*

Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Kasvattakaa lapsenne paremmin

Hesarissa on joulukuun ajan ollut juttusarja yhteiskuntaluokista. Ei tarvittu Tamara Maunosen taitoja arvaamaan, että myös presidenttiehdokkaat olivat huolissaan luokkayhteiskuntakehityksestä. Näinhän Suomessa pitää sanoa, muuten on pahis.

Ihmiset järjestäytyvät aina ja kaikkialla hierarkioihin. Mitä sivistyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän niitä tarvitaan. Mutta aina joku on tasa-arvoisempi kuin toinen.

Toiveita ei koskaan voida toteuttaa tasapuolisesti. Tämä johtuu siitä, että ihmiset haluavat aina enemmän asioita kuin maailmassa on niitä yhteensä tarjolla. Puute kuuluu markkinatalouteen, mutta se kuuluu mihin tahansa järjestelmään. Missään yhteiskuntajärjestelmässä ei ole järkeä tuottaa tavaroita ja palveluita rajattomasti.

Mitä luokkaeroilla sitten tarkoitetaan? Esimerkiksi sitä, että työttömyys tai ei-akateemisuus periytyvät. No kenen syytä tämä sitten on? Kriitikoiden mielestä tietysti valtion, tai jonkun muun epäselvän ja ulkopuolisen tahon. Ongelma ratkeaisi, jos veronmaksajien rahoja ohjattaisiin taas lisää jonnekin, yleensä sille taholle, jota puhuja itse edustaa.

Höpö höpö. Suomen valtio on tehnyt ihan älyttömästi luokkaerojen vähentämiseksi. Meillä on esimerkiksi sellainen käsittämättömän hieno asia kuin maksuton koulutus. Kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua vaikka tohtoriksi. Esimerkiksi Yhdysvaltojen järjestelmä on tyhmä. Jenkit hukkaavat älyttömästi potentiaalisia lahjakkuuksia, koska koulutus maksaa.

Tässä vaiheessa kriitikko älähtää. Maksuttomasta koulutuksesta huolimatta kaikista ei tule meillä tohtoreita, jotkut jopa syrjäytyvät.

Eikö kenelläkään ole käynyt mielessä, että luokkaerot voisivat johtua myös siitä ilmeisimmästä syystä. Vanhemmat antavat lapsilleen erilaisen kasvatuksen.

Meillä vanhempia ei saa syyllistää yhtään mistään. Kuuntelin äitienpäivänä radiota. Joka ainoa juttu käsitteli sitä, että äidin epätäydellisyys ja väsymys on Suomessa tabu. Mikä ihmeen tabu se sellainen on, josta koko ajan puhutaan?

Oleellista on se, onko jokaisella mahdollisuus saada yliopistotason koulutus. Ja väitän, että on. Ei ole olemassa yhteiskuntajärjestelmää, jossa ei olisi historian vääryyksiä. Vain mielikuvitusmaailmassa kaikki lähtevät tismalleen samalta viivalta.

Suomessa annetaan ihmiselle paljon mahdollisuuksia, eikä täällä tarvitse kauheasti pinnistellä menestyäkseen. Ihan hyvin sitä pärjää keskinkertaisena tai välttävänä. Tämän kolumnin kirjoittaja on siitä kävelevä esimerkki. Isoisäni myytiin huutolaisena orjaksi naapuritaloon, eikä hän olisi voinut kuvitellakaan nykyistä elintasoa ja työelämän helppoutta. Suomessa pääsee työelämässä uskomattoman pitkälle jo pelkästään sillä, että osaa käytöstavat ja pitää turpansa kiinni oikeassa tilanteessa. Myös tieto on ilmaista. Kirjastosta saa kuka tahansa lainata minkä tahansa opuksen täysin maksutta.

Lapsilla on evoluutiobiologisista syistä tapana ottaa mallia vanhemmistaan. Jos kotona on luettu paljon, se ihan selkeästi nostaa todennäköisyyttä, että lapsi lukee aikuisena keskivertoa enemmän. Lääkäreiden kakaroista tulee todennäköisemmin lääkäreitä kuin Siwan kassojen lapsista. Esimerkiksi vasemmistolaisten näyttelijöiden lapsista on usein tullut juuri samanlaisia, vasemmistolaisia näyttelijöitä. Miksi siis muuallakaan ei kävisi niin? Se, että lapsi valitsee samalla tavalla kuin vanhempansa, kertoo turvallisuushakuisuudesta, mutta myös – ikävä kyllä - kunnianhimon puutteesta. Ja sille yhteiskunta ei kerta kaikkiaan voi mitään.

Hesarin Pekka Mykkänen kirjoitti luokkia käsittelevässä jutussaan, että luokkaeroja lisää esimerkiksi se, että joku varttuu iPadittömässä kodissa.

Miten iPadit sitten tulivat markkinoille? Samalla tavalla kuin muutkin keksinnöt, esimerkiksi matkapuhelimet. Ensin ne olivat kalliita ja niitä saivat vain rikkaat. Koska rikkaat maksoivat kehittelykustannuksista, tuotteet halpenivat pikkuhiljaa. Lopulta ne olivat niin halpoja, että köyhilläkin oli niihin varaa. Kuka olisi uskonut 80-luvulla, että vuonna 2011 myös köyhällä on kännykkä? Ja vieläpä huomattavasti hienompi kuin kukaan olisi voinut silloin edes fantasioida.

Voisiko joku kertoa, miten ihmeessä tuo kehitys olisi voinut olla mahdollista, jos ideaaliksi olisi pistetty se, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tismalleen samanlaiseen tekniikkaan alusta saakka? Siinä tapauksessa koko homma olisi jäänyt keksimättä.

Kaikki parannukset ihmisen elintasoon ovat tarkoittaneet kasvavaa epätasa-arvoa. Esimerkiksi terveydenhoito on muuttunut viime vuosikymmeninä epätasa-arvoiseksi koska sen taso on kasvanut älyttömästi. Myös köyhimmän terveydenhoito on parantunut huomattavasti. 80-luvulla kuoltiin tauteihin, joihin jonotetaan nyt vihaisina hoitoa. 

Viimeaikojen jankutetuimpia nollatutkimuksia on se, että työssäkäyvät elävät pidempään kuin ne, jotka eivät käy töissä. Jokainen tajuaa arkijärjellään, mistä tässä on kysymys. Jos tyyppi esimerkiksi dokaa, hänet otetaan vähemmän todennäköisesti töihin. Tämä ei ole miellyttävä tieto, mutta kaikki sen tajuavat. Tunnen suurta sympatiaa kaikkia alkoholin kiroista kärsiviä kohtaan, mutta mikä muu siihen on ratkaisuna kuin yksilö itse?

 Minustakin on erittäin hyvä, että köyhyyttä vähennetään ja syrjäytymistä yritetään estää. Suurin riskiryhmä ovat murrosiän juuri ylittäneet pojat, jotka ovat hormoniensa takia sekaisin, ihan kaikissa yhteiskuntamalleissa.On kummallista, että köyhyyden tutkijoita tunnu lainkaan kiinnostavan ne empiiriset faktat, joilla köyhyys on vähentynyt.

 Mikään muu ei ole poistanut köyhyyttä kuin talouskasvu. Jopa viime aikoina esiin kaivettu Karl Marx oli sitä mieltä, vaikka meni monessa muussa asiassa metsään. Tuo on kiistämätön fakta, johon talouskasvun vastustajatkin joutuvat tyytymään, vaikka eivät tietenkään haluaisi. Vasemmistolaiset arvostelivat 70-luvulle saakka markkinataloutta siitä, että se ei tuota tarpeeksi vaurautta. Kun 80-luvun alussa huomattiin, että se tuottaakin sitä tarpeeksi, alettiin kritisoida sitä, että se tuottaakin sitä liikaa. Ja tämä ei vieläpä jakaudu tismalleen yhtä tasa-arvoisesti kaikille.

Pitää valita kahden asian väliltä; halutaanko poistaa köyhyyttä, vai halutaanko poistaa epätasarvoa. Nuo ovat nimittäin ristiriidassa keskenään. Talouskasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että maailmaan tuotetaan lisää turhaa tavaraa. Talouskasvua on kaikki muukin, myös aineettomat, ihmisen elämää parantavat keksinnöt. Ja aina kun maailmassa tapahtuu kehitystä, se on tarkoittanut myös kasvavia eroja ihmisten välille.

Yksi lause Hesarin luokkayhteiskuntasarjassa oli paljastava. Sen mukaan “lapsuuskodin merkitys on vielä ratkaiseva ihmisten elämissä”. Miten niin “vielä”? Jos lapsuudenkodilla ei olisi merkitystä, mitä järkeä olisi edes hankkia omia lapsia ja kasvattaa niitä omien ihanteiden mukaan? Jokainen järkevä vanhempi yrittää antaa lapselleen niin hyvän kasvatuksen kuin osaa, siitä huolimatta että se lisää luokkaeroa suhteessa siihen lapseen, jolla ei ole yhtä hyviä vanhempia. Jos haluttaisiin pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon, lapset pitäisi riistää vanhemmiltaan jo kätilöopistolla.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Yliopistotason koulutus on niin Suomessa kuin USA:ssa nykyään mahdollista saavuttaa miltei ilmaiseksi. Ainoa asia, joka siinä maksaa, on tutkinto -- mutta sillähän ei kukaan *osaava* ihminen varsinaisesti tee mitään.

Tutkinnot ovat valtiota itseään varten, jotta valtion instituutioiden työntekijät voivat ulkoistaa ajattelunsa tutkinnon antajalle, eli toiselle valtion instituutiolle. Steve Jobsilla tai Bill Gatesillä ei ollut/ole loppututkintoa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Tuota en tiennytkään. Menee silti enemmän harrastuksen puolelle. Gates jätti nuorena koulun kesken ja enimmät hänen saavutuksensa ovat siis ajoilta ennen tutkintoa.

kati sinenmaa

Minusta taasen myös lapsettomien mielipiteet ovat erittäin tärkeitä. Juurikaan viime vuosina havainnut lasten kasvatusta - sen sijaan lasten heittellejättöä yhä lisääntyvässä määrin, ja toisaalta lasten elämän äärimmäistä rajoittamista; Lapset ovat vain bisnestä varten. Lapsille ei anneta enää omia kokemuksia, vaan heitä jopa sidotaan koiran talutusvaljaisiin, estetään kurassa läträäminen, pidetään vankiloissa päivät pitkät, estetään vastustuskyvyn kasvaminen,... Nyt lapsiin aletaan istuttaa jo mikrosiruja, jotta vanhemmat voisivat täydellisesti estää lapselta kokemisen kautta oppimisen...
Tuollainen latistaa ihmisalun omatoimisuuden ja luovuuden, joilla lapsista kasvaisi kavereita aikuisille. Nyt yhteiskunta haluaa kasvattaa lapsista lähinnä holhottavia; joka kahdestoista vuosi holhoavien lakien määrä tuplaantuu. Tämä on Mooren lain antisosiaalinen muunnos.

Pekka Lampelto

Käsittääkseni suuryrityksissä koulutusvuosia ja akateemista tutkintoa kysellään. Ne voivat vaikuttaa rekrytointiin ja palkkaan.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

... mikä voi olla syynä siihen, että Nokia ei enää menesty, kenties haetaan vääränlaisia tyyppejä, tärkeileviä tosikkoja.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Mitä paremmin hengissä säilymisen perustarpeet (ravinto, juomavesi, asunto) on turvattu, sitä vahvemmin yhteisössä korostuvat jo valmiiksi olemassa olevat eroavaisuudet.

Kuten esimerkiksi maassa, jossa on kattava sosiaaliturva ja mahdollisuuksien tasa-arvo.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Toisaalta kaikki eivät edes halua olla maistereita vaikka koulutukseen onkin mahdollisuus

Itse viihdyn oikein hyvin rekan ratissa kiitos vain :D

Lapsistani vanhin onkin sitten valinnut toisin ja näillä näkymin opiskelee vielä pitkään ja pitkälle

Ilmeisesti myös keskimmäinen nousee isäänsä (ja äitiänsä) korkeammalle
jos koulutodistukseen on uskominen ja into riittää

Pienimmästä en sitten osaa vielä sanoa mitään...
Niin paljon diggailee rekoista että jospa tuleekin ratinvääntäjä :)

Myös keskinkertaisuus on varsin loistava olotila
Meni kyllä hetki hyväksyä että ei tullut jääkiekon pelaajana meikästä Kurria ja kitaristina en tavoittanut suuria
Tulipahan harrastastettua ja harrastan edelleen

Ilman meitä keskinkertaisia ei voisi olla suuruuksia

Itse en näe mitään ongelmaa edes luokkayhteiskunnassa
Olen duunari ja joku on pomo...Olkoon niin

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä Juha. Ihmettelenkin Tuomaksen lausahdusta: Se, että lapsi valitsee samalla tavalla kuin vanhempansa, kertoo turvallisuushakuisuudesta, mutta myös – ikävä kyllä - kunnianhimon puutteesta.
Minusta ei nyt ihan ole näin. Lapsen persoonalliset taipumukset vievät hänen kehitystään omaan suuntaansa. Esimerkiksi otan omat lapseni. Yksi lapsistani on kolmannen polven biologi. Nuorempi biologilapseni lapsista on osoittanut jo komivuotiaasta kiinnostusta luontoa kohtaan. On mahdollista, että hänestäkin tulee biologi. Kahta muuta lapsistani en voisi kuvitellakaan biologeina. Lasteni uravalinnat ovat olleet omanlaisensa. Todennäköisesti, jos lapsia olisi ollut enemmän, ammattihajonta olisi isompi.
Yhteiskuntaa ei voi huutaa avuksi kaikessa. Meillä onkin turvallisuusyhteiskunta, josta veroin maksetaan paljon. Toki se luo tasa-arvoisia mahdollisuuksia, mutta myös epätietoisuuden siitä, mitä kaikki maksaisi, jos itse joutuisi kaiken saamansa kustantamaan. Ihmisten kustannustietoisuutta pitäisikin lisätä. Ehkä saatua osattaisiin siten paremmin arvostaa.

Käyttäjän Matias kuva
Matias Härkönen

Mielenkiintoista kuulla, etä joku viel lukee hesaria! Luulin että kaikki ovat jo tuon propaganda lehden jättäneet!

Muuten ihan mukava juttu :)

J. Gagarin

Suomen suurimmalla lehdellä on tänä vuonna ennätyssuuri lukijakunta - tiedoksesi!

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Voi Jurka pieni. Se on niin suuri lehti että niillä on ihan omat tutkimuslaitokset.

Jukka Poikela

Tohtoreita ei tosiaan kaikista tule. Allekirjoittanutkin on siitä hyvä esimerkki. Syynä ei valitettavaa kyllä ollut yksikään kolumnistin luettelema. Sellainen aliarvostettu asia kuin älykkyys vaikuttaa noihin tohtoritutkintoihinkin. Siihen ei voi verotuksella vaikuttaa - eikä positiivisella erityiskohtelulla. Ruotsissa tosin jo päätettiin tehdä kaikista ylioppilaita, siitä ei enää ole pitkä matka tohtorintutkintoihin. Onhan se niin väärin, että maahanmuuttajat eivät huonoista lähtöasemistaan johtuen voi tohtorintutkintoa saada, joten eiköhän tuokin vielä kansankodissa eteen tule. Ensimmäinen askelhan on jo otettu.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

"
Jos haluttaisiin pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon, lapset pitäisi riistää vanhemmiltaan jo kätilöopistolla.
"
Mistä tuleekin mieleen tämä Suomen päiväkotijärjestelmä ja takavuosien villitys tehdä pienten lasten kotihoidosta miltei mahdottomuus.

Juhani Virtanen

Enbuske: "Jos haluttaisiin pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon, lapset pitäisi riistää vanhemmiltaan jo kätilöopistolla."

Ihmisellä kun on synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka asettavat rajoja. Edes vakioitu kasvatus ei riittäisi täydelliseen tasapäistämiseen, koska lapsilla on vanhempiensa geenit.

Esim. älykkyys periytyy hyvin voimakkaasti. Tämä on havaittu kaksostutkimuksissa, joissa kasvatuksen vaikutus on suljettu pois. Siis kun kaksoset on annettu adoptioon eri perheisiin, havaitaan että kaksoset ovat käytännössä yhtä älykkäitä, vaikka ovat saaneet erilaisen kasvatuksen.

Toisessa tutkimusasetelmassa perheeseen adoptoidun lapsen älykkyys aikuisena ei korreloi kasvattisisarusten älykkyyden kanssa, vaikka kasvatus ja ympäristö ovat samat.

Kaikille tasapäisyys- ja tabula rasa -uskovaisille suosittelen professori Steven Pinkerin kirjaa The Blank Slate. On turha kuvitella että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Älykkyydestä puhuminen on Suomessa tabu.

Ahmavaara, Yrjö: Hyvinvointivaltion tabut: Nykykulttuurimme kritiikki. 2. lisätty painos. Helsinki: Yliopistopaino, 1998

Eila Jokimaa

En tiedä mitä tarkoitat älykkyyden voimakkaalla periytyvyydellä, mutta itse olen lukenut että älykkyyden periytyvyys on lapsuudessa about 40% luokkaa, josta se nousee iän mukana. Vanhuudessa se voi olla jopa 80%.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Lauri Gröhn

Taidetaanpa siitä puhua yhtä paljon kuin kauneudesta. Ja aivan yhtä epämääräisiäkin ovat.

En silti kiellä, etteikö ole jotain kuten kauneus tai älykkyys.

Kirsti Era

Yleinen puhe "älykkyydestä" on pötyä. Tatu Vanhasen mukaan afrikkalaiset ovat tyhmempiä kuin eurooppalaiset, koska eivät suoriudu samoista testeistä. Miten eurooppalainen suoriutuu elämästä savannilla tai sademetsässä, riittääkö äly syödä oikeita kasveja, metsästää, rakentaa, viljellä, kalastaa. Myös inuitit tai intiaanit osoittautuvat "tyhmiksi" vaikka ovat omassa ympäristössään Tuomaksiin verrattuna ylivoimaisia.
Eikö myös taitava tasku- tai murtovaras osoita suurta älyä, vaikka saisi Mensan testissä surkeat pisteet. Puusepästä, maanviljelijästä tai muusta moniosaajasta puhumattakaan.
Opetin yliopistolla lähes 30 v ja koulutuksellinen tasa-arvo on nyt entistä kauempana: lukiokirjojen hinta on 1500 euroa, lukiot keskittyvät kaupunkeihin, joten on oltava rahaa myös kortteeriin, ruokaan, matkoihin... Paluu 60-luvulle. Samoin opintotuen riittämättömyys suosii rikkaitten penskoja: köyhien lapset eivät uskalla edes yrittää tai eivät jaksa valmistua jatkuvan työssäolon ohessa.

Jukka Johansson

Kirsti Era

Hyvä kirjoitus. Olisikin kiva nähdä Tatu Vanhanen savannilla ilman kännykkää yöllä, kun pedot kiljuvat ja hiipivät ja vaanivat, ei ole ruokaa, ei vettä ja pelko persiissä, että kuka minut tulee syömään.

Mistä Tatu älykkäänä miehenä löytäisi ruokaa, mistä vettä?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Enbuske kutsuu talouskasvua kaiken hyvän juureksi. Niin se olisikin, jos kyse olisi reaalitalouden kasvusta, joka tietysti onkin taannoin ollut hyvinvoinnin laajenemisen ja kehityksen ehto. Sen sijaan se, jota nykyään kutsutaan talouskasvuksi, tapahtuu (jos tapahtuu) valtaosin finanssitaloudessa, joka taas pitkässä juoksussa syö reaalitaloudelta pohjan.

Ja sen juoksun maaliviiva häämöttää jo.

Noiden käsitteiden erottaminen toisistaan on nähtävästi todella vaikeaa, vaikka kyse on kaikkien meidän kohtalosta. Johtuisikohan tuo laajalle levinnyt ymmärryksen puute talouden olennaisimmasta kysymyksestä jopa asian tietoisesta hämärtämisestä, siitä, jota myös taloususkonnoksi kutsutaan?

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti
Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Voidaan mielestäni perustellusti puhua finanssitalouden ja reaalitalouden eriytymisestä tiettyjen esimerkkien valossa.

Reaalitalous on sitä, että menee parturiin ja töihin. Finanssitalous on siinä mielessä osa reaalitaloutta, että sen alkuperäinen tarkoitus on ollut kerätä yksityisiä säästöjä ja investoida ne *tuotantoon* -- ja että tuo *tuotanto* toisi taloudellista voittoa.

Reaalitaloudesta erkaantunut finanssitalous tarkoittaisi puolestaan sellaista taloutta, jossa kuvitellaan voivan luoda taloudellisia arvoja itsessään; a) että esim. pörssikurssien laskun koetaan vähentävän yrityksen kykyä tuottaa kännyköitä tai kyseisen yrityksen "arvonlaskun" vähentävän olemassaolevien ja tulevien kännykkäverkkojen hyötyä ihmisille.
b) että voidaan laittaa rahaa finanssitalouteen tekemään rahaa finanssitaloudessa ikuisesti; että
c) voidaan laittaa kymmenen euroa pankkiin nyt, odottaa miljoona vuotta ja elättää koron koroilla koko ihmiskunta
d) että painamalla rahaa voidaan *lisätä* hyvinvointia.

Eräs esimerkki kohdasta b) on huomio, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei voida alkaa käyttämään eläkerahastoihin talletettuja säästöjä tai että Kreikan kriisin tultua suuremman yleisön tietoon kesällä pidettiin joissain piireissä itsestään selvänä, ettei Kreikka voi nyt ainakaan säästöistään (kultavaroja + muuta) luopua. (Toki nyt on selvää, että Kreikan muutamat kultatonnit olisivat olleet vain hippunen sen velkoihin verrattuna...)

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Tuossa blogissa käsiteltiin hyvin myös 'uskoa' talouteen. Tässä on mielestäni kyettävä erottamaan rationaalinen usko ja mielikuvitus. Rationaalinen usko on luottamus todisteiden valossa siihen, että "aurinko nousee myös huomenna", mm. sen tiedon valossa, että vaikka se ei näyttäisikään nousevan, tietää kyseessä olevan vain kielikuva; että maapallo pyörii edelleen ja aurinko on edelleen paikallaan.

Rationaalinen usko talouteen tarkoittaa sitä, että ymmärtää ettei taloudelle ole vaihtoehtoja: että maapallo ei kykene elättämään 7 tai 15 miljardia ihmistä ilman kehittynyttä tuotantoa, työntekoa, erikoistumista ja työnjakoa.

"Maaginen" usko talouteen on jotain, jota on olemassa myös vain arkisessa kielenkäytössä -- lähinnä poliitikkojen diskurssissa. Se tarkoittaa luottamusta *valtiontalouteen*; siis siihen, että kun valtio hallitsee joko rahaa itseään, tai tuotantoa vero-, ja talouspolitiikan avulla, niin valtio kykenee tuottamaan ihmisille hyvinvointia, tasa-arvoa ja kaikkea mahdollista tyhjästä.

Sitten on tosiaan se maagisen metafysiikan selitysmalli, jossa väitetään rahan arvon olevan vain kollektiivin yhteisen tietoisuuden tulos; että raha on mitä tahansa, mitä kyseinen kollektiivi kullakin hetkellä päättää, joko syvällisen itsetutkiskelun seurauksena tai mekanistisesti jonkun äärettömän kompleksisen "rakenteen" seurauksena. Että ihmisten pitäisi "uskoa enemmän talouteen", jotta ihmisillä menisi taloudellisesti hyvin.

Raha-, ja reaalitalouden erkaneminen muuten tapahtuu silloinkin kun hallitus päättää verottaa kansalaisiaan ja käyttää varat johonkin omaan hankkeeseensa. Silloin nimittäin raha ei objektiivisesti ottaen enää toteuta sitä tarkoitustaan, jonka markkinat sille olettavat: asiaahan ei varsinaisesti joka hetki ääneen lausuta, mutta aina vastaanottaessaan rahaa työstä, jokainen ihminen kuvittelee/luottaa siihen, että kyseinen raha on aitoa, että se on saatu myös vastineeksi työnteosta/tuotannosta ja että kyseisen rahan voi käyttää markkinoiden tarjoamaan tuotantoon myöhemmin. Mutta hallituksen käyttämät rahat ovat varastettuja (tai väärennettyjä eli painettu tyhjästä). Vuosien kuluttua voi olla, että markkinoilla ei ole tarjolla markkinaehtoisia tuotteita, vaan että kuluttaja voi ostaa vain jotain, jonka valtio tuottaa ja jolle valtio on asettanut hinnan. Rahan arvo muodostuu markkinoiden toiminnasta ja valtio ottaessaan ison roolin tuotantopäätöksistä laittaa kiilaa rahan arvonmuodostukseen. Esim. valtio päätti juuri äsken viedä tv:tä omistamattomilta 140e / vuosi. Mitä vastineetta me saamme, jos olemme päättäneet käyttää rahat johonkin muuhun?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Esim. valtio päätti juuri äsken viedä tv:tä omistamattomilta 140e / vuosi. Mitä vastineetta me saamme, jos olemme päättäneet käyttää rahat johonkin muuhun?"

Me saamme pinnarit kuriin, eli ne, jotka ovat salaa käyttäneet Suomen parhaan mediatalon, Ylen palveluita.

Me toivottavasti saamme yhtä hyvän Ylen vähintäänkin, kun se aiemmin on ollut. Ennen sitä, meidän pitää saada se pois kokoomuksen kynsistä, jossa se nyt on.

Enbuske on kansallisten kokkareiden toimittaja.

Minä haluaisin, että hän pysyy Ylessä, koska häntä tarvitaan tasapuolisuuden vuoksi, mutta kun ne kaikki alkavat muistuttamaan Enbuskea, se on jo liikaa.

Tämä rahoitusmalli on hyvä.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mikään ei mielestäni vihjaa siihen, että Enbuske tarkoittaisi talouskasvulla monetarisia ilmiöitä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Talouskasvu tarkoittaa oikeastaan asiakkaaksi kasvua. Olennaista tuossa on, että on mahdollisimman paljon ostovoimaisia ihmisiä, jotta toiset voivat rikastua. Mikäs siinä, mutta kun ihmiset aivopestään luulemaan, että tavaroiden määrä tuo sitä onnellisuutta. Sen tavoittelussa on usein tapana jättää lapset heitteille...

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Kiitos Tuomas! Erinomainen tekst!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tietysti se on Niklaksen mielestä erinomaista, koska se on uusliberaalia kieltä. Se on köyhänkyykyttäjän kieltä.

Ei läpäisisi tieteellistä väittelyä. Liikaa virheitä.

Mutua, mutua, mutua.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Just joo. Uusliberaali tällä kertaa.

Aira Joki

No paskat on. Samaa uusliberalististä kökköilyä läpi vuoden Enbuskella.
Kaikkihan me juu synnytään samanlaisin mahdollisuuksin ja jos ei synnytäkään etuoikeutetulta luokalta voi jossain vaiheessa tippua murua köyhänkin pöytään kun ollaan oikeen nöyrää. Kuinka kiitollinen pitäiskään osattoman olla:)

Pekka Lampelto

Onko Enbuske muka uusliberaali? Entä, jos hän onkin ihan klassinen liberaali?

Uusliberaalit kaiketi kannattavat valtion puuttuvan jossain määrin enemmän yhteiskuntaan kuin pelkästään oikeusjärjestelmän, lainvalvonnan ja maanpuolustuksen ylläpitämisen verran. Uusliberaalit esim. kannattavat julkisia palveluita, joita on ulkoistettu yksityiselle sektorille. Lisäksi he kannattavat asuntolainojen subventointia, keskuspankkijärjestelmällä aikaansaatuja keinotekoisen alhaisia korkoja ja pankkisektorin tukemista.

Minun mielestäni Enbuske ei ole puhunut uusliberalismin puolesta. Hän vaikuttaa pikemminkin klassiselta liberaalilta, jonka mielestä valtiossa ei tarvita muuta kuin oikeuslaitos, poliisi ja maanpuolustus. Lopuista ihmiset voivat itse pitää huolta.

FEIKKI FEIKKI

Mikä tuossa oli erinomaista? hesari hesari hesari hesari... en lue

Matias Gerlich

Niin. Ja eikös kulttuurin tarkoitus ole nimenomaan pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen. Mutta jos kulttuuri rappeutuu se muuttuu ensiksi pelkäksi siviilisaatioksi ja lopuksi lakkaa olemasta ehkä sitäkään.

Oma näkemykseni on että länsimaissa tapahtui kulttuurin ratkaiseva murros 1960-luvulla ja tuota muutosta on tähän asti luultu pelkästään hienoksi jutuksi. Toista mieltä olleet leimattiin patavanhoillisiksi joille sai nauraa röhönaurut päälle. Mutta nyt aletaan nähdä mitä kulttuurin rappio todellisuudessa saakaan aikaan. Ja mikä pahinta - kulttuurin rappiota ei todellisuudessa voida enää ehkä estää.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Ihmiset järjestäytyvät aina ja kaikkialla hierarkioihin. Mitä sivistyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän niitä tarvitaan."

Tiiviimmät hierarkiat ovat yhteiskunnan ylimmillä oksilla, eli eliitillä,- jos noita nyt voi toisiinsa verrata.

Hierakistuminen on vähäisintä mm. palkansaajaväestöllä. Siis, niin sanotulla duunareiden ammattiyhdistysväestöllä.

"Toiveita ei koskaan voida toteuttaa tasapuolisesti."

Kyllä voidaan. Siitä on esimerkkinä työväestön samapalkkaisuusperiaate, joka on tehnyt Suomesta hyvin kilpailukykyisen yhteiskunnan.

Siitä ei toimi esimerkkinä johtajien,- ja korkeiden akateemisten alojen palkkausjärjestelmä, jotka ovat epäedullisia Suomen kilpailukyvylle.

"Mitä luokkaeroilla sitten tarkoitetaan? Esimerkiksi sitä, että työttömyys tai ei-akateemisuus periytyvät. No kenen syytä tämä sitten on?"

Kenen syytä? Luokkaerot ovat varakkaiden porvareiden syytä, joiden etuja Suomessa ajaa Kansalliset kokkarit,- Elinkeinoelän Keskusliitto (EK) Nuo esittivät jo vuosia sitten tavoitteikseen kasvavat tuloerot.

"Höpö höpö. Suomen valtio on tehnyt ihan älyttömästi luokkaerojen vähentämiseksi. Meillä on esimerkiksi sellainen käsittämättömän hieno asia kuin maksuton koulutus. Kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua vaikka tohtoriksi.

Sinähän Tuomas kuulostat tässä kokoomuksen naisedustajalta, muistaakeni Hemming sukunimeltään, joka sanoi kaikkien voivan tulla yhtä rikkaiksi, kuin Jorma Ollila, kun vaan tekee kovasti töitä. Jari Sarasvuo vastasi hänelle suorassa tv-lähetyksessä: Ei voi, älä nyt pas... puhu.

Luokkaeroja on vähennetty käytännössä vain demareiden, vasemmistoliiton, mikä se kulloinkin on ollut nimeltään,- ja ay-liikkeen voimin. Myös keskusta on ollut talkoissa mukana.
Kokoomus on käytännössä ollut aina lakiesityksiä vastustamassa,-ja kaikin keinoin jarruttamassa, mutta hävinnyt eduskunnan enemmistölle.

"Tässä vaiheessa kriitikko älähtää. Maksuttomasta koulutuksesta huolimatta kaikista ei tule meillä tohtoreita, jotkut jopa syrjäytyvät."

???

"Suomessa annetaan ihmiselle paljon mahdollisuuksia, eikä täällä tarvitse kauheasti pinnistellä menestyäkseen. Ihan hyvin sitä pärjää keskinkertaisena tai välttävänä. Tämän kolumnin kirjoittaja on siitä kävelevä esimerkki. Isoisäni myytiin huutolaisena orjaksi naapuritaloon,"

Tuota en usko Tuomas. Isoisääsi ei ole voitu myydä orjaksi, koska Suomessa ei koskaan ole ollut orjuutta.
Tosin, ennen kansalaissotaa olot olivat työväestöllä,- ja torppareiila orjuuteen verrattavia, mutta hekään eivät olleet orjia.

"Suomessa pääsee työelämässä uskomattoman pitkälle jo pelkästään sillä, että osaa käytöstavat ja pitää turpansa kiinni oikeassa tilanteessa."

Onneksi meillä on ollut luottamusmiesjärjestelmä, jossa nimenomaan on pidetty turpa auki, että parannuksia on saatu aikaiseksi.

"Lääkäreiden kakaroista tulee todennäköisemmin lääkäreitä kuin Siwan kassojen lapsista. Esimerkiksi vasemmistolaisten näyttelijöiden lapsista on usein tullut juuri samanlaisia, vasemmistolaisia näyttelijöitä."

Onko tuo sitä sterotypioimista, vai mitä se on? Hirveää yleistämistä kuitenkin.

"Viimeaikojen jankutetuimpia nollatutkimuksia on se, että työssäkäyvät elävät pidempään kuin ne, jotka eivät käy töissä."

No, kun ne elävät.
Sen, minkä kokoomus on saanut aikaan, on julkisen terveydenhoidon romuttaminen.
Meillä todellakin kuollaan juuri eriarvoisuudesta johtuen nuorempina.
Siitä on tutkimusnäyttöä.

Ei vähävaraisilla ihmillä ole varaa lääkäreiden palveluihin.
Heillä kyllä olisi varaa ostaa 5- euron lääkepurkki, jonka lääkäri määrää, mutta ei sitä 100- euron taksaa, jonka se lääkäri ottaa reseptin kirjoittamisesta.

"Suurin riskiryhmä ovat murrosiän juuri ylittäneet pojat, jotka ovat hormoniensa takia sekaisin, ihan kaikissa yhteiskuntamalleissa."

Mitä tuohon sanoisi?
Etköhän sinäkin Tuomas masturboinut ranteesi kipeäksi tuossa iässä, että se siitä.

"Mikään muu ei ole poistanut köyhyyttä kuin talouskasvu."

Tuossa olet oikeassa. Niin se on tehnyt tähän asti.
Suosikkiyhteiskuntasi USA on maailman velkaisin maa.
Se on velkaa yli 100% vuotuisesta budjetistaan.
Kuinka ratkaiset asian?

"Pitää valita kahden asian väliltä; halutaanko poistaa köyhyyttä, vai halutaanko poistaa epätasarvoa. Nuo ovat nimittäin ristiriidassa keskenään."

Eivät ole ristiriidassa. Maailman varallisuus on niin harvoissa käsissä, että pelkästään tuolla omaisuudella voitaisiin maksaa koko maailman julkiset velat pois.
Ja, se onkin edessä. On otettava pakkolaina rikkailta heidän itsensä aiheuttaman velkaongelman ratkaisemiseksi.

Tuomas, teidän uusliberaalien keinot on käytetty. Tarvitaan uutta ajattelua,- ja se ei ole uusliberaalia, mutta kohteena se on.

Vertti Niemi

Mä äänestän sua Vuoden Ninamikkonen 2011 -kilpailussa

Matti Palviainen

Hieno Vertti! Sinäkin arvostat Nina Mikkosta!

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Tyry tapansa mukaan kuvittelee, että valhe toistamalla muuttuisi totuudeksi. Kokoomuksen ansioiksi voidaan lukea mm. oppivelvollisuus sekä progressiivinen verotus. Että sellaisia köyhyyden poiston vastustajia. Lisäksi edellisen hallituksen toimet sosiaalipolitiikassa olivat suuremmat kuin kolmen edellisen hallituksen yhteensä, tässä hallituksessa tarkoitus on sitten keskittyä ansiotulon veronkevennyksiin, painottaen keski- ja pienituloisia, suurituloisille pääomatuloille tulee korkeampi verotus kuin piensijoittajille. Tyryn kannattaisi oppia vähitellen kuinka lyhyet jäljet valheella on. Minun blogiini et sittemmin olekaan tullut enää julistamaan kun jouduit siellä hieman hankalaan tilanteeseen näine juttuinesi eli todellisuus ei ollutkaan väitteidesi kaltainen. Ei sitä samaa levyä ainakaan kannattaisi enää pyörittää, keksi monimutkaisempia valheita kun kerran totuuden myöntäminen on tässä tapauksessa ylivoimaista. Hirveäähän se olisi jos viholliskuvastaan joutuisi luopumaan...sellainen rauhanmies tämä Tyry, joka Kokoomusta myös sotainnosta syyttelee...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Tyryn kannattaisi oppia vähitellen kuinka lyhyet jäljet valheella on. Minun blogiini et sittemmin olekaan tullut enää julistamaan kun jouduit siellä hieman hankalaan tilanteeseen näine juttuinesi eli todellisuus ei ollutkaan väitteidesi kaltainen."

Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat, etten tulisi blogiisi kommentoimaan, enkä tiedä asiayhteyttä, mistä puhut.

Tuo se esille, niin minä haen vyyhdin rautalankaa ja väännän asian ymmärrettävämmäksi.

"Valheen lyhyet jäljet" olen elämänkokemukseni mukaan oppinut tuntemaan jo vuosikymmeniä sitten.
Siksi en vakaumukseni vuoksi varasta, vaikka siihen olisi tilaisuus, enkä valehtele, koska sillä on lyhyet jäljet.

Puhun aina vakaumukseni mukaista totuutta.

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

"Kyllä voidaan. Siitä on esimerkkinä työväestön samapalkkaisuusperiaate, joka on tehnyt Suomesta hyvin kilpailukykyisen yhteiskunnan."

Tyry, aivan loistava kommentti - järjettömyydessään. Näinhän mm. paperiliitto on onnistunut loistavasti toimissaan siirtämään työpaikat muiin maihin.

Minut kirjanpitäjä palauttaa aina maanpinnalle, kun ehdotan että palkkaisin yhdenmiehen firmaani jonkun töihin. "Muista sivukulut, laskutusta pitää olla kaksikertaa se summa, mitä maksat työntekijällesi palkkaa." Ja tämä pitäisi saada ulos n 150 työpäivässä vuodessa. Ok, en palkkaa koska kukaan ei maksa niin paljoa.

Tasapäistävä sosialistidemokraattinen meininki on loppusuoralla. Investoinnit valuu muihin maihin ja työpaikat niiden mukana.

Aivan loistava bloggaus Enbuskelta. Hienoa, että joku uskaltaa pöllyttää bresnevin ajan kekkoslovakiaa.

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

"Suomessa annetaan ihmiselle paljon mahdollisuuksia, eikä täällä tarvitse kauheasti pinnistellä menestyäkseen. Ihan hyvin sitä pärjää keskinkertaisena tai välttävänä."

- Eri asia onkin se, että hyvääksyykö ihminen sen, että hän on vain puolikas tai välttävä tai keskinkertainen. Jokaisella ihmisellä on tarve kokea kuuluvansa johonkin ja olla ainakin jossain määrin erityinen.

"Se, että lapsi valitsee samalla tavalla kuin vanhempansa, kertoo turvallisuushakuisuudesta, mutta myös – ikävä kyllä - kunnianhimon puutteesta. Ja sille yhteiskunta ei kerta kaikkiaan voi mitään."

- Lapsethan usein haluavat kouluttautua paremmin kuin vanhempansa? Sen lisäksi on sitten vielä protestinuoria, jotka haluavat olla juuri päinvastaisia kuin vanhempansa. Ja Suomessa(+maailmalla?) on käsittääkseni muutenkin tällä hetkellä menossa, "minä haluan olla tähti ja kuuluisa ja ties mitä", joten en laittaisi kyllä kunnianhimon puutteen piikkiin tätä asiaa. Yhteiskunta ja media lietsovat oikein kunnianhimoa, ehkä se ei vaan toteudu tällä hetkellä tohtorin tutkintoina...

Aleksi Laine

Ilmeinen syy luokkaeroille jälkiteollisessa meritokratiassa (pätevyyteen perustuvassa yhteiskunnassa) on älykkyys. Älykkyys on puolestaan pitkälti perinnöllistä. Perinnöllinen älykkyys taas jakautuu epätasaisesti sitä todennäköisemmin mitä tavallisempaa on, että yhteiskuntaluokat lisääntyvät keskenään.

Tässä oleellisessa mielessä tasa-arvoista yhteiskuntaa tavoitellaan tavoittelemalla eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten avioliittoja.

Nyt taikurikin hämmästyi, sillä päädyn täten puolustamaan Soinin viime aikaisia möläytyksiä siitä, miten naiset eivät kelpuuta alaluokkaisia miehikseen. Sehän tilastollisesti totta. Samalla nämä naiset siis tietämättään ajavat epätasa-arvoistuvaa yhteiskuntaa.

Miehet puolestaan kelpuuttavat tyhmeneviin luokkiin kuuluvia naisia aviopuolisoikseen. Toivottavasti yläluokkaisten miesten ponnistelut riittävät pitämään yhteiskunnan tulevaisuudessa edes jotenkin tasa-arvoisena.

Käyttäjän mikkosiitonen kuva
Mikko Siitonen

Minä en ymmärrä miksi naisten pitäisi mennä ehdoin tahdoin naimisiin "alaluokkaisten" miesten kanssa. Tai itseään tyhmempien.

Miksi kenenkään miehenkään pitäisi? Jos siitä seuraa epätasa-arvoa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi asti, niin en voi muuta kuin kannustaa miehiä käymään koulunsa kunnolla. Jospa siitä sitten seuraisi sosiaalista nousua ja parempia naisia...

Ja ATM:t. Voi voi.

Pekka Lampelto

Ymmärrätkö, että jos yhteiskunnallisen menestyksen näkökulmasta älykkäät ja tyhmät lisääntyvät vain omissa ryhmissään, syntyy pitkällä aikavälillä kaksi eri rotua. Herrarotu ja palvelija/ylijäämärotu? Tätäkö toivot?

No toisaalta tekoälyn kehittyminen tekee älykkyyden ennen pitkää vähemmän relevantiksi. Jos tällä hetkellä älyllä saakin paremmat opiskelupaikat ja sitä kautta työpaikat, voi tulevaisuudessa ero tasoittua, kun pilvipalveluilta pyörittettäviltä tekoälyohjelmistoilta voi kysyä "Mitä mun kannattas elämälläni tehdä ja mihin rahani laittaa?" Silloin saattaa uudeksi menestysgeeneiksi muodostua kyky noudattaa sinnikkäästi neuvoja, joita rationaalinen pilvipalvelu juuri sinulle antaa. Oman mielensä mukaan sooloilijat löytävät itsensä helposti katuojasta, kun tekoälyyn uskovat ja sen neuvoja noudattavat tekevät jatkuvasti pilvipalvelun neuvoihin perustuvia rationaalisia päätöksiä ja käyttäytyvät niiden mukaisesti.

LG:lle jo valmiiksi: Höpöt itsellesi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Voi jospa edes olisi objektiivinen älykkyysmittari jossakin? Sellaista ei vain ole, joten älykkyydestä puhuminen on hiukkasen hukkaanheitettyä, eikö? Eiköhän parinmuodostuksessakin usein haeta sitä kappaletta, joka täydentää omaa itseä eli sitä puuttuvaa osaa. Jotakin siis puuttu kumpaiseltakin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Täydellistä pötyä. Absoluuttista mittaria ei ole, mutta sellaisen vaatiminen on asian kieltämistä.

Käyttäjän VilleKarppinen kuva
Ville Karppinen

Tuomas voisi hiljalleen siirtyä enemmän politiikan pariin, niin minä voisin täysin puoluekannasta välittämättä silti äänestää häntä. Nämä tekstit ovat poikkeuksetta erittäin laadukkaita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vaikuttaa aivan jonkun fundamentalistin kirjoittamalta..Kaikkea tämä aika teettää.

Vai pitäisikö mieluummin kysyä,että miksi maksamme Tuomakselle palkkaa kansakunnan haukkumisesta.. ?

Matias Gerlich

"Miten iPadit sitten tulivat markkinoille? Samalla tavalla kuin muutkin keksinnöt, esimerkiksi matkapuhelimet. Ensin ne olivat kalliita ja niitä saivat vain rikkaat."

Huono vertaus. Apple nimittäin ei laske tuotteiden hintoja, sillä Applen tarkoitus on tehdä omista asiakkaistaan faneja, opetuslapsia, "uskossa olevia". Ja niiltä Apple nyysii rahat kuten scientologijohtajat seurakuntalaisiltaan.

Todellisuudessa vastoin Enbusken luuloja, kaikkein mahtavimmat ja tärkeimmät jutut tässä maailmassa on tehty talkootöillä. Suomen koululaitos rakennettiin huomattavalta osin talkootöinä, Suomen maanpuolustuksen selkäranka oli VAPAAEHTOINEN maanpuolustusjärjestö Suojeluskunnat ja maan ylivoimaisesti tehokkain ja hyödyllinen järjestö rauhanaikana on ollut marttaliike. Sadat miljoonat ihmiset maailmassa tekevät tärkeää ja hyödyllistä työtä pelkästä auttamisen halusta niin länsimaissa, kehitysmaissa kuten kaikkialla. Jos olisimma vain kiimaisen kapitalismin ja ahneuden varassa, kuten Enbuske luulee, tätä maailmaa uhkaisi monet, monet katastrofit. Niin se vain on.

Ja fundamentalistikapitalistin ihanteen - Applen - vastakohta on tietysti Linux. Ilmaisella työllä synnytettä ilmainen ja vapaa käyttöjärjestelmän ydin. Serverien, supertietokoneiden, älypuhelinten ja pian myös tablettien markkinajohtaja. Talkootyössä on voimaa vai mitä Enbuske? Sitä käyttävät myös kapitalismin temppelit - suurimmat pörssit maailmalla.

Aleksi Laine

Apple on tosiaan huono esimerkki mainitsemastasi syystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Enbuske olisi myös hiukan oikeassa. Tosin hän tyypilliseen tapaansa esittää asiaan liian jyrkästi: joskus kaupallistaminen on järkevää tehdä myös suoraan massoille.

Mutta sitä pitää ihmetellä, paljonko Aplle maksaa Hesarille siitä, että lehdessä on vähä väliä artikkelin sekaan tai kokonaisiksi artikkeleiksi puettuja firman tuotteiden mainoksia.

Matias Gerlich

Suomessa ja monessa länsimaissa on toimittajien ja tietyn yliopistoväen keskuuteen muodostunut tällaisia erityisiä Apple-hartauspiirejä, jotka tuon tuostakin kirjoituksissaan ja ohjelmissaan julistavat tätä uskoaan. Suorastaan hullunkurista oli seurata sitä hartautta jota Steve Jobsia kohtaan osoitettiin hänen kuolinpäivänään.

En usko että he ovat maksettuja mainostajia. He vain yksinkertaisesti ovat "uskossa".

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

NEUVOSTOLIITTO
Jos jokin siemen on jäänyt totalitarismista, Neuvostoliitosta, nyt Kiinasta niin, miksi se edelleen itää ?
Miksi tuolta totalitarismin maista löytyy niin valtava määrä lahjakkaita osaajia, vaikka kurjuus on kutakuinkin tutumpaa kuin länsimainen tavallisuus?
Miksi Neuvostoliitto tuotti loistavia ballerinoja, urheilijoita, tiedemiehiä, jotka varastettiin Amerikkaan ?
Pisalaiset, suomalaiset eivät edes kelpaa.
Tuleeko mummonmökin huippulahjakkaasta tyttöstä "Embuske", kun hän pääsee synnynnäisestä vaatimattomuudesta eroon ?
Nykyisyys tuottaa "ihmisrobotteja" vain kulloinkin voimassaolevaan taloustilanteeseen viiveellä ja markkinoiden tarpeeseen; N-liitto tuotti niitä vaikka mihinkä tarpeeseen- varmuuden vuoksi.
Kaikilla ihmisillä, ns. vammaisillakin, on huippulahjakkuuden ominaisuuksia. Kaikkia niitä tarvitaan tositilanteissa. Kuka ne löytää, miten ja koska, jos vain pelkkä ja kapea maksimitalouden tavoite on riistää kaiken inhimillisen hyvän - älyllisenkin potentiaalin ? Luovuus on unohdettu keskustelusta kokonaan.

Tuula Saskia

Voi tullakin, arvoisa HK, mutta jokainen hiukankaan psykologiaa lukenut ihminen tietää, että varhaislapsuuden kokemukset määrittävät tulevaisuutemme jokseenkin aukottomasti.

Kyse ei ole pelkästään sosiaaliluokasta, vaan perheen tai muun ympäristön sisäisestä harmoniasta. Useat hymähtävät, jos kuulevat lauseen : Lasta on rakastettava ja hänen on tunnettava olonsa turvalliseksi.

Se on se ehdoton totuus.

Siten lapsi voi kasvaa omiin henkisiin ja fyysisiin mittoihinsa.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsuuden tunnevarmuus on yksilön paras kasvualusta.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Steinerilanen pedakogiikka tukee tätä, eikä sitä voi kukaan kiistää. Jos vain osattaisiin yhdistää se, että lapsi ei ohjaa vanhempaa, vaan vanhempi on intiaani "iso härkä", jota lapsikin kunnioittaa.
Luovuuden siemen syntyy lapsuudessa koettujen kautta. Nykyään ei synny, koska nurmikon tallaaminen ja puihinkin kiipeily on kielletty. Vanhemmat ovat sääntöjen orjia ja kaikesta lasten kivasta suojelevia päälliköitä.
Toista se oli silloin maalla, kun........

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Olen aivan samaa mieltä. Tässä piilee totuus.

EV

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tuula olen samaa mieltä. Lapsen rakastaminen on a ja o. Joka lusikalla antaa sen on kauhalla turhaa vaatia.

Pekka Lampelto

Problematiikkaa kuvaa ehkä tämä:

Huono itsetunto voi olla tuskallisempaa kuin materiaalinen puute. Huono itsetunto syntyy koetusta suhteellisesti huonommuudesta verrattuna viiteryhmään. Mieluummin kaikilla köyhää ja kaikki samanarvoisia kuin jotkut rikkaita ja loput kohtuutuloisia. Oikeistolaiset luulevat, että absoluuttinen materiaalinen elintaso riittää tyytyväisyyteen, mutta näin ei ole.

Taustalla lienee genetiikka, itsekkäiden geenien vaikutus. Kun itsellä menee päin persettä, liskoaivot kokevat, että omat geenit hukkuvat vahvempien voittaessa. Kun menee huonosti, voi tuntua siltä, että omat geenit ja lasten geenit ovat huonoja ja jäämässä jalkoihin. Tämä aiheuttaa emotionaalisen ahdingon, kateuden, joka purkautuu pyrkimyksenä tuoda hyvin pärjääviä alas, ettei heidän asemansa parantuisi tavoittamattomaksi. Tavallaan pelätään omaa sukupuuttoa.

Toisella puolen on sitten tämä kulttuurillinen ja kasvatuksellinen epätasa-arvo. Hyvin pärjäävien joukossa tieto ja verkostot tulevat lapsille kuin ilmaiseksi. Tämä parantaa menestymisen mahdollisuuksia.

Tasa-arvoa olisi se, että geeniteknologialla annettaisiin kaikille hyviä geenejä ja kaikki kasvatettaisiin laitoksissa. Sitä en kyllä keksi, miten laitoksissa voidaan antaa rakkautta.

Tuula Saskia

Juuri siksi lyöt kirveesi kiveen. Et näköjään tunne lasta.

PS. Kaikille hyviä geenejä? Huumoriasiko?

Pekka Lampelto

Juuri siksi lyöt kirveesi kiveen. Et näköjään tunne lasta.

En ymmärrä. Tarkenna.

PS. Kaikille hyviä geenejä? Huumoriasiko?

Jos minun isovanhemmillani ja vanhemmillani (6 ihmistä) kellään ei ole lahjoja matematiikassa ja jollakin eliittikersalla on sekä vanhemmat, että kaikki isovanhemmat matemaattisesti lahjakkaita, niin eikö ole todennäköisempää, että minusta ei tule matemaattisesti lahjakasta ja siitä eliittikersasta tulee?

Osku Raunio

Tuomas erehtyy väittäessään, että ihmiset hankkivat yliopistokoulutuksensa lapsuudenkodin kirjojen vuoksi. Tämä ei pidä paikkaansa kuitenkaan adoptiolasten kohdalla, jotka hankkivat yliopistokoulutuksen paljon todennäköisemmin sen mukaan, ovatko heidän biologisetvanhemmat sen hankkineet.

Norjalainen dokumentti aiheesta:
http://rixstep.com/2/20111127,01.shtml
(salasanaksi 'hjernevask')

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

USA:n SATon varmasti parempi menestyksen indikaattori kuin päntääjiä suosiava ylioppilastutkin tai karsintakokeet. Suomessa on vaan se ongelma, että korkeakouluissakin voi menestyä päänttämällä/hyvällä muistilla. Ei sitten ihme, että ...

http://en.wikipedia.org/wiki/SAT

Bill Gates graduated from Lakeside School in 1973. He scored 1590 out of 1600 on the SAT and enrolled at Harvard College in the autumn of 1973.

Matti Palviainen

"Suomen valtio on tehnyt ihan älyttömästi luokkaerojen vähentämiseksi. Meillä on esimerkiksi sellainen käsittämättömän hieno asia kuin maksuton koulutus. Kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua vaikka tohtoriksi."

Tässäkin suomenruotsalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin suomalaiset. Käytännössä heistä kuka tahansa halukas pääsee opiskelemaan johonkin korkeakouluun (ainakin ruotsalaiseen yhteiskunnalliseen korkeakouluun) - ja kun sisään on päässyt varmasti ulos tulee tutkintopaperi kädessä. Ja sitten onkin etnisen nepotismin vuoro; ja työpaikka järjestyy.

http://www.sci.fi/~eiry/ruotsetu.html

Erikoisinta tässä on, että ko väestöryhmän edustajat ovat PISA-testien mukaan lahjattomampia kuin valtaväestö.

http://www.sci.fi/~eiry/alempirotu.html#nroA3

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Tässäkin suomenruotsalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin suomalaiset. Käytännössä heistä kuka tahansa halukas pääsee opiskelemaan johonkin korkeakouluun "

Höpöt. On vain järkevää keskittää tiettyjen alojen ruotkinkielinen opetus kulloinkin yhteen paikkaan.

Tuula Saskia

Miten sitkeästi jotkut puolustavatkaan ilmiselviä epäkohtia?

Vastaus: suomenruotsalaisten ja heidän kielipoliitiikkansa kannattavien moraali on kotoisin jesuiitoilta:

mitä tahansa voi suoltaa suustaan, jos se edistää asiaa eli ruotsinkieltä Suomessa.

Logiikka, realismi, ja demokratia viskataan syrjään kevyesti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suomessa tarvitaan tietty määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä ja juristeja. Tätä säädellään pisterajoilla. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin ymmärtävän.

Aleksi Laine

"Suomessa tarvitaan tietty määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä ja juristeja. Tätä säädellään pisterajoilla. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin ymmärtävän."

Ruotsinkielisillä kiintiöillä sisään päässeet eivät pääsääntöisesti harjoita ammattiaan ruotsinkielisillä alueilla vaan siellä, missä saa parhaan liksan kaksikielisyydestä eli lähinnä Helsingisä ja parissa muussa kaupungissa.

Helpoiten ruotsinkieliset hakijat kuitenkin pääsevät kauppakorkeisiin verrattuna suomenkielisiin pyrkijöihin.

Tuula Saskia

LG,

juuri niin.

Ketkä tarvitsevat? Paljonko heitä on? Miksi opiskelijat pääsevät opiskelemaan alhaisimmin pistein kuin suomenkieliset? Mitä maksaakaan tämä vähemmistön suosiminen valtiolle? Miksi tämä vähemmistö ei hyväksy suomenkielisiä lapsia kouluihinsa opiskelemaan ?

Kysymyksiä riittää, mutta vastaukset puuttuvat.

Suomenruotsalaiset toimivat erittäin omahyväisesti, jopa röyhkeästi, koska he edelleenkin tuntevat ylemmyyttä. Ja sitä pönkittävät heidän suunnattoman rikkaat säätiönsä ja muut pääomat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Turha kirjoittaa tänne, jos lukutaitokin on heikkoa: Kertaan:

Suomessa tarvitaan tietty määrä aidosti ruotsinkielisiä lääkäreitä ja juristeja. Tätä säädellään pisterajoilla. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin ymmärtävän.

Aleksi Laine

"Suomessa tarvitaan tietty määrä aidosti ruotsinkielisiä lääkäreitä ja juristeja. Tätä säädellään pisterajoilla. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin ymmärtävän."

Ei niillä pisterajoilla mitään ratkaista. Siksi toiseksi eniten pisterajoista hyötyvät ruotsinkielisten kauppakorkeiden opiskelijat. Ja sitten joku vielä puolustaa kiintiöitä! Osaako joku selittää heikäläisten järjenjuoksua?

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Lauri Gröhn
"Suomessa tarvitaan tietty määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä ja juristeja. Tätä säädellään pisterajoilla. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin ymmärtävän."

Onhan suomenkielisillä mahdollisuus opetella ruotsia ja hakea mihin tahansa korkeakouluun. Ruotsinkieliseen koulutukseen pääsemisen helppoudesta aina valitetaan. Niihin ruotsinkielisiin korkeakouluihin jää vapaita paikkoja, koska ruotsinkieliset suomenkielisiä herkemmin hakeutuvat Ruotsiin (ja vähän muuallekin maailmalle)opiskelemaan. Sinnekin suomenkieliset voivat hakeutua.

Valittajat ovatkin niitä heikoimpia, jotka pyörivät siellä alimmilla pisterajoilla. Tai keksivät tekosyitä kun joutuvat karsituiksi.

Samu Niveri

Täytyy eriyttää tämä keskustelu. Jos haluttaisiin toteuttaa jotain luonnollista jatkumoa niin heikommat yksilöt karsittaisiin pois. Käytännössä esim. niin että jos pankkitilin saldo vanhemmilla on alle +500k€ ei olisi oikeutta synnyttää. Näin "vahvat" jatkaisivat ja "heikot" suodatettaisiin pois.

Kasvatuksella on hyvin minimaalinen merkitys, suurempi merkitys on sillä valmistutko maailmaan miinus vai plusmerkinnöin pankkitilin osalta.

Aleksi Laine

Täytyy vielä sanoa, kun tuli mieleen, että ilmainen korkeakoulutus on merkittävä tulonsiirto hyväosaisille.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo pitäisi paikkansa vain jos kansallinen älykkyyspotentiaali oli jo kerätty rahaa tuottaviin ammatteihin. Näinhän ei ole, koska suomalainen koulu ja korkeakoulu eivät perustu älykkyyteen, vaan muistiin/pänttäykseen. Siitä sitten seuraa, että näemme "älymystömme" työstävän esimerkiksi tämmöistä roskaa:

http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/swot....
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/swot2...
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/ktm.html
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/teksti/ok.html
jne.
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/index.html

Tuula Saskia

Poikkeaako suomenruotsalainen koulu ja Svenska Handelhögskolan tasoltaan suomalaisista opinahjoista? Edukseenko?

Jos poikkeaa, kerrotko, miten? Valmistuuko sieltä Hankenilta erikoisosaajia?

Jos mielestäsi " kansallinen älykkyyspotentiaali" asuu ruotsinkielisissä,
on suuri syy yhdistää kouluja, jotta nuoret tutustuisivat ja tämä " ruotsalainen älykkyys" jalostaisi meidän suomalaisten arveluttavaa henkistä tasoa.

Toivon, että tajuat ironian.

Mutta kohta saapuu aatto, ja joulurauhaa toivotan niin sinulle kuin kaikille muillekin kirjoittajille.

Palataan asiaan...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tuula Saskia.

Olet oikeassa suhtautuessasi kriittisesti suomenruotsalaisten nauttimiin etuoikeuksiin valtaväestöön verrattuna.

Tässä asiassa olemme barrikadin samalla puolella.

Olkoon joulupukki sinulle suosiollinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Toivoisinkin, että opetusministeriö ym oppilaitokset kertoisivat mitä opiskelu oppilasta kohden tulee maksamaan. Vertailu tekisi hyvää ja lisäisi kustannustietoisuutta. Kaikilla kuitenkin on mahdollisuus saada koulutusta, mutta jostain syystä sitä vain eivät kaikki koe tarvitsevansa?

Tuula Saskia

Pekka Lampelto,

kirjoitat, että " tasa-arvoa olisi , jos geeniteknologialla annettaisiin kaikille hyvät geenit ja kaikki kasvatettaisiin laitoksissa".

Tällaisen toteamuksen jälkeen sinua on vaikea pitää kasvatuksen asiantuntijana.

Geenit määrittävät elämästämme pääosan, mutta uskon vankasti ihmisyksilön kykyyn kasvattaa parhaita piirteitään, jos vanhemmat ymmärtävät tehtävänsä oikein.

Kasvuympäristön merkitys ja perimän osuus on ollut vuosikymmenet tutkijoiden kohde.

Kukaan ei ole tuonut esiin mitään tieteellistä näyttöä kummankaan näkemyksen puolesta.

Geenejä ei voi muuttaa, mutta uskon ehdottomasti lapsen kasvuympäristön ja vanhempien vaikuttavuuteen: hyvässä ja pahassa.

Vanhempien tehtävä ei ole vain huoltajan tehtävä.

Kasvattajan tehtävä on vähintään yhtä merkittävä.

Käyttäjän pasanenehdolla kuva
Harri Pasanen

Vaikka en olekkaan lukenut kuin murto-osan tämän saitin kirjoituksista,väittäisin tämän Embusken kirjoituksen olevan vuoden paras.
Kaikki(en)kirjoitukset mukaan lukien.

Jarmo Linkosalo

Jahas, tässä sitten laitettiin Suomen läpipaska byrokraattishierarkinen koulutusjärjestelmä vanhempien syyksi? Niinkun Lauri Gröhn jo edellä totesikin, suomalainen koulutus perustuu muistiin ja pänttäämiseen, oma-aloitteisuudesta ja innovatiivisuudesta rokotetaan. Järenkäyttö kielletty, eikähän sitä muuta järkeä olekaan kun maalais- tai työläisjärki. Peukalot suussa, sylivauvasta toinen raksalle toinen tohtoripromootioon. Siitä sitten ihmettelemään, kun maailmat eivät kohtaa, oliko aamu viisaampi kun ilta taikka kumpi parempi tuhat kysymystä ilman vastaajaa vai tuhat vastausta ilman kysyjää. Innovaatio syntyy jokaisen omassa gupolissa, kysyttäessä kaveri saattaisi kuiteskin jelpata synnytystuskissa kokemuksineen. Tiimityöskentely on kehitetty nimenomaan tämän kaltaisen omaehtoisuuden estämiseksi, keskushallinto ja komentoketju se olla pitää.

Mikko Linnalampi

Olen kyllä erimielinen. Ainakin minä otin maisterinpapruni olemattomalla pänttäämisellä. Käytin sen sijaan innovatiivisuutta ja järkeä.

En silti halua väheksyä myöskään pänttäämisen merkitystä. Pänttäämisellä hankitaan ne rakennuspalikat, joista sitten tehdään innovatiivisia kombinaatioita. Olen sitten myöhemmin joutunut pänttäämään esim lujuusoppia ja sähkötekniikkaa kun yliopistolla tuli innovoitua ne läpi siitä, missä aita oli matalin. Ei silti, että olisin niitä duunissa juuri tarvinnut, mutta omissa projekteissa kyllä.

Joudun siis toteamaan, että ilman pänttäämistä ei ole innovaatioita. Eivät ne ole keskenään kilpailevia asioita, ne ovat toisiaan tukevia asioita. Enkä muuten usko, että innovatiivisuutta juurikaan opitaan minkäänlaisissa kouluissa. Sitä joko ihmisellä on tai sitten ei ole.

Opiskeluaikoinakin olin vielä peruslaiska niiden aiheiden kohdalla, jotka eivät minua kiinnostaneet. Monia kiinnostavia juttuja kyllä "pänttäsin", mutta kiinnostavien juttujen tiedonhankintaahan ei tunnetusti lasketa "pänttäämiseksi".

Enbusken juttu on kyllä sikäli ristiriitainen, että mies sanoo kenen tahansa voivan kouluttautua Suomessa miksi tahansa. Seuraavaksi kuitenkin tulevat esiin lapsuuden kotiolot ja geenit. Geeneihinhän ei voi vaikuttaa, ainakaan vielä.

Kotiolot taas, noh, ei kannettu vesi kaivossa pysy. Peruseloonjäämissetin Suomessa jokainen yhteiskunnalta saa, enkä usko, että rappiolla olevien vanhempien rakkauden hedelmistä tulee yhtään sen kummoisempia, vaikka rahaa kaadettaisiin ovista ja ikkunoista. Päinvastoin.

Toisin sanoen tasa-arvoa ei ole, koska geenit ja kotiolot vaikuttavat. Ne vaikuttavat myös koulutukseen. Mutta voiko geeneistä ja kotioloista syyttää yhteiskuntaa? Ei yhtään sen enempää kuin voi kehoittaa kehnot geenit ja hörhöilevät vanhemmat saanutta menemään peilin eteen.

Jarmo Linkosalo

Pyrkyri määrittää omakuvansa kansanjoukosta itsensä alapuolella, innovatiivinen suuntaa katseensa tähtiin, tai ehkä Tähteen. Niin satavakuuttunut omasta matematiikastaan ja lasketusta lentoradasta, että poikkeama siitä täytyy olla Kuninkaan määräämä. Matkaavat sitten kultaa ja mirhamia matkassaan läpi autiomaan tuota työläisperheen "kehnogeenistä" naperoa kunnioitamaan?

Mikä noissa lujuusopissa, sähkötekniikassa tai lämmönsiirrossa on päntättävää? Sovellettua matematiikka kaikki tyyni. Jos tuon hallitsee, ei niitä erottele, jos taas erottelee eikä hallitse, turha puhua innovaatioista.

Mikko Linnalampi

"Mikä noissa lujuusopissa, sähkötekniikassa tai lämmönsiirrossa on päntättävää? Sovellettua matematiikka kaikki tyyni."

Niinpä. Jotta matematiikkaa voisi soveltaa, pitää olla hallussa ne matematiikan perusteet.

Kukaan ei laske palkin lujuutta, jollei hänellä ole hallussaan nippua kaavoja sekä laskutoimitusten perusteita. En tiedä miksi sinä kutsut noiden perusteiden opettelua, minä kutsun sitä pänttäämiseksi. Se alkaa siitä, että ensin lapsena opetellaan numerot.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sori Tuomas, nyt on pakko provosoida. Tuskin olet työtä tehnyt, jossa näpit palavat enemmän kuin parin sivun mittainen blogisi. Lienet viimeinen dinosaurus (kun täytät 80) ja periksi ei millään.
Sekoitat tosi rumasti akateemisen ja ns. toisarvoisan elämän, kääntäen Linkolan teesejä. Kaikkia tarvitaan tulevaisuudessa. Ajattelepa elämää esim. 40v. sitten, tosi lyhyt aika. Olen kokenut. Ajattele aikaa 40v eteenpäin. Samaa itsetuhoista käyrää, ylösnousevaa se tulee olemaan.
Ajatella toki saa lyhyelläkin aikavälillä, vaan se 100v. eteenpäin lienee rajallisin, nykyihimisen mittapuitteissa.

Marko Suutari

A : meet naimisiin 22 vuotiaana , nyt kun olet 41 sinulla on 3 lasta joista vanhin 17 ja nuorin 13, siinä sitä tekemistä!

Marko Suutari

B: ,,,miten kasvavat lapsesi paremmin....

Antti Korhonen

Enbuske kirjoittaa, että "pitää valita kahden asian väliltä: halutaanko poistaa köyhyyttä, vai halutaanko poistaa epätasa-arvoa."

Kumpikaan näistä tavoitteista ei kuitenkaan liene arvo sinällään, mutta se on, kuinka hyvinvoivia me ihmiset olemme tässä yhteiskunnassa. Hyvinvointina ihmiset yleisesti ottaen pitävät terveyttä (fyysistä ja psyykkistä), hyviä ihmissuhteita ja turvallista asuinympäristöä.

Niin epäloogiselta kuin se tuntuukin, näitä asioita eivät kehittyneissä maissa ennusta absoluuttiset tulot ollenkaan niin hyvin kuin tuloerot. Tätä ilmiötä on yritetty selittää mm. sillä, että epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa elämä on stressaavampaa ja luottamus muihin ihmisiin vähäisempi.

Tasa-arvoisuus näyttäisi siis olevan, ainakin tiettyyn rajaan asti, tavoiteltavampi asia kuin vaikka maksimaalinen BKT, jos päämääränämme on hyvinvointimme lisääminen. Tuloerojen kasvusta huolestuminen on tässä valossa aiheellista.

Evidenssiä yo. väitteille löytyy koottuna mm. sivustolta http://www.equalitytrust.org.uk/

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Minun luottamukseni toisiin ihmisiin ei mielestäni riipu lainkaan Herlinin, Erkon tai edes Gatesin omaisuudesta -- meillähän on aivan valtava tuloero.

Sen sijaan uskon kokonaisten kansojen indoktrinointiin päättömillä ideologioilla; nyt maailman näyttämöllä on taas Pohjois-Korea, jossa kokonainen kansa palvoo 17 vuotta sitten kuollutta ikuista presidenttiä. Loput maailman maat on kyllästetty opilla, että "tuloero" oikeuttaa hyökkäämään barrikadeille. Että maailma/valtio on heille elatuksen velkaa. Kääntäkää katse Kreikkaan -- he hyökkäävät barrikadeille kun valtio on pettämässä katteettomat lupaukset ymmärtämättä että ne olivat katteettomia.

Antti Korhonen

Kieltämättä on epäintuitiivista, että suhteellinen köyhyys aiheuttaisi ongelmia. Luulisi, että ainoastaan absoluuttisella köyhyydellä olisi tällainen vaikutus.

On kuitenkin empiirinen fakta, että tuloerot ennustavat henkirikosten määrää, rikollisuutta ylipäätänsä, mielenterveysongelmia, terveysongelmia, huumeiden käyttöä, teiniraskauksia, luottamuksen pulaa muihin ihmisiin ynnä muita negatiivisia seikkoja. Fakta on myös se, että esim. mediaanitulot eivät näitä asioita ennusta läheskään yhtä hyvin. Ja puhutaan siis tilastoista kansakuntien tasolla, ei yksilötasolla.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kansantaloudellinen selityksesi pitää heittää romukoppaan. Siinä on sama perusongelma, kuin muissakin kansantaloudellisissa, kansanterveydellisissä ja yleisesti kollektivistisissa mittareissa. Se käsittelee ihmisiä kaavoina ja sivuuttaa täysin muiden kuin kaavaan sopivien ilmiöiden olemassaolon. Vastaesimerkki tästä on Phillipsin käyrä: kansantalousteoreetikot väittivät pitkään inflaatiolla ja työttömyydellä olevan riippuvuuden -- kunnes USA:ssa tuli yhtä aikaa 80-luvulla korkea inflaatio ja korkea työttömyys.

Muutatko sinä kaavaasi, jos *jossakin* sattuisi olemaan vähän rikollisuutta, mutta isot tuloerot ja hyvä elintaso? Vai poistatko vain yhden nuolen yhtälön vasenta ja oikeaa puolta yhdistävästä symbolista? Nykyään työttömyydellä ja inflaatiolla väitetään olevan vain yhdensuuntainen implikaatio.

Minun teoriani on, että *materiaalisesti hyvinvoivissa* yhteiskunnissa joidenkin ihmisten on mahdollista saada toimeentulo (valtiolta) keskustelemalla tuloeroista ja siitä miten kaikkien ihmisten pitäisi saada kaikki ilmaiseksi vain syntyperänsä tai olemassaolonsa perusteella. Ja ihmiset alkavat *uskoa* näihin väitteisiin. Toisaalta materiaalisesti hyvinvoivissa yhteiskunnissa alkaa olla varaa sosialismin asteittaiseen lisäämiseen. Näin oli USA:ssa ja Englannissa, mutta ei Venäjällä. Venäjä oli köyhä ja jäi köyhäksi tai köyhtyi entisestään Leninin ja Stalinin yrityksen johdosta perustaa suoraan kommunismi käymättä kapitalismin kautta, jonka piti teorian mukaan tuottaa se hyvinvointi, jonka kommunismi sitten jakaisi.

Mutta tämä sama sosialismikokeilu on *lisännyt* köyhyyden kokemusta: Veikko Kukkosen (nimimerkki Suometar) julkaiseman lehtileikkeen mukaan Suomessa oli köyhiä eli vaivaisia (engl. the poor) vain pari prosenttia; Oulu oli tilaston köyhin kaupunki. Siellä köyhiä oli 4%. Viipurissa ja Turussa köyhiä oli 1.25%. Köyhä on ihminen joka *tarvitsee* hyväntekeväisyyttä elääkseen. Kuinka paljon köyhiä (joskin lähes terveitä ja työkykyisiä) on tällä hetkellä Suomessa tai Yhdysvalloissa? 20 prosenttia? Sosialismin asteittainen lisäys ei ole vähentänyt köyhyyttä vaan lisännyt sen kokemusta ja tulonsiirtojen tarvetta.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Hiljattain muuan älykkö (67v) pohti, kuka olisi sopiva ehdokas Suomen Václav Haveliksi.

Hän mainitsi myös Enbusken nimen.

Edellä olevan purkauksen perusteella tuo asema jää saavuttamatta.

Kun T.E. lähtee yhtäaikaa monella kanavalla liikkeelle, ne pitäisi yhtäaikaa myös hallita.

Hyvää joulunaikaa, Enbuske.

Ehkä pieni "seasons rest" tekee hyvää ja sen jälkeen huomaa Tuomas, että Spinoza, Laestadius (ennen missioitaan/passioitaan) ja Zweig (ennen itsemurhaansa) olivat lyhyellä kaavalla oikeassa.

Myös lastenkasvatuksen osalta.

"Ironia on vastarinnan tärkein vastalääke"

"Mieli on ruumiin idea"

ja

"Alakuloisuudesta ei kasva mitään tekoa"

Jukka Jänönen

"Jos haluttaisiin pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon, lapset pitäisi riistää vanhemmiltaan jo kätilöopistolla"

Hyvä kirjoitus Tuomas. Kovin on vähän annettu vastuullisuutta vanhemmille kun on puhuttu lasten rikoksista ja huumausaineiden käytöstä.

Yritetään vierittää vastuu yhteiskunnalle.

Vanhemmilla on vastuu lapsestaan. Siinä olen kyllä samaa mieltä, vaikka heitit huumorilla tuon, että vanhemmilta lapset heti yhteiskunnalle kätilöopistolta, kaikki vanhemmat eivät ole hyviä ihmisiä vaan vanhempien irvikuvia.

Aasinsillalla pääsen kertomaan itsestäni, lempiaiheestani kuten jokaisella muutenkin. En nyt siihen sen kummemmin puutu kuin että mainitsit kätilöopiston, jossa synnyin 19.3.1965.

Ilta oli tumma, ja satoi. No vitsivitsi.

Enivei, tuli siinä sitten tähän ikään nähdessä jokainen lastenkoti, koulukoti ja ikävä elämän asia.

Yhteiskunta ei ole hyvä huostaanottaja.

Aloin tässä muistelemaan mitä oli aika vaikka Outamon vastaanottokodissa Lohjalla. Niistä kymmenistä jätkistä kanssani ei ole elossa kuin pari tänään. Ja mistä tiedän sen - kuolivat jo nuorina -80-luvulla sai seurata toilailuja lehdista.

Ai niin, oli siellä tyttöjäkin siellä Outamon vastaanottokodissa. Niiltä sai tippurin. Olivat jo nuoreen ikäänsä nähden nähneet elämää. Kuten mekin. Itse olin viattomampi joten säästyin tuolta taudila. Loppuikäni olen ollut varovainen. Ei kannata työntää pikku veitikkaa paikkaan jossa asuu tauti.

Hyvin vähän jää jäljelle hylätyistä ja yhteiskunnan huolehtimista lapsista. Yhteiskunta kun on julma kone, joka ei tunne sääliä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Asiaa puhut. On surullista, että yhä usemapi lapsi joutuu tänä päivänä huostaanotetuksi. Mikä ihme vanhempia vaivaa? Missä on rakkaus ja vastuuntunto? Outamokokemus koskettaa.

Jouko Koskinen

"""
Aasinsillalla pääsen kertomaan itsestäni, lempiaiheestani kuten jokaisella muutenkin. En nyt siihen sen kummemmin puutu kuin että mainitsit kätilöopiston, jossa synnyin 19.3.1965.
"""
Kiitos sillasta - itse synnyin saunassa noin puolisataa vuotta aiemmin ja olen hyvin kiitollinen siellä saamastani elämänohjeesta; naapurin eukko nosti jaloista ja läimäytti avokämmenellä tukevasti perseelleni jolloin lapsivesi keuhkoistani purskahti kerralla saunan maalattialle.

Nyt pitää bussi/ratikkapysäkillä varoa ettei liukastu jäätyneeseen lapsiveteen jota valuu runsaasti lähes jokaiselta. No eipä mitään - pystyn taas tilapäisen häitiön jälkeen välttämään nuo vaaratekijät.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Olen n. 5 kertaa lukenut Tuomaksen blogi-Puheenvuoron. En ole millään kerralla saanut kaaliini sitä, mitä hän oikein tarkoittaa tekstillään??

Ja jospa sen ymmärtäisinkin, niin en ymmärrä, miksi tässä ja nyt ennen joulua joku pykäsee tuollaisen tekstin Usariin.....

Te olette aikamoisia "niiboja" siellä toimituksessa....Teillä on aina vain yksi totuus, jota kaikki siellä toimituksessa noudattavat.

Täällä on nyt alkanyt pyöriä hiukan liikaa sellaisia ihmisiä, jolla ei varsinaisesti ole mitään annettavaa tälle keskustelulle.....

Pahinta nyt on ehkä se, että "Puheenvuorossa" pyörivät karusellissa jatkuvasti samat nimet....? Miksi ihmeessä? Ei kukaan sellaista jaksa joka päivä.

Kohta teitä on siellä vain pieni tonttujoukko, joka setvii kaikki kirjoitukset läpi ja heti, kun sivuilla näkyy joku tuttu julkkisnimi, se poimitaan sieltä heti ensimmäisessä kierroksessa, vaikka itse juttu olisikin jotain ihan scheissea....

Jouluterveisin, Eeva

Tehkää jotain, ennen kuin ihmiset alkavat kyllästyä näihin toistuviin juttuihin.....

¤¤¤¤¤

Käyttäjän talasranta kuva
Ilkka Talasranta

Eeva hyvä,

Jos Tuomas E:n jutuissa toistuu se sama piirre, ettet "saa kaaliisi, mitä hän oikein tarkoittaa", suosittelen tyystin toisenlaista luettavaa. Niitä saa ihan pokkareinakin, kovakantisten aika tulee ehkä myöhemmin.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Joopa joo...Ninpä haenkin toisenlaista luettavaa. Tuomas sotkeutuu itsekin omaan näppäryyteensä.

EV

Marko Suutari

Ihan sama Enbuske, hanki enempi kuin tuo yksi lapsi,,,se ei ole mittari,se on heikkous arvostellla niitä joilla on monta lasta, eli tää sun juttu on fail!

Käyttäjän Jaagor kuva
Jaakko Kuntsi

Minunkin mielestä Ihmisillä on suomessa enemmän mahdollisuuksia pärjätä elämässä, kuin koskaan, mutta jonkunlainen älyllinen velttous, joka tulee pitkälti kasvatuksessa ja geeneissä näyttää valitsevan lyhyen aikavälin hyödyn ja menevän/jäävän sinne siwan kassalle töihin ja hyvä niin, mutta typerää siitä nyt on valtiota tai kokoomusta syyttää, jos näin tapahtuu. Kaikkien aivot eivät vain nauti uuden oppimisesta, niinkuin toisten.

Toisaalta sosiaalinen paine vaikuttaa huonolla itsetunnolla varustettuun yksilöön enemmän kuin paremmalla ja saattaa vaikeuttaa sosiaalisessa hierarkiassa kipuamista ja siinä rikkaammista perheistä, sekä tasapainoisemmista lähtökohdista ponnistavat yksilöt ovat yleensä vahvemmilla, vaikka eivät olisi sen lahjakkaampia kuin muut. Käsittääkseni esimerkiksi suomenruotsalaisilla on omia kiintiöpaikkoja yliopistoissa ja omia korkeakouluja mikä osaltaan vääristää tasavertaisuuden toteutumista suomessa ja oikeuttaa eliitin korkeakoulutuksen periytyvyyden osaltaan koulutusjärjestelmässämme. Sen lisäksi heillä on valmiina kaksikielisyys, jota vaaditaan virkamies tasoisissa tutkinnoissa. (miten mahdollista vielä v. 2011?)

Tämän lisäksi on mahdollista, että suvussa kulkee hyvät ja oppimiskykyiset geenit, mutta juuri omat vanhemmat ovat se heikko lenkki ketjussa ja näyttävät pilanneen omat ja osittain lapsienkin mahdollisuudet pärjätä elämässä ja juuri näitä, sekä muita erityislahjakkuus tapauksia varten suomalainen koulutusjärjestelmä osaa joustaa ja voisi joustaa vielä enemmänkin. Ilmainen koulutus, sekä mahdollisuus ammattikoulun käyneenä hakea hieman vanhemmalla iälläkin korkeakouluihin ja yliopistoihin mahdollistaa tämän. Kyllä ainakin opiskeluun potentiaaliset ja motivoituneet yksilöt voivat tästä mahdollisuudesta hyötyä ja niin tulisikin olla.

Peruskoulussa, lukiossa ja korkeakouluissa tällä hetkellä pärjäävät tytöt/naiset paremmin ja sen takia korkeakouluissa ei kohta miehiä näy ollenkaan. Tässä kehityksessä näen selkeästi sen epäkohdan, että koulutusjärjestelmämme on edelleenkin liian epäkäytännöllinen, ulkomuistiin ja kiltteyteen (kykyyn istua passiivisena puolipäivää) nojaava, eikä se rohkaise tarpeeksi lahjakkaita ja vähemmän pinkoja poikia oppimisen iloon, taikka kokeilemaan teorioita käytäntöön.

J. Gagarin

Enbuske osui asian ytimeen ja terävästi tällä kertaa!

Pentti Kuore

Enbusken kirjoitukset ovat mielenkiintoisinta antia mitä Puheenvuoron teksteistä nykyään tulee selailtua. Eikä pelkästään Tuomaksen kirjoitus ole hyvää, vaan myös tiettyjen provosoitujen ihmisten vastineet saavat makeasti nauramaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

"Peruskoulussa, lukiossa ja korkeakouluissa tällä hetkellä pärjäävät tytöt/naiset paremmin ja sen takia korkeakouluissa ei kohta miehiä näy ollenkaan."
Osalla tytöistä on yhtä sekaisin pää murrosvaiheessa kuin osalla pojista. Otsan etulohko ohjausjärjestelmä kehittyy pitkään, tosin vielä kouluvuosien mentyäkin. Siksi nykykoulun tapa mitata peruskoulun 9 luokan todistuksessa oppilaan menestymistä laskieen monen vuoden yhteisistä tuloksista on mielestäni väärä. Sellainen tekee oikeutta vain tasaisille lapsille, joilla murrosikä ei pahemmin vaikuta. Tämä pitäisi muuttaa tai muuten estetään monien lasten eteenpäinmeno. Menetetään myös kyvykkäitä ja hyviä tulevaisuuden potentiaaleja. Saadaan ehkä hyviä virkamiehiä ja turvallisuushakuisia ammattilaisia, mutta entä mitä tulisikaan niistä rajut vuodet kokeneista? Eikä tämä kehitys ole perheen varallisuudesta kiinni.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Jenkit hukkaavat älyttömästi potentiaalisia lahjakkuuksia, koska koulutus maksaa."

Enbuskea haukutaan jopa uusliberaaliksi, vaikka takkiin on tarttunut iso annos reaalisosialismia. Yhdysvallat on koko maailman tieteen ja taiteenkin kiistaton keskus aivan kaikilla mittareilla mitattuna. Lahjakkuudet poimitaan puoliväkisin stipendiohjelmien piiriin, jos eivät osoita liian suurta lahjakkuutta esimerkiksi hoodeilla ammuskelussa.

Virallinen Suomi kehuskelee tohtoriensa paljoudella samalla tavoin, kun Neuvostoliitto hehkutti loppuun asti, kuinka paljon lääkäreitä siellä oli. Kansa oli siitä huolimatta maailman sairainta ja terveydenhuolto "teollisuusmaiden" ylivoimaisesti huonoin. Miksi tuottaa lääkäritehtaasta lääkäreitä, jos maahan ei saada yhtään puhdasta sairaalaa tai edes ruiskuneulaa?

Pekka Manner

Tuomashan on oikeistolainen ja juttu täyttä potaskaa.

Mutta kuka oikeasti enää lukee Hesaria, tuota kepulaisuuden pää-äänenkannattajaa? Keskisuomalaisessa on samat jorinat tai Maaseudun Tulevaisuudessa.

Sanoma Oy mokasi kun valitsi kepulaisia päätoinmittajiksi, Sanoma oy laski että kepu olisi vieläkin hallituksessa, mutta kepuhan romahti.

Rauni Viren

No JUST joo, HS kepulainen. Rotfl, kuten nuoriso sanoo.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Oletteko havainneet että Enbusken blogi pudotetaan säännöllisesti yhden yön jälkeen karusellista pois.

Ehkä Enbusken kanssa on sovittu niin, että lumentulo porstuaan lakkaa jossain vaiheessa.

Käyttäjän paavosaariranta kuva
Paavo Saariranta

Enbuskella on hyviä pointteja, jotka on tarkoitettukin ärsyttämään.
Suomessa tasa-arvolla tarkoitetaan lopputuloksen tasa-arvoa -ei mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Rauni Viren

Aivan yhä enenevässä määrin samaa mieltä. Tylsää kommentoida näin, mutta kun on vain niin ettei ole mitään lisättävää.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Pitää valita kahden asian väliltä; halutaanko poistaa köyhyyttä, vai halutaanko poistaa epätasarvoa. Nuo ovat nimittäin ristiriidassa keskenään. Talouskasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että maailmaan tuotetaan lisää turhaa tavaraa. Talouskasvua on kaikki muukin, myös aineettomat, ihmisen elämää parantavat keksinnöt. Ja aina kun maailmassa tapahtuu kehitystä, se on tarkoittanut myös kasvavia eroja ihmisten välille."

Jaa. Mutta tasainen tulonjako kasvattaa kakkua kaikille, epätasainen ei edes rikkaille pitkällä aikavälillä. Meillä tehtiin 90 luvulla muutos, päätettiin pudotta sinunlaisesi huutolaisperheiden tenavat kelkasta. Se näkyy talouskasvussa joka on 50% alle optimin kasvaneen työttömyyden seurauksena:
http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Uuslib...

Yksi promille on tästä hyötynyt, ylin prosentti kestänyt jotensakin pinnalla.
http://www.auvorouvinen.fi/vaalit/index.php#Vain_k...

Elikkä tietysti hyvä kasvatus, siis jos vanhemmilla on aikaa käyttää lastensa kanssa, parantaa mahdollisuuksia. Mutta, jos päätetään ettei pudoteta ketään, jopa ne ylitöitä tekevien perheiden lapset kestävät mukana. Mikäli taas päätetään että työttömyys on 100 %, siinä ei mikään perseen nuolenta kyky auta.

Kuten varmaan tiedät, sekä marxilainen että Keynesiläinen talousteoria kertovat, täystyöllisyys on on lyhyt aikainen poikkeus ellei valtio puutu tilanteeseen. Nykyisin noudatettava Uusliberalistinen malli lähtee olettamuksesta että palkat laskevat niin alas että kaikki työllistyvät.

Marxilaisella ja Keynesiläisellä mallilla on sekä teoria että pitkän aikavälin tilasto tulokset tukemassa väitettään, Itävaltalaiset eivät usko numeroihin ja Uusklassiset taas väittävä että tilanne kyllä korjaantuu jahka palkat laskevat riittävästi.

--

Luokka asema sinällään ei riipu työstä vaan siitä kuinka paljon sinulla on pääomatuloja. Palkkatyöläinen on renki vaikka tienaisi siedettävästi. Kuten tiedät, Steve Jobs oli maailman riistetyin työläinen.
http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic...

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

80 % suomalaisista tulee rikkinäisistä kodeista ... Miksiköhän?

Miksi 10 %:n eliittipaskat hallitsee 90 %:n elämiä Suomessa? Ketkä todella luovat vääryyden ja pahoinvoinnin tähän maahan?

Sun pääsi on jonkun vakuumin sisällä, etkä sä näköjään tiedä mitään tän maan todellisuudesta.

Sä oot kipee porvari, etkä tiedosta edes sitä ...

Hauska nähdä millainen sä olet 50-vuotiaana.

Sä alat muistuttaa jo nyt kansakunnan loiseläjää Björn Wahlroosia ...

Miksi sun naamalla on muuten aina inhon ilme?

Muuten ...

Ilman porvareita Suomi olisi välttynyt kaikilta 1900-luvun sodiltamme.

Suomen medioista “vain” 97-98 % on oikeistolaisia. Aarno Loka Laitisen paljastus Iltalehdessä v. 2011.

Janne Järvinen

Another hit!

Jo historian ope kertoi satiirisen faktan:
Kehittyneissä demokratioissa ihmistä ei syrjitä uskonnon, iän, sukupuolen tai etnisyyden takia. ...vaan niistä huolimatta!

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Kun tosta sun blokista saa sen kuvan että luuserius johtuu kotikasvatuksesta, mä siitä intoiduin kirjottaa työttömyys blokin:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92430...
---
Työttömyys, syyt ja valkoinen roskasakki

Työttömyydestä on monta teoriaa. Aion käsitellä Klassisen, Uusklassisen, Keynesiläisen ja Marxilaisen koulukunnan näkemyksiä pintapuolisesti.Klassinen koulukunta näkee työttömyyden tilapäiseksi markkinahäiriöksi joka korjaantuu automaattisesti. Mekanismin on yksinkertainen. Syynä on liian...

--

Käyttäjän jaakkopyyk kuva
Jaakko Pyykkölä

Minnekköhän sitä nyt valittaisi, kun meillä ei 80-90-luvun taitteessa ollut iPadia kotona? Modeemikin siirsi alle kilotavun dataa sekunnissa.

Stacy Siivonen

Epäkorrekti Enbuske taas aukoo päätään koska nykyaikana on muodissa aukoa päätään ja mitä kovempaa puhuu ja mitä isompia väitteitä heittää, sitä enemmän saa suosiota rahvaalta. Aivan erityisen paljon pisteitä saa, jos mainitsee kommunistit, feministit tai maahanmuuttajat negatiivisessa valossa. Enbuske hioo vielä vähän tyyliä, Karl Marx mainittiin kerran eikä yksipuolisen negatiivisesti.

"myös presidenttiehdokkaat olivat huolissaan luokkayhteiskuntakehityksestä. Näinhän Suomessa pitää sanoa, muuten on pahis."

Ei välttämättä pahis, mutta aikaansa seuraamaton. Presidenttiehdokkaiden on syytä kommentoida niitä asioita, mitä yhteiskunnassa on esillä syystä tai toisesta.

"Meillä on esimerkiksi sellainen käsittämättömän hieno asia kuin maksuton koulutus."

Ei ole, vai tarkoitatko Enbuske omaa koulutustasi? Se on kyllä totta, ettei toimittajien tarvitse kouluttautua lainkaan, niin silloin se on kyllä maksutonta.

"Kenellä tahansa on mahdollisuus kouluttautua vaikka tohtoriksi."

Ei ole. Jos esimerkiksi työtön haluaisi lähteä kouluttautumaan vaikka tohtoriksi hän ei saa työttömyystukea eikä opintotukea. Siihen katkeavat opinnot tohtoriksi. Tai sitten ensimmäiseksi pitäisi opiskella olemaan syömättä.

"Esimerkiksi Yhdysvaltojen järjestelmä on tyhmä. Jenkit hukkaavat älyttömästi potentiaalisia lahjakkuuksia, koska koulutus maksaa."

Olen ihan samaa mieltä. Suomessa siihen ei pitäisi olla varaa. Meillä kyllä nepotismi ja korruptio hoitavat sen, että potentiaaliset lahjakkuudet menevät haaskuuseen.
"Oleellista on se, onko jokaisella mahdollisuus saada yliopistotason koulutus. Ja väitän, että on. "

Voithan sinä väittää. On se niin kivaa väittää samaa asiaa monta kertaa. Se ei tee sitä kyllä yhtään todemmaksi.
Ei tee.
Ei tee.
Ei tee.

"Ihan hyvin sitä pärjää keskinkertaisena tai välttävänä. Tämän kolumnin kirjoittaja on siitä kävelevä esimerkki."

Keskinkertaisesta vaiko välttävästä?
No, täällä pääsee kyllä kuutosen matikalla presidentiksi.

"Isoisäni myytiin huutolaisena orjaksi naapuritaloon, eikä hän olisi voinut kuvitellakaan nykyistä elintasoa ja työelämän helppoutta."

Silloin olikin kolkytvuotinen sota ja ihmiset kuolivat ruttoon ja koleraan, mutta on näissä kolumneissa aina kiva viitata menneisyyteen agraari-Suomessa niin saa natsihenkisetkin taputtamaan kämmeniään.
Agraari-Suomi-viitteet tosin eivät tarkoita yhtään mitään, koska elämme ihan erilaisessa yhteiskunnassa. En silti voi vastustaa kiusausta: Toisen kerran kun suvussani on ollut asunnottomuutta vuosisadan aikana, se sattui minulle. Se ensimmäinen kerta oli talvisodan alta evakkoon lähteminen. (Agraarisuomipiste minulle: mainitsin talvisodan)

"Suomessa pääsee työelämässä uskomattoman pitkälle jo pelkästään sillä, että osaa käytöstavat ja pitää turpansa kiinni oikeassa tilanteessa."

Minä en ole ollut ainoassakaan sellaisessa työpaikassa. Voisitko kertoa, mikä sellainen on? Eduskunta? Kaikissa työpaikoissa missä minä olen ollut on vaadittu hirveästi huhkimista ja sittenkin on tullut potkut.

"Myös tieto on ilmaista. Kirjastosta saa kuka tahansa lainata minkä tahansa opuksen täysin maksutta."

Voisitko käydä lainaamassa minulle opuksen "The Redneck Manifesto"? Minä jouduin nimittäin tilaamaan sen Yhdysvalloista.

"Hesarin Pekka Mykkänen kirjoitti luokkia käsittelevässä jutussaan, että luokkaeroja lisää esimerkiksi se, että joku varttuu iPadittömässä kodissa."

Minä vartuin iPadittomässä kodissa. Itse asiassa minulla oli VIC=20.

"Kuka olisi uskonut 80-luvulla, että vuonna 2011 myös köyhällä on kännykkä? Ja vieläpä huomattavasti hienompi kuin kukaan olisi voinut silloin edes fantasioida."

Kukapa olisi uskonut 80-luvulla, että köyhä soittelee puheluita jonottaessaan ruokaa muualla kuin Neuvostoliitossa.

"Myös köyhimmän terveydenhoito on parantunut huomattavasti. 80-luvulla kuoltiin tauteihin, joihin jonotetaan nyt vihaisina hoitoa. "

Niin kuin esimerkiksi mihin?

"Viimeaikojen jankutetuimpia nollatutkimuksia on se, että työssäkäyvät elävät pidempään kuin ne, jotka eivät käy töissä. Jokainen tajuaa arkijärjellään, mistä tässä on kysymys. Jos tyyppi esimerkiksi dokaa, hänet otetaan vähemmän todennäköisesti töihin. "

Jos tyyppi ei ole töissä, hänellä ei ole enää varaa dokata. Tämäkin on arkijärjellä tajuttavissa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Stacy Siivonen: "Ei ole, vai tarkoitatko Enbuske omaa koulutustasi? Se on kyllä totta, ettei toimittajien tarvitse kouluttautua lainkaan, niin silloin se on kyllä maksutonta."

Kyllä Suomessa on maksuton koulutus. Tässä pitää huomioida, että maksuton ei ole sama asia kuin ilmainen.

"Jos esimerkiksi työtön haluaisi lähteä kouluttautumaan vaikka tohtoriksi hän ei saa työttömyystukea eikä opintotukea."

Kyllä muuten saa opintotukea. Yhteen korkea-asteen perustutkintoon siis. Jos hänellä sellainen jo sattuu olemaan, ja kaikki tukikuukaudet on käytetty, niin sitten hän joutuu kyllä rajaamaan tohtoriushaaveensa sille alalle, jolta hänen jo suorittamansa tutkinto on, ja hakemaan apurahaa väitöskirjaansa varten.

"Voithan sinä väittää. On se niin kivaa väittää samaa asiaa monta kertaa. Se ei tee sitä kyllä yhtään todemmaksi."

Kyllä Suomessa on jokaisella mahdollisuus saada yliopistotason koulutus. Jälleen täytyy ymmärtää, että tämä "mahdollisuus saada" ei tarkoita samaa kuin, että jokainen varmasti saa sen yliopistotason koulutuksen. Se tarkoittaa sitä, että ketään ei estetä hankkimasta itselleen yliopistokoulutusta.

"Kukapa olisi uskonut 80-luvulla, että köyhä soittelee puheluita jonottaessaan ruokaa muualla kuin Neuvostoliitossa."

Kukaan ei uskonut, että köyhä soittelisi puheluita jonottaessaan yhtään mitään Neuvostoliitossa. Eikä muuten soittelisi nykyäänkään ja tuskin tulevaan 50 vuoteenkaan, vaikka NL olisi yhä olemassa.

"Jos tyyppi ei ole töissä, hänellä ei ole enää varaa dokata. Tämäkin on arkijärjellä tajuttavissa."

Aika moni on työtön ja silti dokaa.

Eila Jokimaa

"Kaikki parannukset ihmisen elintasoon ovat tarkoittaneet kasvavaa epätasa-arvoa. Esimerkiksi terveydenhoito on muuttunut viime vuosikymmeninä epätasa-arvoiseksi koska sen taso on kasvanut älyttömästi. Myös köyhimmän terveydenhoito on parantunut huomattavasti. 80-luvulla kuoltiin tauteihin, joihin jonotetaan nyt vihaisina hoitoa. "

Mikä ihmeen uskonntunnustus tästä taloudellisesta epätasa-arvosta on tullut oikeistolaisten keskuudessa? Kun katsoo esimerkiksi USAn kapitalismin kulta-aikaa 50 -ja 60-luvuilla, niin rikkaimmat eivät rikastuneet lainkaan. Vasta 80-luvulta lähtien tuottavuuden nousu rikastuttanut vain tuotannon hierarkian yläpäässä olevaa, tuottamatonta porukkaa. Onko Enbuske täysin unohtanut työvoiman kysynnän ja tarjonnan lait? Suuret keksinnöt ja tieteelliset saavutukset ovat olleet lisäksi usein julkisesti rahoitettuja tavalla tai toisella. Internet esimerkiksi syntyi aikana, jolloin USA oli yksi maailman tasa-arvoisimmista teollisuusmaista. Ei siihen tarvittu mitään taloudellista epätasa-arvoa, vaan Kylmä sota. Saman voi sanoa muun muassa sellaisista projekteista kuin Human Genome Project ja Manhattan Projetct. Myös esimerkiksi tietokone keksintönä on lähtöisin länsivaltioiden sotilaallisista ponnisteluista. Nämä kaikki keksinnöt ovat tavalla tai toisella parantaneet ihmisten elintasoa. Ydinpomminkin voidaan sanoa toimineen suurimpana viime vuosisadan suurimpana rauhanturvaajana.

Käyttäjän HeljHesso kuva
Heljä Hesso

Anteeksi nyt, mutta olen useamman vuoden yrittänyt päästä kouluun media-alalle, mutta ihmisten asenteet vaikeavammaisuutta kohtaan (CP tetraplegia+ visuospatiaaliset ja konstruktiiviset häiriöt) ovat sen asteisia että siitä ei ole tullut mitään, siitäkin huolimatta, että pärjäsin kansanopiston medialinjalla ihan hyvin. Se siitä koulutuksen tasa-arvosta.