*

Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Hyvän puolesta pahaa vastaan

Helsingin Narinkkatorilla ja eri puolilla Suomea järjestettiin lokakuussa tapahtuma, jossa kansalaiset vastustivat kapitalismia. Tai jotain. Aiemmin mieltä on osoitettu eri puolella maailmaa. 15. lokakuuta homma laajeni maailmanlaajuiseksi.

Minkä puolesta Narinkkatorilla sitten marssittiin? Ei minkään. Mutta jotain vastaan kyllä. Jotain epämääräisen pahaa, mitä on Gordon Gekon näköiset äijät ovat tehneet Wall Streetillä. Pahan on tehnyt joku muu kuin mielenosoittaja itse. Ainoa selkeä viesti, jonka onnistuin kaivamaan esiin oli, että siellä siis vastustettiin kapitalismia.

Mitä siis on kapitalismi?

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa, eivät valtiolla. Kuten muutkin ismit, kapitalisimin tunnistaa parhaiten siitä, mitä se ei ole. Länsimaista järjestelmää alettiin kylmän sodan aikana kutsua kapitalistiseksi, erotuksena kommunistisesta.
 
Vaikka eihän se sellainen ollut. Puhdasta kapitalismia ei ole koskaan ollut oikein missään, ei varsinkaan Yhdysvalloissa. Yhdysvallat ei ole sen kapitalistisempi kuin Ruotsi. Molemmissa kapitalismiin sekoittuu monensorttista säännöstelyä, tukiaisia ja valtion puuttumista talouteen. Kapitalismia vastustavat mielenosoittajat vaativat tälläkin kertaa kovasti lisää säännöstelyä talouteen. Siinä tapauksessa heidän pitäisi olla tyytyväisiä George W. Bushin hallintokauteen. USA:ssa säännöstelyä on nimittäin lisätty huomattavasti koko 2000-luku. Siis jo ennen talouskriisiä.

Mikään ihmisryhmä ei ole niin jälkiviisas kuin taloudellisen säännöstelyn vaatijat.  Vapaata taloutta vastaan taistelee aina utopistinen "täydellinen säännöstelijä", joka olisi aina korjannut virheet juuri oikein. Jossittelija osuu nimittäin aina oikeaan.

Kun vaaditaan valtion puuttumista talouteen, poliitikko ilostuu. Hän voi vihdoin todistaa tarpeellisuutensa. Ihan sama mitä tehdään, kunhan tehdään jotain.

Jenkkien nykykriisi lähti liikkeelle juuri poliitikkojen halusta mielistellä äänestäjiä. 70-luvun lopulla hyväntahtoiset demokraattipoliitikot halusivat köyhillekin mahdollisuuden saada omistusasunto. Pankkien säännöstely alkoi tukea sitä, että pankit myöntävät katteetonta lainaa myös köyhille.

Mikään ei ole ihmiselle yhtä vaikeaa kuin myöntää olleensa väärässä. Tämä on hankalaa sekä bisneksessä, että politiikassa. Poliitikko myöntää tämän vieläkin myöhemmin, koska hän ei yleensä käsittele omia rahojaan, vaan veronmaksajien. Siksi poliitikkojen tekemiä virheitä ei yleensä korjata, vaan niitä paisutetaan entisestään. Bisnesmiehellä taas on usein pelissä omat rahansa. Siksi hän tietää paremmin milloin on aika viheltää koirat kokoon ja kusta nuotioon. Mutta jos hän tietää, että poliitikkoja voi vielä yrittää lobata, niin miksipä ei yrittäisi sitä!

Talouden säännöstely ja valtion tekemä elvytys tarkoittaa, että otetaan veroilla yksi euro pois talouden kierrosta. Tämän jälkeen poliitikot alkavat miettiä mitä tuolla eurolla tehtäisiin.

Kaiken maailman lobbarit, oman edun tavoittelijat, Nova Groupit ja eheytyvien maakuntien suomet astuvat juuri tässä vaiheessa mukaan kuvioon. Kapitalisti, joka haluaa itselleen erityistä etua esimerkiksi veronmaksajien kustannuksella ei ole mikään oikea kapitalisti. Mutta jos tällaiseen tulee mahdollisuus, on inhimillistä yrittää tarttua siihen. Eihän esimerkiksi se, että pankkeja pelastetaan valtion rahoilla ei ole mitään kapitalismia. Se on sosialismia.

Myöskään EU ja EMU eivät ole missään nimessä enää vuosikymmeniin olleet kapitalistisia projekteja. EU:n edeltäjä EY oli sitä viimeksi 80-luvulla. EU:ta on puolusteltu sillä, että sen ansioista korot ovat pysyneet alhaalla ja asuntovelalliset ovat hyötyneet. EMU-ratkaisussa ongelmana oli juuri se. Vapaassa taloudessa korot nousevat, kun taloudessa tehdään huonoja päätöksiä. Se on juuri korkojen idea.
 
Harva on määrittänyt yhtä napakasti toimivan kapitalismin idean kuin yhdysvaltalainen taloustieteilijä Anna Schwartz. Kapitalismi toimii parhaiten, kun hyvistä päätöksistä palkitaan ja huonoista rangaistaan. Ei se sen kummempaa ole. Nyt hyvästä taloudenpidosta ei ole palkittu, eikä huonosta rangaistu. Kaikki ovat kärsineet. Vähän kuin jos Kepun puoluekokouksen jälkeen Ahti Karjalaisella ja Matti Vanhasella olisi yhtä paha krapula.

Monet ovat nyt talouslaman takia innoissaan Marxista. Olen sitä taas läpi kahlaillut, enkä ymmärrä miksi. Marx nimittäin ihaili kovasti kapitalismia. Tuo äksy partasuu ajatteli jotenkin niin, että kapitalismi on tarpeen, koska se rikkoi feodaalisia rakenteita. Hänen mukaansa kapitalismi luo ensin sen yhteiskunnallisen vaurauden, jota kommunismi voi vasta sen jälkeen jakaa tasaisesti kaikille. Veikkaanpa, Marxin mielestä jopa nykyinen kriisiytynyt läntinen talousjärjestelmä olisi paratiisi köyhälle, verrattuna hänen oman aikansa oloihin. Köyhimmät elävät kapitalistisissa maissa nykyään paremmin, terveemmin ja pidempään kuin kuninkaalliset 1800-luvulla.

Kapitalismi on mahtavan epämääräinen vihollinen, koska siltä puuttuu puolustaja. Kapitalismi olemme nimittäin me kaikki. Miljardit yksilöt tekevät päivittäin päätöksiä, joiden he uskovat olevan omaksi parhaakseen. Suurin osa esimerkiksi pörssikapitalismissa pyörivistä rahoista ovat tavallisten länsimaalaisten duunareiden säästöjä, eläkkeitä ja vakuutuksia. Tämä on tietysti hankala tajuta. Haluaisimme että pahikset tekevät pahoja asioita ja hyvikset hyviä.

En halua mitenkään vähätellä mielenosoitusta. Jos kohde on selkeä, se on mahtava paikka näyttää joukkojen mielipide. Mutta näissä nykykapinoissa puretaan vain omaa pahaa oloa. Samat tyypit tapaavat eriväristen lippujen alla, ja tuskin muistavat, että mitä tässä tällä kertaa vastustettiinkaan. Sen sijaan, että mielenosoittajat istuisivat esimerkiksi kirjojen ääressä miettimässä miten he voisivat parantaa ihmisten elämää, he osallistuvat impulssiiviseen ja vihan ohjaamaan mellakointiin. Sosiologi Zygmunt Bauman tiivisti mellakoinnin osuvasti espanjalaisen El País –lehden haastattelussa, jossa hän sanoi tempausten olevan tunnevaltaisia ja että niistä puuttuu täysin ajattelu.

Ajattelu tai kirjat eivät tosin juurikaan näitä nykymaailma mellakoitsijoita taida kiinnostaa. The Economist –lehti kertoi mielenkiintoisesta ilmiöstä Britanniassa aiemmin tänä vuonna järjestetyistä talouskapinoista. Kapinoitsijat ryöstelivät kovasti eri puolilla Britanniaa. Mukaan lähti merkkifarkkuja ja kaikkia hienoja kapistuksia, joita kapitalismi on meille luonut, kuten Applen tietokoneita.  Ainoa asia, jonka mielenosoittajat jättivät poikkeuksetta joka kaupungissa rauhaan ryöstelyltä, olivat kirjakaupat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Marssi Narinkkatorilla? Oliko se Suomen kommunistien Pitkä Marssi? : D Tämä on päivän paras ja pääsee vuorenvarmasti karuselliin.

Minäpä suoritan tänään ajoneuvomarssin Kallioon, silläkin on enemmän merkitystä. Minun Fordini ei muuten ole mikään vätys.

Heikki Kosalainen

Videolla syyt miksi juutalaispankkirit halusivat Muammar Gaddafin hengiltä ja rahoittivat sen. - Zionist Murder Of Muammar Gaddafi

http://www.youtube.com/watch?&v=EfNMSjoGzj8&hd=1

Videolla oikeita syitä, miksi Gaddafin haluttiin pois vallasta. Uskooko vielä joku tosissaan USA:n ja NATO:n esittämään "Haluamme levittää demokratiaa aseilla." -propagandaan?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Marssiko toveri Gaddafi Narinkkatorilla? Te veriset kansanmurhaajat! Marttyyrin kuolema on kostettava!

Heikki Kosalainen

Tuomaksen pitäisi ottaa huomioon tekstissään kapitalismin muodot.

http://eduskunta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85171-lu...

Älkää siis tuomitko teollisuuskapitalismia, joka luo ja antaa työpaikkoja teille, vaan tuomitkaa finanssikapitalismi ja hyökätkää sitä vastaan, koska se vie rahat teiltä, sekä teollisuusyrityksiltä, jotka luovat niitä työpaikkojanne. On tärkeää tuntea vihollinen ja kapitalismi itsessään ei ole vihollisenne, vaan finanssikapitalismi.

Heikki Kosalainen

Gaddafi ei marssinut, vaan suojeli kansaansa juutalaispankkiirien pankkijärjestelmältä, jolle suomalaiset lahjoittavat nyt omaisuutensa ja eläkesäästönsä tämä tulevan talouskriisin aikana. No tästä lähtien Libyan kansa antaa kanssa tuottonsa juutalaispankkiireille. Ensimmäiseksi jälleenrakennetaan juutalaispankkiirien velkarahalla ja sen jälkeen keksitään kaikkia kivoja veroja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Marssittiinko Narinkkatorilla siis Ulf Sundqvistin hirmuhallintoa vastaan?

Heikki Kosalainen
Käyttäjän virtanen87 kuva
Olli Virtanen

"Gaddafi suojeli kansaansa juutalaispankkiireilta."

Pakko sanoa, että näin sekopäiseen mielipiteeseen en ole Uudessa Suomessa vielä törmännyt.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Snellman

""... Minun Fordini ...""

Minun Fordini on kirjahyllyssäni: "Elämäni ja työni." Henry Ford oli kapitalisti ja tehotuotannon edelläkävijä. Hän oli ehdottomasti, sanon tämän uudelleen: ehdottomasti sitä mieltä, että tuottavuuden nousua ja sen hyötyä tulee jakaa työläisille, koska vain näin lisäytyvät kulutusmahdollisuudet.

Oliko Henry Ford kapitalisti, jos kvartaalitalous on kapitalismia? Ei ollut. Kvartaalitaloudessa rahaa ei jaeta muille kuin optiopalkituille johtajille ja osakkaille. He eivät käytä sitä kuluttamiseen vaan sijoituspeleihin.

Ennen vanhaan maailmassa olivat vastakkain kapitalismi ja sosialismi. Nyt ovat vastakkain kapitalismi ja markkinatalous. Tai rahatalous ja reaalitalous, jos ideologisesti latautuneista isminimistä halutaan päästä.

Tapahtunut muutos on osa eurooppalaisella uudella ajalla yleisesti vaikuttanutta ajatuskehitystä, joka talousajattelussa tuottaa pahimmat harhansa. Se johtuu siitä, että talousajattelumme oli syntyessään keskiaikaisissa lähtökuopissa ja sai opilliset muotoilunsa valistusajan yli-ihanteellisen ihmiskuvan vaikutuksesta.

Ajatushistoria on kuitenkin sellainen vaikeampi juttu, eikä sen kelaileminen enbuskelaisella teinipalstalla ole paikallaan. Täällä Fordit ovat Fordeja, ja Fordia osoittava sormi on lakannut osoittamasta Fordia. Täällä haistellaan sitä sormea, että miltä se maistuu.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Sekoittaako kirjoittaja vai sekoitanko minä. Se, mitä tuolla yllä puhutaan kapitalismin nimissä, koskee MARKKINATALOUTTA.

Kapitalismi (sanasta kapitaali) on sitä, kun raha jyllää. - Ja siitä jatkokehitetty versio on taloususkonto, jossa raha on jumala. Nykytilanne.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Muuten hyvä, mutta raha ei jyllää. Sillä ei ole omaa tahtoa.

Taloususkontokin tarkoittaa vain sitä, että jotkut ihmiset pyrkivät hallitsemaan toisia ihmisiä heidän vahingokseen ja ulkoistavat syyn ja haitat ilmiölle, jota he kutsuvat vaikkapa sitten "markkinavoimiksi" tai "taloudellisiksi realiteeteiksi".

Mitä raha on ja mihin se kykenee, siitä tarkin (kaunokirjallinen) kuvaus on ohessa:

http://www.capitalismmagazine.com/economics/money/...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Puhuminen rahasta toimijana on varsin toimiva abstrahointi. - Tuo mitä sanot - yhtä hyvin voisit sanoa, että "ei se ole vesi joka vesiturbiinia pyörittää, ei, vaan ne vesimolekyylit".

Ja uskonnoksi talous muuttuu siinä vaiheessa kun rahaa palvotaan.

Pekka Lampelto

Suihkonen:

Raha toimijana ja subjektina on täysin yhtä validi ajatus kuin yksilö tai ihminen toimijana. Lopulta niin ihminen kuin rahakin (esim. kolikot tai kulta) muodostuvat materiasta ja materia energiasta.

Yksilö tai ihminen ei eroa metafyysisesti mitenkään esim. elottomista objekteista. Molempien toiminnan takana piilevät fysiikan lait, joita ei voida kiertää. Ei ole olemassa esim. "vapaata tahtoa". On olemassa vain arbitraari käsite "tahto", jolla voidaan sanoa oleva tietty intensiteetti kullakin hetkellä ihmisaivojen hermorakenteissa, joka on vuorovaikutuksessa muun fysikaalisen maailman kanssa.

Sami Nilainen

Erittäin hyvä kirjoitus Enbuskelta jälleen kerran, tällä kertaa jopa turhia provosoimatta :)

Mielenosoittajat vaativat paluuta demokratiaan, ja valtaa kansalle. Valtahan nimenomaan on nykyään kansalla. Se, että "kansa" äänestää toistuvasti jotain muuta kuin mielenosoittajien haluamia vasemmistopoliitikkoja, kertoo siitä ettei kansa halua muutosta nykymenoon. Jos haluaisi, Vasemmistoliitto olisi ollut päähallituspuolue ja pahoja rahavallan edustajia ei olisi päästetty vallan kahvaa (missä se sitten lieneekin).

Mielenosoittajien pitäisi pikemminkin vaatia demokratian vähentämistä jotta vasemmistolaiset pääsisivät valtaan, mikä kertonee jotakin tämän kaiken ristiriitaisuudesta.

Käyttäjän mietteita kuva
Taneli Repo

Tuomas Enbuske, olet ymmärtänyt ihan väärin. Tytöt rupeavat aktivisteiksi, koska haluavat tutustua aktivistiliikettä johtavaan karismaattiseen poikaan. Muut pojat liittyvät liikkeeseen, koska haluavat tutustua tyttöihin. Lisäksi kaikilla on takaraivossa aavistus, että luvassa voi olla "hauskaa karnevaalimeininkiä" (nimenomaan nämä sanat kuulee hyvin usein aktivistien suusta, "hauskaa karnevaalia oli kunnes poliisit tulivat...").

Ei siellä todellakaan pureta mitään pahaa oloa.

K Veikko

Tässä olet täsmälleen oikeassa.

Jokaisella sukupolvella on omat "kapinansa" ja "aktivisminsa" eikä syy ole sen kummempi kuin, että tytöt haluavat tutustua poikiin ja pojat tyttöihin.

Jukka Korhonen

"Mutta näissä nykykapinoissa puretaan vain omaa pahaa oloa."

Se on oikein hyvä syy mielenosoitukseen.

Juuret näillä kutsumillasi "kapitalismin vastustamismielenosoituksilla" on Espanjan massatyöttömyydessä ja sääntöjen puuttumisen mahdollistamassa Wall Streetin pankkiirien pohjattomassa ahneudessa.
Ihan hyviä syitä mielenosoitukseen, vaikkei kaikilla mielenosoittajilla olekaan henkilökohtaista mielipidettä siihen, miten Wall Street saadaan toimimaan tavallisen veronmaksajan mielestä järkevällä tavalla.

Lopussa esille ottamasi mellakat Tottenhamissa ja sittemmin muuallakin Englannissa ovat ihan eri asia.
Tottenhamissa yhteiskunnan ulkolaidalle syrjäytyneet pääasiassa maahanmuuttajataustaiset ihmiset alkoivat mellakoimaan. Siitä mellakat levisivät muuallekin.

Käyttäjän BBKorhonen kuva
Benny Korhonen

Eipa taida olla kenellakaan maailmassa oikeata vastausta siihen mika on ongelma ja mika ratkaisu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Sinulla se varmasti on, mutta paljonko maksan, että kerrot sen tänne?

kati sinenmaa

HUHHUU.... Vihdoinkin joku muukin huomaa, että maailmassa ei ole vielä missään ollut kapitalismia, onneksi olkoon, kaikki myöhäisheränneet, tai vielä he, jotka ehtivät herätä ennen kuin kaikki romahtaa.

Kysehän on yksinkertaisesti siitä, että kaikkein rikkaimmat eivät voi olla kapitalisteja, koska he ovat sairaita; pitää olla julmetun kipee, ettei tajuu, että jos vaatii muille kilpailua, pitää myös itse alistua kilpailuun; että johtajien, poliitikoiden ja muiden köyhien tulee myös itse tehdä työtarjouksia, mihin laitetaan hinta, millä summalla sitä duunia tehdään halvimmalla; ja valitaan sitten se halvin johtajavaihtoehto -- ihan samalla tavalla kuin TUOTANTOyrityksienkin tulee tehdä hintatarjous!

Nykyisin rikkailla on omat rikkaat talousasiantuntijat, jotka opettavat, että johtajien tulee aina esittää kallein hinta johtajuudelle, joka pitää valita, koska muutoin johtaja ei voi olla kapitalisti.

Se on vain typeryyttä, että johtajat palkitaan ennen hyviä päätöksiä; johtajuuden pitää ensin osoittaa, että hänen pääätöksensä ovat hyviä, joka tarkoittaa sitä, että katsotaan ensin muutama vuosikymmen, mitä johtajan päätöksistä on seurannut -

- vai onko Tuomars E. kenties sitä mieltä kuin kuka tahansa mulkku-poliitikko, että hyvä päätös on sama kuin johtajaksi valittu; että johtajaksi valittu saa tehdä mitä tahansa, koska hänen päätöksensä on jo sillä perusteella hyviä, kun hänet on valittu johtajaksi, joka tarvitsee välittömästi miljardioptioita pystyäkseen ylipäätään hengittämään?

Tuomaksen pitäisi nyt selvittää, missä vaiheessa johtajan päätökset voidaan todeta hyviksi: Neljännesvuosittainko ehkä, vai heti sen jälkeen, kun johtaja on allekirjoittanut mielettömän optiosopimuksensa, jonka jälkeen hän ei voi mitään muuta kuin tehdä hyviä päätöksiä?

Kyllä minulle on ollut aina selvää, että johtajien on itse alistuttava hintakilpailulle, eli jokaisen ihmisen on saatava mahdollisuus johtaa, joka merkitse sitä, että kellä tahana ihmisellä olisi mahdollisuus tehdä hintatarjous vaikkapa IMF:n pääjohtajan paikasta, ja halvin tarjous voittakoon. Ja sitten vuosia myöhemmin voitaisiin vasta luotettavasti arvioida, onko johtajuus ollut hyvää tai huonoa, jolloin johtajaksi valittu joko teloitettaisiin tai hänet palkittaisiin tikkunekulla.

Hyväksyn hyvän johtajan palkitsemisen, mutta en totta vieköön hyväksy sitä, että hänet palkitaan ennen kuin tiedetään vuosien saatossa, ovatko ne päätökset millaisia, -- mitkä ovat pitkän ajan seuraukset päätöksistä.

Nyt Tuomaksen puheenvuorosta saa sen käsityksen, että hän hyväksyy johtajien mielettömät palkkiot, koska mielettömät palkkiot johtuvat hyvistä päätöksistä, kuten optiosopimuksen allekirjoituksesta.

Jos herra Tuomas ei pysty selittämään järjellä, miten hyvät päätökset todetaan ennen kuin johtajalle maksetaan miljardeja, niin katson, ettei herra Tuomas ole ymmärtänyt kapitalismista hölkäsen pöläystä.

Pekka Manner

Mitään markkintaloutta ei ole. Suomessa on ruokakaupassa monopoli, S-ryhmä korrpuptoi kaikki mm poliisin.

Pankkien tappiot sosialistoiin kansalle eilen. Yritystukia maksetaan liikaa ja sekin lasku lankeea meille.

Maatalous elää vain tukiaisilla. Bioenergiapelleily ei kannata, ei myöksää tuulivoima, sitäkin pitää tukea valtavasti.

Luomoruokapelleily perustuu huijaukseen ja tukiaisiiin sekin.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Enbuske: "Suurin osa esimerkiksi pörssikapitalismissa pyörivistä rahoista ovat tavallisten länsimaalaisten duunareiden säästöjä, eläkkeitä ja vakuutuksia."

Tämä ei pidä paikkaansa. Duunarien säästöt ja rahat tulevat reaalitaloudesta ja arvopaperistettu pörssikapitalismissa pyörii näennäisrahaa, oliko se nyt satoja vai peräti tuhansia kertoja enemmän kuin rahaa on reaalitaloudessa.

Mikko Mäenpää

"Talouden säännöstely ja valtion tekemä elvytys tarkoittaa, että otetaan veroilla yksi euro pois talouden kierrosta. Tämän jälkeen poliitikot alkavat miettiä mitä tuolla eurolla tehtäisiin."

Miten voikin osoittaa kahdella lauseella täyden tietämättömyytensä asiasta josta yrittää kirjoittaa kolumnia!

Tuomaksen kannattaisi lukea Keynesiä niin voisi ymmärtääkin taloudesta jotain. Katso wikipediasta kuka se äijä oikein oli kun nimi ei kuitenkaan mitään kerro.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Jopas vitsin murjaisit. Keynesiläinen taloustiede on teennäistä ja se on suurin yksittäinen syyllinen nykyiseen pankkikriisiin. Keynes oli laskelmoija joka halusi nimensä esiin, niimpä hän ovelana poikana väänsi taloustieteen haaran joka on poliitikkojen mieleen.

Suosittelen sinulle ottamaan selvää seuraavista nimistä: Ludwig von Mises, Friedrich von Hayek ja Murray Rothbard.

Aleksi Laine

Vaikka olenkin kapitalismin kannattaja, en jaksa innostua Enbuseken yksisilmäisestä paasauksesta.

Tai sanotaan, että olen markkinatalouden kannattaja. Kapitalismihan on hiukan eri asia. Siihen kuuluu ennen kaikkea pääomien itsetarkoituksellinen kerääminen, kun taas markkinatalous on lähinnä sitä mitä nimi sanoo: taloutta joka tapahtuu vapaasti markkinoilla.

Tai sanotaan niin, että en kannata markkinatalouttakaan ehdoitta. Markkinoilla sattuu markkinavirheitä, ja niitä sattuu systemaattisesti pienen ihmisen vahingoksi, jos valtio tai muu väkivaltamonopoli ei pysy niihin puuttumaan.

Olen siis Enbusken kanssa jyrkästi eri mieltä. Vastustan sellaista kapitalismia, jossa pääomat kasautuvat sille kuuluisalle yhdelle prosentille, joka sitten pyörittää maailmaa kohtuuttomalla mahdilla.

Toisin kuin Enbuske väittää USA on paljon Ruotsia enemmän tällainen maa, Suomesta nyt puhumattakaan. Täällähän asustelee muistaakseni yksi miljardööri (eikä se edes ole nimeltään Herlin).

Eli niin ikävästi meni tällä kertaa, että asetun tyhmän kansan puolelle ja tässä asiassa viisasta Enbuskea vastaan -- ja vielä järkisyistä, jotka osaan kertoa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mitä vikaa on "pääomien itsetarkoituksellisessa keräämisessä"? Siis niinkuin sinun kannaltasi? Jotta joku voisi sellaista tehdä, hän joutuu markkinataloudessa tarjoamaan jotain hyödykettä markkinoille ja myymään sitä paljon.

Jos hän nyt sitten jemmaa rahansa patjan alle, niin eikö hän tee palveluksen markkinoille, koska hän ei vaadi mitään vastapalvelusta?

Aleksi Laine

Ei kapitalisti jemmaa rahojaan patjan alle vaan käyttää niitä lisärahan hankkimiseen muun muassa vaikutusvaltansa lisäämällä. Tätähän se itsetarkoituksellisuus tarkoittaa tietysti. Kapitalistin valtapyrkimykset taas eivät välttämättä osu yksiin ihmiskunnan muun osan etujen kanssa, kuten historia on osoittanut lukemattomia kertoja. Lisää aiheesta voi lukea vaikka Adam Smithiltä.

Vaikka tämän uuden "prosenttiliikkeen" argumentit eivät todista kovin hyvää ymmärrystä markkinatalouden toiminnasta, he ovat oikeilla jäljillä. Ainakin enemmän kuin markkinautopioita rakentelevat ovat.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

"Pääoman itsetarkoituksellinen kerääminen" voi myös tapahtua ja usein tapahtuukin sen kautta tai sen avulla että lobbataan valtiolta erityisetuja.

Aleksi Laine

Kyllä, valtiot ja kapitalistit ovat liittoutuneet usein keskenään. Yleistä ovat toki myös ollut kapitalistein keskinäiset liitot. Joskus taas on käynyt niin, että kapitalistit ovat perustanet valtion tai valtio on ryhtynyt kapitalistiksi.

So not, sanoisi Nykänen.

Pointti siis on, että rahalla voi hankkia valtaa hankkiakseen lisää rahaa ja valtaa, ja se on ollut kapitalistien lempiharrastus aina, kun valtio tai joskus harvoin joku muu vahva taho ei ole pistänyt hommaa kuriin.

Kapitalismi on erityinen historiallinen ilmiö lähinnä siksi, että hankittua rahaa ja valtaa ei pistetty sotajoukkoihin, maatiloihin, pyramideihin tai hauta-antimiin vaan uuden rahan hankkimiseen. Tämä oli toki edistysaskel. Mutta on naiivia kuvitella, että ihminen olisi kapitalistina muuttunut altruistiksi.

Kuten jo sanoin, jo Adam Smith tiesi aika hyvin, mistä on kymysys.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Akille

On erittäin tärkeä kuitenkin tehdä ero muun toiminnan ja toisaalta koronkiskonnan välille. Koronkiskonnassa oleellista on nimenomaan saamisten varmistaminen. Koronkiskoja voi siis aina vaatia enemmän kuin antaa, ja saamiset on varmistettu lakien avulla, riippumatta siitä, mitä hyötyä yhteiskunnalle tuli. Tavallisessa sijoittamisessahan sijoittaja saa hyötyä vain, jos sijoitus tuottaa jotain ihmisiä hyödyttävää. Säästäminen ei ole tosiaan mikään ongelma sinänsä, vaan se on sitä vain yhdistettynä koronkiskontaan. Voisi sanoa, että koronkiskuri on kestävää yhteistä hyvää tuottavan vaihdannan ulkopuolella. Hyvinvointia kyllä syntyy, mutta samalla kasvaa velkataakka äärettömyyksiin.

Wikipedian usyry-artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/Usury vielä se olennainen:

"A practical argument for usury in welfare economics is that charging interest is essential to guiding the investment process, based on the claim that profits are required to direct investments to their most productive use (solving the economic calculation problem). According to this argument, interest-driven investment is essential to economic growth, and therefore to the very existence of industrial civilization. This practical argument for the utility of usury treats all "unearned" returns to capital as interest; traditionally, guaranteed interest is usurious, whereas dividends from shared ventures are less so. In this tradition, the practical case against usury does not completely apply (although replacing debt market investments with stock market savings may not always be desirable). Officially, this is how capitalist Islamic states solve the calculation problem. An example of the 'moral' difference between dividend income and interest income is found in The Merchant of Venice: Shylock lends Antonio money for trade speculation, demanding repayment in flesh should Antonio's project fail utterly (accepting none of the business risk)."

Tuomas Virtanen

Kaima ei tainnut katsoa taannoista Inside Job -dokumenttia?? Se käsitteli finanssikapitalismia. Seuraukset ovat tiedossa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ei tuollaista käsitettä olekaan, kuin finanssikapitalismi. Kapitalismi on järjestelmä, joka perustuu ihmisoikeuksien turvaamiseen ja se tapahtuu omistusoikeuden kautta. "Finanssi" tuossa yhdyssanassa puolestaan tarkoittaa fiat-rahaan liittyvää ja se edellyttää todellisuuden väärentämisen, siis kavalluksen tai petoksen.

Yhtä lailla voitaisiin puhua riisto-, tai ryöstökapitalismista, mutta kyseiset sanat olisivat määritelmällisiä ristiriitaisuuksia. Mitään näistä ei voi olla olemassa.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

No jos käytetään näitä termejä, niin annettakoon esimerkki.

Aurinkovoimateollisuus ei tuo vapaille markkinoille tarkoitukseen sopivia ladattavia akkuja. Sen sijaan aurinkovoimaa voi "myydä" huokealla hinnalla takaisin sähköverkkoon.

Kyse on siitä, että uusi "pilviteknologia" sähkön tuottamiseen maksatetaan kuluttajalla ja jälleenmyyntihinta tuotetulle sähkölle tuottaa edelleen sähköyhtiölle.

Akkuja ei haluta, sillä se viittaa omavaraisuuteen. Se jos mikä olisi (riisto/ryöstö/finanssi) kapitalismille kohtalokasta.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Enbuske kritisoi ensin sitä, että mielenosoittajat vastustavat kapitalismia, ja sitten määrittelee kapitalismin eri tavalla kuin mielenosoittajat todennäköisesti määrittelevät - niin, että kapitalismi jotenkin tarkoittaisi sitä että valtio jättää markkinat kokonaan rauhaan. Eihän se niin mene. Kapitalisti, joka haluaa itselleen erityistä etua veronmaksajien kustannuksella, on kapitalisti siinä missä muutkin.

Enbuske myöskin tekee tyypillisen oikeistoliberaalien yksinkertaistuksen - kaikki sääntely läntätään yhteen isoksi klöntiksi jonka nimi on "säätely". Ihan kuin politiikka olisi sitä että olisi olemassa iso namiska jonka päällä lukee SÄÄTELY, ja sitten on vasemmisto joka haluaa vääntää sitä yhteen suuntaan ja oikeisto joka haluaa vääntää sitä toiseen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tatu Ahponen: "Kapitalisti, joka haluaa itselleen erityistä etua veronmaksajien kustannuksella, on kapitalisti siinä missä muutkin."

Minusta noin ei voi sanoa. Kapitalisti, joka haluaa etua itselleen muilta väkivalloin (verottamalla) hankituilla rahoilla, on vähintäänkin tekopyhä. Kapitalismi perustuu yksityisomistuksen kunnioittamiselle. On toki mahdollista tehdä -- ja maailmassa on tehtykin -- niin, että joidenkin yksityisomistusta kunnioitetaan kun taas joidenkin toisten ei. Minusta se on kuitenkin ristiriitaista eikä sitä pitäisi kutsua kapitalismiksi.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Minusta se on kuitenkin ristiriitaista eikä sitä pitäisi kutsua kapitalismiksi."

Korhonen alkaa kuulostaa hiukan samalta kuin ne takavuosien kommunistit, jotka selostivat alituiseen, miten Neuvostoliiton toiminta ei ollut "sitä oikeaa kommunismia".

Pekka Lampelto

Korhonen: Kapitalisti, joka haluaa etua itselleen muilta väkivalloin (verottamalla) hankituilla rahoilla, on vähintäänkin tekopyhä. Kapitalismi perustuu yksityisomistuksen kunnioittamiselle.

Tällöinhän kukaan, joka on koskaan vapaaehtoisesti vastaanottanut tulonsiirtoja tai julkisia palveluita, ei ole kapitalisti. Edes Matilainen ei ole kapitalisti, jos hän ajaa julkisilla teillä.

Pekka Lampelto

Korhonen alkaa kuulostaa hiukan samalta kuin ne takavuosien kommunistit, jotka selostivat alituiseen, miten Neuvostoliiton toiminta ei ollut "sitä oikeaa kommunismia".

Eipä se kaiketi ollutkaan, koska määrritelmien mukaan kommunismin viimeisessä vaiheessa valtiota ei enää ole ja Neuvostoliitossa, jos missä, oli valtio.

En kyllä tiedä, voiko valtioton yhteiskunta toimia. Ehkä voisi.

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander

Ihmisillä on luontainen tarve kuulua joukkoon ja olla kaltaistensa keskellä. Lisäksi meillä on tarve oikeuttaa olemassaoloamme tekemällä jotain hyvää. Koska useimmat eivät osaa tai viitsi tehdä mitään konkreettista asioiden parantamiseksi, on paljon helpompaa mennä mielenosoitukseen. Se on mukava sosiaalinen tapahtuma ja osallistumalla saa ostettua omatuntonsa puhtaaksi, ainakin hetkeksi aikaa.

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

"Talouden säännöstely ja valtion tekemä elvytys tarkoittaa, että otetaan veroilla yksi euro pois talouden kierrosta. Tämän jälkeen poliitikot alkavat miettiä mitä tuolla eurolla tehtäisiin."

Eh, valtion kuluttamana veroeurothan eivät siis palaudu talouden kiertoon, vaan minne sitten? Ja niin, valtion tekemää elvytystä on sekin rahapoliittinen elvytys mitä keskuspankit tekevät, eikä siinä ainakaan keneltäkään oteta rahoja pois.

Tämä oli outo haksahdus yleensä laadukkaiden kirjoitusten sarjassa.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

"Money that government touches spontaneously combusts, destroying the economy. Money retained by individuals grows the economy, even if literally burnt."

http://world.std.com/~mhuben/onelesson.html

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Oletko aivan varma? Polta huviksesi pari seteliä ja katso kasvaako talous.

Eila Jokimaa

Monet mielenosoittajat varmaan vastustavat lähinnä 80-luvulla etenkin anglosaksisissa maissa noussutta uutta oikeistolaisuutta ja sen neoliberalistista agendaa, joka juontaa juurensa klassisen liberalismin sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan ja Karl Marxin aikaan, jolloin valtion rooli taloudessa oli pienempi kuin nykyään. Todellisuudessa länsimainen vauraus on lisääntynyt samaan aikaan, kun valtiot ovat kasvaneet. Sosiaaliliberalismi teki käsittääkseni 1900-luvulla ainakin osittain tyhjäksi Marxin synkät ennustukset kapitalismin lopusta. Neoliberalismilla on kuitenkin ollut huomattavia vaikutuksia useiden maiden talouteen viimeisten vuosikymmenien aikana. Tuon opin sisältämän globalistisen agendan ansiosta erityisesti USAssa tuloerot ovat räjähtäneet käsistä Reaganin hallituskauden jälkeen eikä imperialistista sodankäyntiä olla mitoitettu verotuksen laskuun. Raju velkaantuminen on enemmän kuin todennäköistä, kun yhdistetään tuhlaileva voimapolitiikka ja keventynyt verotus ja kun sitä tuetaan valtion taholta vielä erikseen, kuten tapahtui Bill Clintonin hallituskaudella. Väität että Marx ihaili kapitalismia, mutta unohdat mainita että hän myös ennusti sen lopun, johon kuului olennaisena osana kapitalismin vastustaminen työväestön taholta. Hän eli aikana, jolloin valtion rooli oli markkinataloudessa monessa suhtessa paljon pienenpi verrattuna nykyaikaan. Hän katsoi siis markkinataloutta käsittääkseni klassisen liberalismin ehtojen kautta, ei sosiaaliliberalismin. Kapitalismin viimeisenä vaiheena hän piti käsittääkseni monopolikapitalismia, jossa valtion roolina on suuryritysten etujen ajaminen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Reagan ja imperialistit, siitä se lähtee. Palaako soppa pohjaan kun et kappalejakoakaan viitsi tehdä.

Jari Jakonen

Tuomas Enbuske:
"USA:ssa säännöstelyä on nimittäin lisätty huomattavasti koko 2000-luku."

Amerikkalaista keskustelua aktiivisesti 2000-luvulla seuranneena voin vain todeta, että tämä väite ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Vain eräs yksittäinen esimerkki tästä Enbusken "USA:ssa säännöstelyä on nimittäin lisätty huomattavasti koko 2000-luku" on amerikkalaisen SEC-viranomaisen toiminta 2000-luvulla. United States Securities and Exchange Commission SEC on Yhdysvaltain kongressin valtuuttama Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova elin.

Yhdysvaltain Senaatin kuulemisessa pilliinpuhaltaja, SECissä 13 vuotta työskennellyt lakimies Mr Flynn toi esiin, että SEC on systemaattisesti tuhonnut arvopaperimarkkinajuttujen todistusaineistot. Eli juuri se pulju, jonka tulisi valvontaa suorittaa, hävitti systemaattisesti juttujen esitutkinta-aineistot.

New York Times kirjoittaa:
"SEC tuhosi ainakin 9000 jutun esitutkimustiedot mukaan lukien jo legendaarisen pahamaineisen Bernard L. Madoffoffin jutut tiedot, sekä useita merkittävien Wall Streetin yritysten juttujen tiedot, jotka olivat tutkimuksen kohteena vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, kuten Goldman Sachs, Lehman Brothers, Citigroup ja Bank of America."

"The destroyed files comprise records of at least 9,000 preliminary inquiries into matters involving notorious individuals like Bernard L. Madoff, as well as several major Wall Street firms that later were the subject of scrutiny after the 2008 financial crisis, including Goldman Sachs, Lehman Brothers, Citigroup and Bank of America."

http://www.nytimes.com/2011/08/18/business/sec-ill...

Olin kuuntelemassa Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen Studia monetaria yleisöluentoa "Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat aloittavat – mikä muuttuu?" Suomen Pankin rahamuseossa: PowerPointeilla eurooppalainen finanssivalvonta on jo ehkä muutaman vuoden päästä kunnossa - asianmukaiset virastot perustettu ja sijoitettu ja toimitusjohtajat palkattu. Mitään käytännön purevuutta ja uskottavuutta tilaisuudessa ei tullut ilmi.

t. JJ

Radio-ohjelma Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

En puske minäkään näköjään enää päätäni turhaan Suomen sisäisiin Berliinin muureihin. Hyvä vain, että tule tällaisia raikkaita näkemyksiä myös Enbusken Tuomakselta.

Eihän sitä koskaan tiedä, mitä kaikkea mekään emme vielä tiedä. Niin vasemmalta kuin oikealta. Keskustaa ollenkaan unohtamatta.

Mielestäni on hyvä, että henkinen ja iloinen vallankumous Suomessa kuitenkin etenee. Käsittääkseni tuo Torikokous - tapahtumien ketju Suomessa on tällä hetkellä Suomen suurin ajatushautomo. Hidas sellainen ja siellä saa käsitykseni mukaan vapaasti myös munia. Vaikka minkälaisia kultamunia.

Ismejä en hirveästi tunne, mutta asioista ainakin viritetään keskustelua: http://twitter.com/Vaaliliitto/status/129867022443...

Itse uskon, että kun asioiden hoitamista saadaan Suomessakin paremmaksi, niin meiltä saattaa riittää aineellisia ja henkisiä paukkuja hoitaa myös muiden maiden kansalaisten asioita.

Käyttäjän uskap kuva
Pasi Kortesuo

Jokimaa: "Kapitalismin viimeisenä vaiheena hän piti käsittääkseni monopolikapitalismia, jossa valtion roolina on suuryritysten etujen ajaminen."

Kenenköhän etua nykyinen hallitus ja monet sitä edelliset ovat ajaneet?

Jää nähtäväksi toteutuuko Marxin teoria / ennustus, vai miten politiikka jatkuu.

Matias Gerlich

"Mukaan lähti merkkifarkkuja ja kaikkia hienoja kapistuksia, joita kapitalismi on meille luonut, kuten Applen tietokoneita."

No tulihan se sieltä. Kaikkien Suomen mediaihmisten orgasmin ja itsetyytyväisyyden alkulähde - Apple-yhtiö. Nyt voittekin sitten mennä hipelöimään niitä IPhonejanne.

Aleksi Laine

Enbusken ongelma on, että hän on jumittunut amerikkalaisen todellisuuden ymmärtämisyrityksiin amerikkalaisen median kautta. Tuntuu, että hänen lukulistansa on poimittu suoraa Amazonin non-fiction best sellereistä. The Economistia (jonka jenkkinäkökulma on ilmiselvä vaikka Englannissa julkaistu lehti onkin) tulee lainattua varmaan enemmän kuin Hesaria ja ainakin enemmän kuin Suomen Kuvalehteä, jostain saksalaisista tai ranskalaisista medioista puhumattakaan.

Kun näin syntyneet käsitykset siirretään aika suoraan suomalaiseen todellisuuteen, synty joskus koominen ristivalo.

Käyttäjän jounivalkonen kuva
Jouni Valkonen

Tuomas, olet nyt käsittänyt ihan väärin. Kapitalismilla ja markkinataloudella ei ole mitään tekemistä keskenään, vaikka sujuvasti sekoitat ja samaistat käsitteet.

Me kuluttajat emme ole kapitalismi, vaan me olemme markkinatalous. Markkinatalous puolestaan pyörii meidän kuluttajien ostovoiman varassa.

Sen sijaan kapitalismi on rikkain prosentti väestöstä, joille me köyhimmät 95­% väestöstä lahjoitamme vastikkeettomana tulonsiirtona noin 10 000 euroa vuosittain – meidän omasta palkkapussistamme. (Vastineeksi saamme ylihintaisia made in china iPadeja)

Jos eläisimme aidossa kapitalismissa, emmekä Suomessa, niin me kuluttajat 99,8% lahjoittamisemme vuosituloistamme noin 10 000 euroa rikkaimmalle 0,2:lle prosentille.

Tätä on kapitalismia. Eli kapitalismi on puhdasta ja vastikkeetonta tulonsiirtoa rikkaimmalle prosentille. Markkintalous puolestaan pyrkisi, jotta se toimisi optimaalisesti tasaamaan tuloja.

Markus Lehtipuu

Samalla hetkellä kirjoitin täsmälleen samat ajatukset!

Markus Lehtipuu

Olen täysin eri mieltä.

Occupy-liikkeet eivät ole "kapitalismia" vastaan vaan suurpankkiireja, jotka ottavat bailout-rahat itselleen.

No, siinä mielessä kyseessä on "pääoman kasaaminen" eli siis kapitalismi.

Suomessa ei ole kapitalismia, koska Suomessa ei ole mitään pääomia, joita riittäisi kasattavaksi. Ehkä monopolimies Erkko, Aatos, voisi olla kapitalisti, mutta hänkin on alkanut myydä omaisuuttaan (Finnkino, Suomalainen Kirjakauppa, WSOY) eli hän on nyt pääomakasojen madaltaja.

Kapitalismi on eri asia kuin "vapaa markkinatalous", jossa kukaan ei pysty kasaamaan pääomia, koska vapaassa markkinataloudessa ilmestyy aina riittävästi kilpailijoita, jotka ottavat siivun markkinoista ja estävät kenenkään pääomakasat.

Kannatan Occupy-liikehdintää, koska ihmiskunta on OIKEASTI jakautunut suhteessa 1/99%. Yksi prosentti kasaa pääomia, ja 99% on kusessa eli ureassa.

Vanhanaikaiset, kylmän sodan aikaiset jaot puolueisiin, itään vs. länteen, oikeistoon vs. vasemmistoon ovat kadonneet. Nyt pieni eliitti haalii mittaamattomia omaisuuksia, ja kaikki me muut, yrittäjistä eläkeläisiin, työläisistä virkamiehiin, kaikki olemme matkalla kohti lopullista orjuutta.

Ai miten niin? No mm. siksi, että eliitin puudelit, jyrkikataiset yms toteuttavat tämän 1%-eliitin käskyjä, a la Bilderberg, ylivelkaannuttavat Suomen ja lastemme tulevaisuuden.

Kiitos /&#&#&/:sti. Noooooooot.

Käyttäjän jounivalkonen kuva
Jouni Valkonen

Markus, Rockefeller oli erimieltä siitä voiko kukaan vapaassa kapitalismissa kasata pääomia. Senhän takia kukaan ei ole edes haikaillut vapaasta kapitalismista yli sataan vuoteen.

Olet kuitenkin oikeassa sikäli, että markkinatalous on vapaata vain silloin kuin kukaan ei pääse kasvattamaan liiaksi tulojaan. Rikkaimman prosentin tulot ei saisi toimivassa markkinataloudessa olla kuin korkeintaan 5 prosenttia koko kansan tuloista. (Yhdysvalloissa rikkaimman prosentin tulot on noin 40% kaikkien tuloista)

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Rikkain prosentti voisi hankkia sellaiset asemaa osoittavat nahkaliivit joissa olisi %-tunnus.

Jari Jakonen

Mutta varakkaaseen perheeseen syntynyt Yhdysvaltojen 26. presidentti Theodore Roosevelt ei ollut samaa mieltä Rockefellerin kanssa. Republikaani Roosevelt nimittäin mursi ja murskasi Rockefellerin Standard Oil monopolin 34 riippumattomaksi yhtiöksi. Roosevelt nosti suuryrityksiä vastaan 44 oikeusjuttua - häntä kutsuttiinkin 'trust-busteriksi'.

Amerikka perustettiin ja rakennettiin holtittoman ja tolkuttoman ja suunnattoman yksityisen intressin yksinomaisen vallitsevuuden vallankumoavalle "We The People" ihmisten liiton idealle ja sitä ilmentävän maailman moderneimman Perustuslain varaan.

'We the People of the United States, in Order to form a more perfect Union, establish Justice, insure domestic Tranquility, provide for the common defence, promote the general Welfare, and secure the Blessings of Liberty to ourselves and our Posterity, do ordain and establish this Constitution for the United States of America.'

Amerikan tasavaltainen vallankumous julisti ihmiset syntymävapaiksi ja itsenäiseksi kasvamaan ja yrittämään. Yhdysvalloissa astuivat voimaan ihmisoikeudet kuten uskon- ja sananvapaus. Syntyperäiset etuoikeudet lakkautettiin ja ihmisistä tuli tasa-arvoisia lain edessä. Ensimmäistä kertaa maailmassamme toteutui se ajatus, että hallitus hallitsee hallittujen suostumuksella.

Amerikkalaiset rakastavat reilussa kamppailussa ja kilpailussa pärjääviä ja vihaavat toisten kustannuksella eläviä loisia ja huijaavia nilviäisiä. Ei siis mikään ihme että he jälleen näyttävät esimerkkiä ja ovat lähteneet liikkeelle Wall Streetin aristokratiaa vastaan Amerikkalaisen vallankumouksen hengestä ja traditiosta innoituksen saaneena.

t. JJ

Radio-ohjelma Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Unohdit j-sanan. Olet todella pahassa kusessa ja aivan omaa syytäsi. Vaarala tietää jo, ettei Kursiivin poltto ollut mikään vitsi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

1. "Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa, eivät valtiolla."

2. "Puhdasta kapitalismia ei ole koskaan ollut oikein missään..."

3. "Vapaata taloutta vastaan taistelee aina utopistinen "täydellinen säännöstelijä""

4. "70-luvun lopulla hyväntahtoiset demokraattipoliitikot halusivat köyhillekin mahdollisuuden saada omistusasunto. Pankkien säännöstely alkoi tukea sitä, että pankit myöntävät katteetonta lainaa myös köyhille."

Hyväksytään kohdan 1 määritelmä. Kohdissa 2 ja 3 kapitalismin määritelmää yllättäen muuttuukin. Kapitalismin määritelmä on jotain "vapaata" tai "säännöstelemätöntä". Ei näin.

Laissez-faire on vapaan markkinatalouden suuntaus. Mutta se ei kohdan 1 määritelmän mukaista kapitalismia ole. Valtiollisesti äärimmilleen säännelty järjestelmä voi olla kapitalismia, jos tuotantovälineet ovat yksityisomistuksessa (laajasti ajateltuna myös vaikkapa asunnot, koska niillä 'tuotetaan' päivästä toiseen turvaa ja lämpöä, asumistuotetta)

Kohta 4 on hyvä esimerkki siitä, että vapaudesta tingitään kapitalismin hyväksi. Omistaminen on tärkeämpää kuin vapaa vaihto.

Sekaannus vapauden ja omistamisen välillä on helppo tehdä. Yleisin lähtökohta lienee se, että oman ruumiinsa omistamista pidetään vapautena, erotuksena orjuuteen, jossa ruumiin omistaa joku toinen. Kaikki muu omaisuus sitten jotenkin ajatellaan oman ruumiin jatkeeksi.

Jos valtio kerää vaikkapa veroja ja käyttää sitä varallisuutta pelastaakseen pankkeja, jotka myöntävät roskalainoja ihmisille jotta nämä saisivat omistusasunnon...onko kyseessä kapitalismi? Kyllä on. Vaikkakin nettoveronmaksajan näkökulmasta hänen omaisuuttaan (työaikaansa) "sosialisoidaan", on toimenpiden kokonaisuudessaan kapitalismia lisäävä akti. Veroina kerätty (yksityis)omistus siirtyy valtion kirstun ja edelleen pankin kautta asunnon myyjän omaisuudeksi. Siltä osin peli on yksityisomistuksen kannalta katsoen plus miinus nolla.

Asunnon velaksi ostanut henkilö sen sijaan omistaa enemmän kuin aikaisemmin. Hän on myynyt työaikansa ennakkoon. Seuraavan 20 vuotta hän lyhentää velkaa yksityisomistuksen puolesta. Ainakin siltä osin hän ei ole käytettävissä yhteisen hyvän puolesta työskentelyyn, vapaaehtoistyöhön tai vastaavaan. Myös verojen nostaminen käy hieman vaikeammaksi, koska asuntolainan lyhennys on maksettava.

Ilman voimakasta ulkopuolista kontrollia omistusuhde yksityisen ja yhteisen välillä siirtyisi hitaammin kohti yksityistä. "Vapaat markkinat" olisi siis vähemmän kapitalistinen kuin nykyjärjestelmä.

Pekka Lampelto

Hyvä teksti!

Minusta tuo Marxin ajatus vaikutti tavallaan ihan fiksuilta, siinä mielessä, että jos ja kun käy niin, että robotit ja tekoäly korvaavat lähes jokaisessa prosessissa ihmisen kyvyt, ei ihmisellä ole enää mahdollisuutta ansaita elantoansa markkinataloudessa ainakaan massoittain. Tällöin on elääkseen pakko saada vastikkeettomia tulonsiirtoja, joita myös kansalaisosingoiksi voidaan kutsua.

Toivottavasti Enbuske käsittelisi lähiaikoina keskuspankkijärjestelmää, jossa keskuspankki pumppaa talouteen jatkuvasti uutta velkaa luomallaan rahalla, ja tähän rahaan pääsevät ensimmäisenä käsiksi pankit, jotka ovat yksityisiä bisneksiä.

Käyttäjän jounivalkonen kuva
Jouni Valkonen

Pekka, en ihan huomannut mistä poimit tuon vertauksen automaatioon ja työläisten tarpeellisuuteen. Koska mielestäni tuo on juuri sitä mitä Enbuske ei ymmärrä. Eli hän ei ymmärrä sitä, ettei markkinatalous ole stabiili systeemi ilman voimakkaita vastikkeettomia tulonsiirtoja.

En tiedä oletko lukenut tuon tekstini:

Automaatio ja työn tekemisen tulevaisuus
http://jounivalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8472...

Joka tapauksessa teksti sisältää, mikäli onnistuin kirjoittamaan sen ymmärrettävästi, juuri sen kritiikin, miksi palkat eivät ole riittäviä tasaamaan tuloeroja, vaan tuloeroja pitäisi tasata paljon suuremmalla skaalalla. Eli 60 % väestöstä pitäisi olla veronmaksajien sijaan, veron saajia.

Kalle Lehtonen

"Kun vaaditaan valtion puuttumista talouteen, poliitikko ilostuu. Hän voi vihdoin todistaa tarpeellisuutensa. Ihan sama mitä tehdään, kunhan tehdään jotain."

Erityisen hyvin tuo sopii EUhun, jonka vallan legitimiteetti on hakusessa. Vielä hienompaa on kun puututaan johonkin oikein isoon ja pahaan, sanotaan nyt vaikka ilmastonmuutokseen. Siinä sitä tulee oma tarpeellisuus vääjäämättä todistettua!

Henri Kangas

Sekoittaakohan Enbuske nyt kapitalismin ja vapaan markkinatalouden toisiinsa?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kapitalismi kuulostaa vähän kirosanalta. Siksi vältän sen käyttämistä.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Mitäköhän Tuomas tekstissään halusi sanoa?

On ihan ok ja hyvä juttu että varallisuus kasaantuu maailmassa muutamalle suvulle ja firmalle, lähinnä pankkiireille. Siinä että loput seitsemän miljardia ajautuvat näiden velkaorjiksi ei myöskään ole mitään väärää?

Markkinat tarvitsevat säännöt ja ympäristön toimiakseen, ei SM liiga tai formulaykkösetkään mitään vapaata toimintaa ole, vaikkei valtiot juurikaan puutu niiden varsinaiseen toimintaan, rakennuslupia ja harrastuksen tukitoimia lukuunottamatta.

Pitäisikö liikennesäännöistäkin luopua? Kyllähän markkinat hoitaisivat asian kuntoon, yksityisillä teillä olisi kyllä hyvin nopeasti vartiointiyrityksen autot valvomassa "sopimuksen noudattamista" sekä määräämässä "valvontamaksuja"..Ehkä tämä olisi sitten hyvä, minusta ei.

Pekka Lampelto

Huomion arvoinen seikka:

Maassa, missä vallitsevat valtion lait, on valtio maan ja kaiken irtaimiston omistaja. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessakaan ei yksityisillä henkilöillä ja yrityksillä ole oikeasti yksityistä omaisuutta, sillä valtio voi yksipuolisesti säätämillään laeilla verottaa tai takavarikoida kaiken maallaan sijaitsevan omaisuuden.

Se, että yksilö tai yritys alistuu valtion laeille, on alistumisen ele eli sen myöntäminen, että valtio omistaa maan tai irtaimiston, sillä omistamisen perusolemus on omistamisen suvereenius. Yksityisillä tahoilla on valtion maa-alueella ainoastaan ehdollisia hallintaoikeuksia.

Suomen valtio on yksityinen organisaatio maaherruustoimialalla. Suomen valtion omistavat Suomen kansalaiset. Toisin sanoen, jos kansa tahtoo valtion tekevän jotain, sillä on oikeus niin tehdä omalla maallaan.

Maailma on kuitenkin kapitalistinen tästä kaikesta huolimatta. Omaa maata voi nimittäin ostaa. Jos joku yritys vaikka maksaisi 100 miljardia euroa Ahvenanmaasta, niin minä äänestäisin Suomen valtion osakkaana ja kansalaisena sen puolesta, että myydään pois. Tällöin Suomen lait lakkaisivat vallitsemasta Ahvenanmaalla ja uudella omistajalla olisi oikeus säätää haluamiaan lakeja Ahvenanmaalla.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ajattelu on ylimainostettua. Usein tunne on ensin ja tiedon lisääntyessä se kehittyy perustelluiksi ajatuksiksi.

Wall Street-mielenosoituksiin on erityisesti Amerikassa hyvät perusteet. Ovathan muhkeita palkkioita saaneet lähes tuhonneet talouden. Vaikka raha pyörittää taloutta, on sen liiallinen tärkeys kapitalismin syöpä. Pitäisi olla ensin palveluita palveluiden takia eikä rahaa rahan takia.

Pekka Lampelto

Keskuspankkivetoinen fiat-rahajärjestelmä yhdistettynä talouden sääntelemättömyyteen on aika paha yhdistelmä.
Vähän sama kuin valtio alkaisi valmistamaan kokaiinia ja jakelemaan sitä ilmaiseksi ja tämän jälkeen lakkauttaisi kokaiinin käyttökiellon.

Rahajärjestelmämme on johtanut luoton ylitarjontaan. Enbuske on oikeassa tuossa, että 70-luvulla tehtiin Jenkeissä vakava virhe, kun lähdettiin politiikalla edistämään sitä, että köyhilläkin pitää olla mahdollisuus asuntolainaan. Päätöntä menoa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kuules hymypoika, ajattele mitä puhut ja teet. Ei mikään taloutta tuhoa, keskitysleirissäkin on talous. Mitä ovat palvelut palveluiden takia?

Tuomas Raitio

Mielenosoittajat eivät ehkä aina osaa missään aiheessa muotoilla sanomisiaan kovin tarkkaan. Mutta: kannattaako irvailla mielenosoittajille vai pohtia, miksi ihmiset ovat tyytymättömiä. Eli: Miksi wall street ja hallinto on niin lähellä toisiaan? Miksi tappiot sosialisoidaan? http://www.nytimes.com/2011/10/27/opinion/kristof-...
Itse kysyisin ennen kaikkea, miksi veroparatiiseja ei laiteta kuriin, kun niihin esimerkiksi taleban voi laittaa heroiinikaupalla saatuja rahoja, joilla rahoitetaan aseita, joilla ammutaan Suomen ja lännen sotilaita? Gaddafilla oli todennäköisesti rahaa hoidettavana Lontoon cityssä, samalla kun hän räjäytti pommit Lockerbiessä. Miksi terrorismin vastaista sotaa ei käydä kaikilla rintamilla, eli miksi terrorismin ja diktatuurien rahoitusta (Sveitsi, Britannian hallitsemat veroparatiisit) ei laiteta kuriin? Hyvä tiivistelmä http://business.in.com/graphics/world-watch/the-di...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hyviä ja vaikeita kysymyksiä. Paljon parempaa kuin vätyksen märkä kommunismiuni.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Kyseessä on mielenosoitus rahan mekanismeja vastaan. Eli sitä, kuka saa luvan luoda rahaa. Yksityiset pankit, mikä on vallitseva tilanne, vai valtiot, eli demokraattisesti me kaikki? Silloin kun valtio voi ohjata rahan määrää, talous muistuttaa enemmän Hitlerin ajan Saksaa tai alkuperäistä kolonialistista Amerikkaa, koska niissä tätä on ollut käytössä. Eli asialliset asiat hoidetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat. Rahat menee siis todennäköisesti siihen, mikä hyödyttäisi kaikkia, koska rahoituksesta voidaan päättää demokraattisesti, ei sijoittajilta/pankeilta luottoa hakien ja heidän tulevia voittoja kehittäen, ja asemaansa pönkittäen! Nykyjärjestelmässä raha kumuloituu pankkien ympärille, ja rikkaat saavat päättää kohta valtioiden budjetista. Se tarkoittaa, että joku muu päättää mitä hallituksemme voi tehdä. Joku muu, kuin hallitus. No mutta mitä me sitten tehdään hallituksella? Jos meidän on "pakko olla ERVV:ssä" niin mitä seuraavaksi on "pakko". Eihän me silloin tarvita äänestyksiä tai hallitusta, vaan se kuka hallitsee rahan määrän, hallitsee kaiken muunkin. Joku pankkiiri, jota kukaan ei edes tunne. Tästä Nigel Farage on puhunut.

Secret of Oz käsittelee koko tämän nykyisen talousjärjestelmän historian, hyötyjät ja vaihtoehdot. Ehdottomasti kannattaa tutustua Thomas Jeffersoniin ja Andrew Jacksoniin, koska he ovat ymmärtäneet tämän asian ja taistelleet sitä vastaan menneisyydessä.. eli kato se dokkari.

Käyttäjän RikuMaki kuva
Riku Mäki

Olihan tässä ketjussa sentään yksi hyväkin kommentti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Sä oot varmaan nähny sen dokkarin. Fantsua.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

En mä oikeesti ymmärrä tollasia Jouni Snellmanneja, jotka tulee pätemään jollain onelinereilla, jotka eivät sano asiasta mitään.

Miten vaikeetä tää voi olla? Jos teillä on kotona tiskivuoro ja läjä muita hommia ja haluatte dynaamisen tavan säädellä sitä, että kaikki tekevät osansa, niin voisitte luoda talon sisäistä krediittiä, jota vain myönnetään heille, ketkä näitä töitä suorittavat. Jokaisen kuukauden lopussa jokaisen tulisi tuoda talon kassaan pari krediittiä takaisin (verot), joten tekemätön joutuisi tekemään jotain joko talolle, tai heille, jotka ovat talon hommia jo tehneet. Näin sieltä yli 9000 kertaa tiskanneena ja kompostiämpärin tyhjentäneenä voi tulla ja pistää kanssa-asujansa hieromaan hartioita ja voitelemaan leipiä vain, jotta hän saisi veronsa maksettua.

Jos sen sijaan päätät käyttää euroja tai muuta talon ulkopuolista rahaa, ongelmaksi muodostuu, että alkuperäinen raha pitää tienata talon ulkopuolelta, jonkun on mentävä tekemään töitä, jotka eivät hyödytä taloa alkuunkaan. Toinen vaihtoehto on ottaa se lainana, mutta sitten jatkuvat korot vaativat taas töitä talon ulkopuolelle. Lopulta tiskejä ei tehdä, koska koetaan, että niiden tekemiseen ei ole varaa. Tiskivuori romahtaa ja astioita hajoaa, koko tiski-infrastruktuuri on pilalla huoltamattomuudesta. Siihen voidaan mennä ihan laajassa skaalassa Kreikassa.

Kysehän on siis ennenkaikkea siitä, että miksi köyhä kehitysmaalainen kaivaa metalleja Noksuun ja iPhoneen, eikä tee omalle paikalliselle infrastruktuurille mitään. Luodaan siis rikkaiden vaatimuksesta luksustuotteita prioriteetilla yli oikeiden tarpeiden. Talousdemokratia kääntää tämän sitenpäin, että voidaan tehdä prioriteetilla niitä asioita, mistä on eniten hyötyä kaikille (=demokratiaa). Näin ollen kenenkään ei koskaan tarvitse taloudessa käyttää minuuttiakaan aikaa telemarkkinointiin tai luksuspalvelujen tuottamiseen, elleivät he demokraattisesti koe, että se on nyt parasta ajankäyttöä taloudellisesti.

Tietysti nykyisen järjestelmän hyötyjä, erityisesti rikkaissa länsimaissa, ei pidä aliarvioida, mutta en mä jaksa selittää sitä teille.

Matti Hytölä

Tämän täytyy olla eri inkarnaatio Herra Enbuskesta kuin taannoisessa moottoritie-kolumnissa. Tässähän on täyttä asiaa eikä pelkkää väärinymmärrystä. Keitähän Tuomaksen kolumnityöryhmässä oikein on?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kello on nyt 22:04

Minulla ei ole sanottavaa tämän viikon Enbuskeen.
Kommentoijat ovat sen jo sanoneet.

Enbuske joutui tällä kertaa poikkeuksellisen kovan kritiikin kohteeksi.

Olen antanut puoltopisteen seuraaville kirjoittajille, jotka edustavat samaa näkemystä kuin itse tässä yhteydessä edustaisin:

-Heikki Kosalainen 11:41 11:35

-Seppo Oikkonen 14:11

-Aki Suihkonen 12:02

-Heikki Hyötyniemi 14:56

-Jukka Korhonen 11:38

-Janne Kejo 11:38

-Pekka Manner 12:08

-Pasi Kortesuo 12:11

-Aleksi Laine 12:17 12:47 13:59

-Tatu Ahtonen 13:19

-Jani Korhonen 14:33

-Eila Jokimaa 13:25

-Jari Jakonen 13:49

-Matias Gerlich 13:56

-Aleksi Laine 14:13

-Jouni Valkonen 15:22

-Markus Lehtipuu 15.22 (pitkin hampain)

-Jani Jansson 15:49

-Henri Kangas 17:12

-Jani Pulkki 17:29

-Pekka Lampelto 17:36

-Mikko Kangasoja 18:06

Kello rajoittui kommenttia kirjoittaessani tuohon: 22:04
On huomioitavaa, että Tuomas Enbuske on käytännössä tyrmätty kanveesiin tuon Puheenvuoronsa osalta. Krikiikki on murskaava.

Otin myös muutaman miinuspisteen arvoisen kommentin ylös, jos sellainen sallittaisiin:

-Sami Nilanen 11:36

-Veikko Kukkonen 14:52

-Benny Korhonen 11:56

-Aki Suihkonen 12:27

-Jaakko Stenhäll 13:24

Toistan vielä, että mainitsemani nimet puolto/ miinuspisteen saajiksi rajoittuu kellonlyömään 22:04

Tässä kuitenkin nähdään, ettei foorumin väki yhdy Tuomas Enbusken ajatuksiin juurikaan pätkän vertaa.

Ensimmäiselle blogiin vastaajalle annoin puoltopisteen vahingossa. En tarkoittanut sitä, koska se ei ollut sen arvoinen.

. suvituuli

Eihän ne, jotka ovat "hyvän puolesta pahaa vastaan" - teidän laskujen mukaan 'murskaava enemmistö' - voi koskaan olla väärässä, eihän?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ei tietenkään, demokratiassa vähemmistön on tyydyttävä enemmistön päätöksiin. Täällä kustantajan sana painaa kyllä hieman enemmän kuin muiden : D

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kati Sinenmaa jäi tuohon kirjoittamatta, vaikka hänet erityismaininnan kanssa, tuplapisteet- olen ylös merkannut.

Käyttäjän edvardmajakari kuva
Edvard Majakari

Tervettä tekstiä sen himmeän sisarusseksijutun jälkeen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Yle TV2 näytti dokumentin Sisäpiirin homma (Inside Job, USA 2010). Ja hyvä, että näytti. Tämä Charles Fergusonin dokumentti on voittanut Oscarin. Eikä suotta. Se on raivokas hyökkäys Yhdysvaltain pankkiirien ja luottolaitosten röyhkeää ja rikollista ökyilyä vastaan.
Tämän dokumentin nähtyään muistaa taas tunnetun totuuden, että pankkiryöstö on pieni rikos pankin perustamiseen verrattuna.
Tämän dokumentin nähtyään jokainen tunteva ja ajatteleva ihminen liittyy ilman muuta Wall Streetin lurjustelua vastustavaan kansainväliseen mielenositusliikkeeseen.
Timo Uotila

Pasi Manner

Enbuske on taas oikeassa siinä, että kiihottuneet ihmiset eivät useinkaan tiedä mistä puhuvat. Tässä tapauksessa on marssittu kiihkeästi kapitalismia vastaan tietämättä mitä kapitalismi oikeastaan on.

Voidaan puhua valtiokapitalismista, jossa valtio omistaa kaikki tuotantovälineet tai voidaan puhua yksityisestä kapitalismista, jossa yksityiset osakkeenomistajat omistavat tuotantovälineet. Monopolikapitalismi on vaarallista huolimatta siitä onko kyseessä valtiokapitalismi tai yksityinen monopoli. Neuvostoliitto oli valtiokapitalistinen järjestelmä, mikä ei sekään oikein maksimoinut kansalaisten hyvinvointia.

Sitten usein puhutaan markkinataloudesta erotuksena kapitalismiin. Kuinkahan moni todella tietää mistä kulloinkin on kyse. Jotenkin rivien välistä voisi lukea, että monet marssivat ns. suurkapitalismia vastaan, joka voidaan ymmärtää siten, että muutamat harvat suuryritykset ja suurpankit (monopolit ja oligoppolit) hallitsevat markkinoita omistamalla maailman merkittävimmät tuotantovälineet ja rahoitusresurssit ohjaillen siten maailmantaloutta. Markkinatalous taas pyrkii periaatteessa eroon suurista omistuskeskittymistä. Markkinatalouden ihanne on suuri määrä pieniä tai pienehköjä yrityksiä, jotka kilpailevat keskenään, ja jossa mikään yksittäinen valtakeskittymä ei ole dominoiva.

Kaiken kaikkiaan on typerää, että joillakin ihmisillä on niin voimakas rähjäämisen halu noin ihan yleisesti, että lähtevät mihin tahansa kiihotukseen mukaan ymmärtämättä, mistä oikein on pohjimmiltaan kyse.

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Nyt kun täällä näköjään alettiin laskemaan ihan pisteitä niin täytyy todeta olevani samaa mieltä Tuomaksen kanssa.