Tuomas Enbuske on espoolainen toimittaja, joka harrastaa prosentteja, vuosilukuja, tilastoja ja tupakointia. Hän vetää viikottaista keskusteluohjelmaa Yle Radio 1:llä ja tekee työkseen myös televisio-ohjelmia.
En jaksa ymmärtää, miksi Suomessa edelleen romantisoidaan kommunismia, tuota maailman murhaavimpiin kuuluvaa ideologiaa? Neuvostoliittoa, Karl Marxia, Che Guevaraa ja muita reaalisosialismin airueita täällä ihaillaan kritiikittä, vaikka niihin liittyy hirvittävä määrä samoja piirteitä, ja vielä enemmän väkivaltaa, kuin vaikkapa kansallissosialismiin, tuohon täysin aiheellisesti halveksittuun aatesuuntaukseen.
Kommunismia pidetään tasa-arvon aatteena. Oletuksena on, että päästään kommunismiin, kaikki ihmiset ovat yhtäkkiä tasa-arvoisia ja ystäviä keskenään. Tämä oli osa neuvostopropagandan ydinsanomaa, joka puri ”hyödyllisiin idiootteihin”. Teoriassa Neuvostoliitossa vallitsi tasa-arvo ja demokratia, käytännössä harvainvalta ja poliisivaltio. Se, että propaganda sanoo kaikkien olevan tasa-arvoisia, ei käytännön tasolla merkitse mitään.
Suomessa mennään aika nopeasti utopistisiin tunnelmiin kun kahden puoleen puheenjohtajat olevansa äärivasemmistolaisia kommunisteja. Touko Aalto sanoi olleensa nuorena kommunistisessa nuorisojärjestössä huutamassa maailmalle tuskaansa ja olisi ollut minkä vain ääriliikkeen kannustajan koska oli niin paha olla. Hän onneksi näki miten itänaapurin autoritäärinen ja ihmisyyttä sortava kommunismi ei ollutkaan sitä mitä piti. Hän tosin sanoi että kommunismissa ei ideologiana ole mitään vikaa vaan sen toteuttajat olivat väärillä jäljillä.
Paljon puhutaan siitä, että Suomessakin ollaan jo niin varakkaita, että meidän tulisi jakaa enemmän muille. Lisäraha ei kuulemma lisää onnellisuuttamme. No toki varallisuus tuottaa merkittävästi onnellisuutta. Tämä koskee ihmisiä, joille on jokin varallisuuden taso riittävä eikä tarvetta kahmia jatkuvasti lisää. Eli he eivät sairasta kapitalistin pohjatonta ahneutta. Emmekä me suomalaiset ole todellakaan varakkaita.
Merkittävä varallisuus poistaa tarpeen tehdä työtä palkan vuoksi. Palkkaorjuus on ihmisarvoa alentava ja mieltä masentava asia. Se on nykyaikainen versio maaorjuudesta.
YLE:n keskusteluohjelmissa, joissa aiheena on Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut, on aina joku vihreä poliitikko puhumassa eriarvoisuudesta. Ajatuskulku menee suunnilleen niin, että terrorismi johtuu eriarvoisuudesta ja saadaan loppumaan, kun poistetaan eriarvoisuus.
Mielestäni Helsinkiin tulisi rakentaa kommunismin uhreille muistomerkki. Kuten natsismi myös kommunismi on lähihistoriamme musta piste. Se on aiheuttanut Euroopassa Suomi mukaan lukien jopa sadan miljoonan ihmisen kuoleman. Tarkka lukumäärä ei ole edes tiedossa.
Kiinaa voi pitää siinä määrin onnistuneena yhteiskuntana, että siellä on verrattain korkea talouskasvu ja myöskin alhainen työttömyys. Mutta mihin tämä oikeastaan perustuu?
Katson näin, että ehkä merkittävin tekijä tälle on yksipuoluejärjestelmä. Kiinassa ei ole demokratian tilkkutäkkiä. Tämä on mahdollistanut sen, että tiettyä politiikkaa on pystytty ajamaan pitkäjänteisesti. Kiinassa hallitus ei ole vaihtunut joka 4. vuosi.
1980 luvulla kapitalismi kukisti kommunismin. Kommunismin kukistumista voidaan pitää hyvänä asiana, siitä ei ole kahta sanaa. On helppoa olla jälkiviisas, mutta en malta kuitenkaan olla mainitsematta, että 80 luvun jälkeen kapitalismi olisi pitänyt pitää hallinnassa. Kapitalismin voimistuttua, se kukisti 90 luvulla demokratian ja markkinatalouden. Nykymeno on siitä seurausta. Olemme menettäneet hallinnan. Valtaa pitäviä poliitikkojamme ohjaa ulkomaiset tahot. Kaiken tuon seurauksena kärsimme taloudellisista, sosiaalisista ja ekoloogisista ongelmista.
Hyvin lyhykäisesti sen vuoksi, että en ole nielaissut vasemman laidan täkyä siitä, että työnantaja olisi pahantekijä, riistäjä. Tiedostan toki sen, että työllistyminen voi olla vaikeaa tämänpäivän Suomessa, mutta se ei silti tee työnantajasta pahantekijää. Tiedostan myös sen, että työnantaja ei varmastikaan voi maksaa työntekijälle mitään hurjia omaisuuksia. Pääasiassa työnteko on aina keino ansaita elanto, ei niinkään keino rikastua. Joka muuta ajattelee, ajattelee pelkästään rikastumisen maailmassa.
Tuomas Enbuske on espoolainen toimittaja, joka harrastaa prosentteja, vuosilukuja, tilastoja ja tupakointia. Hän vetää viikottaista keskusteluohjelmaa Yle Radio 1:llä ja tekee työkseen myös televisio-ohjelmia.