*

Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Mikä onkaan yrityksen tehtävä?

Keskuskauppakamari aloitti kesällä kampanjan, jossa halutaan luoda 150 000 työpaikkaa yksityiselle sektorille.

Koko homma osoittaa miten väärin päin Suomessa katsotaan koko yrittäjyyttä. Aivan kuin yritys tarvitsisi olemassaolonsa oikeutukseksi kaikkia hyödyttävän syyn.

Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Joka kerta kun Nalle Wahlroos on tokaissut Suomessa saman, kauhistelijat ovat osoittaneet moraalista ylemmyyttään antamalla yrityksille kaikenlaisia mielivaltaisia tehtäviä; työllistämistä, luonnon pelastamista ja jopa uusien asioiden keksimistä ilmaiseksi kaikkien käyttöön.

Molemmat väittelyn osapuolet ovat tietysti väärässä. Eikö kenellekään ole todellakaan tullut mieleen itsestäänselvin vastaus? Entä jos jokainen yrittäjä saisi ihan itse määrittää, miksi hänen yrityksensä on olemassa? Jollakin se voi olla pystyssä rikastumisen takia, toinen taas haluaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaita pyllysuristimia ja kolmas pitää hauskaa. Niin kauan kuin yrittäjä ei toteuta mielihalujaan muiden kustannuksella tai riistä ketään laittomasti, koko yrittämisen syyn ei pitäisi kuulua kenellekään muulle.

Olen usein istunut kahvilassa kavereideni kanssa ja jossain vaiheessa joku alkaa aina valittaa kuinka kallista kahvi on tai kuinka paikasta ei löydy sitä taikka tätä. Ikään kuin kahvilanpitäjän velvollisuutena olisi tarjota meille kiva kokoontumispaikka, jossa olisi juuri sitä mitä haluamme, sopivaan hintaan. Taloudellisen riskin kantaisi tietysti yrittäjä. Ei yrittäjän velvollisuus ole tarjota meille yhtään mitään. Meillä on täysi oikeus olla käyttämättä epätäydellisen yrityksen palveluita.

Pori-jatsien yhteydessä kuultiin taas vuotuinen valitusvirsi. Aina kun tapahtumassa esiintyy joku valtavirran artisti, jatsidiggarit kitisevät. “Mitä ihmeen tekemistä Elton Johnilla on jatsin kanssa?” Ei mitään. Mutta Elton Johnin lipputuloilla saatiin maksettua tapahtuman kulut. Jos Pori-jatseilla olisi esitetty vain “oikeaa” jatsia, lipputulot olisi pitänyt kerätä jotenkin muuten. Ne olisi maksanut joko tapahtumanjärjestäjä, eli yrittäjä ja loppujen lopuksi varmaan veronmaksajat.

Kun helsinkiläinen elokuvateatteri Bristol vuodenvaihteessa lakkautettiin, Hesarin jutussa katkerat kaupunkilaiset muistelivat kuinka olivat käyneet kovasti teatterissa 60-luvulla. Ja siksi teatteritoiminnan lopettaminen on väärin. Näiden valittajien mielestä siis tappiota tuottavan elokuvateatterin pitäisi seisoa tyhjillään Helsingin parhaalla paikalla, vain heidän omien muistojensa takia. Ja joku muu maksaisi viulut.

Ainoastaan mielikuvitusmaailmassa asioilla ei ole hintalappua.

Kun asetamme yrityksille vaatimuksia, asetamme niitä samalla myös yritysten takana oleville yksilöille. Ihmisten määrääminen hyväntekemiseen toimii yhtä hyvin kuin jos sinut pakotettaisiin rakastamaan naapurin setää väkisin. Rakkaus ja hyvänteko ovat ihmiselle luontevia asiota mutta vain silloin kun ne ovat vapaaehtoisia.

Totta kai on mahtavaa, jos yritys haluaa tehdä jotain hyvää tai työllistää. Ja niin monet yritykset tekevätkin. Joka ainoa yritys, joka irtisanoo paljon ihmisiä, on myös jossain vaiheessa ottanut heidät duuniin. Ja silloin kun yritys tekee selkeästi pahaa, sitä pitää rangaista. Pahantekemistä on esimerkiksi luonnon saastuttaminen. Mutta pahantekemistä ei ole se, että yritys ei satu tekemään juuri sitä mitä joku milloinkin sattuu siltä mielivaltaisesti haluamaan.

Julkisessa keskustelussa yritykset tekevät yleensä vain pahaa. Brian C. Andersson on laskenut kirjassaan “South Park Conservatists”, että tv-sarjojen yrittäjät ovat lähes aina pahoja. Yrittäjät tekivät 40 prosenttia murhista ja 44 prosenttia mm. huorissakäynneistä ja huumerikoksista. Yrittäjät olivat tv-sarjoissa hyviksiä vain, jos he eivät olleet valkoisia miehiä.

Valtion kollektiivisella suunnittelulla ei olisi saatu aikaan mitään niitä hienoja keksintöjä, joita yritykset ovat meille tuottaneet. Jopa entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen tunnusti koko asian ällistyttävän rehellisesti kesällä haastattelussaan Hesarissa. Hän myönsi pitkin hampain, että markkinatalous on saanut enemmän iloa aikaan kuin sosialismi, mutta että “nämä ilot on nyt sosialisoitava myös vasemmiston käyttöön”. Mahtava idea! Vähän sama kuin laittaisit yksin ruokaa, joku istuisi vieressä katselemassa ja huutelemassa solvauksia, mutta ruuan valmistuttua istuisi tyytyväisenä ruokapöytään.

Kaikenlaiset valtiolliset projektit, jossa tarkoituksena on ollut työllistää, ovat yleensä olleet tuhoon tuomittuja. Esimerkiksi SAAB on tuottanut voittoa tasan yhtenä vuonna historiassaan, 80-luvun alussa ja sekin johtui kruunun devalvaatiosta. Ruotsin valtion olisi kannattanut käyttää SAAB:iin tuhlatut rahat mieluummin vaikka vasteettomaan kansalaispalkkaan kuin tehdä autoja, joita kukaan ei halua ostaa. Jos työ itsessään todella toisi hyvinvointia, niin ne maat, joissa on vähiten teknologiaa olisivat vauraita.

En tiedä yhtään menestynyttä yritystä, joka olisi lähtenyt töikseen luomaan työpaikkoja. Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys on yleensä tuottanut oikeita työpaikkoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Pauli Tarvainen

Tuomas sä oot tyhmä juntti tai ihan pilvessä, etkä tiedä yrittämisestä yhtään mitään. Yritys ei menesty jos sen ainoa määränpää on menestyä rahallisesti. Yritys menestyy vain jos sen toimintaa onnistuu palvelemaan jotain yleishyödyllistä tarkoitusta kuten uusien innovaatioiden, työllisyyden tai luonnonsuojelun tai muun ajankohtaisen teeman kautta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Yrityksen tarkoitus on menestyä rahallisesti ja keino siihen on palvella jotain yleishyödyllistä tarkoitusta eli toisin sanoen tarjota ihmisille jotain sellaista, mitä he kokevat tarvitsevansa.

Pauli Tarvainen

No kiitos tästä selvennysyrityksestä. Väittäisin kuitenkin että vilpitön tarkoitus täytyy olla yleishyödyllisten tarkoitusten palveleminen ja sitten vain luottaa siihen että se tulee tuottamaan. Tämä laki on raamatusta, porvareiden käsikirjasta.

Käyttäjän retku83 kuva
Mikko Saari

Mitä yleishyödyllistä on tupakka-ja alkoholiyrityksissä? Hyvin ne ovat menestyneet rahallisesti ilman tuollaisia vaatimuksia. Hyvin on myös halpatyövoimaa hyödynnetty, vesivaroja talousryöstetty (tyhmät myyvät maitaan kylläkin) ja yleensä kaikkea kuonaa tuotu kuluttajille. Rahaa siitä tulee ihan hyvin. Reaalimaailma on osoittanut että tehdäkseen rahaa yrityksellä ei tarvitse olla minkäänlaista yleishyödyllistä materiaalia. Riittää että joku ostaa silotellun lopputuloksen. Ja jos ei osta niin haetaan vaikka valtion tukia tai pyritään "parantamaan" tuotetta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Mikko Saari: "Mitä yleishyödyllistä on tupakka-ja alkoholiyrityksissä?"

Ne tuottavat jotain sellaista, mitä ihmiset haluavat.

Pekka Lampelto

Mikko Saari: "Mitä yleishyödyllistä on tupakka-ja alkoholiyrityksissä?"

Ne tuottavat jotain sellaista, mitä ihmiset haluavat.

Kaikkien ihmisen halujen tyydyttäminen ei välttämättä ole yleishyödyllistä. Joidenkin halujen tyydyttäminen voi olla vahingollista ihmiselle itselleen ja hänen ympäristölleen. Aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut alkoholia tai edes tietoa sen olemassaolosta, ei ollut olemassa myöskään alkoholiin liittyviä ongelmia. Samaten meillä ei ole sellaisten halujen aiheuttamia ongelmia, joita huomisen keksinnöt tuovat tullessaan.

Vapaassa yhteiskunnassa ihminen on vapaa käyttämään resurssejaan halujensa tyydyttämiseen, kunhan ei samalla riko toisten oikeuksia. Ihminen ei kuitenkaan ole vapaa valitsemaan halujaan. On olemassa siis sekä ulkoista että sisäistä vapautta/vankeutta.

Jouko Koskinen

Tarvaisen junttikuppila tarvitsee runsaasti ulkopuolista apua jos sieltä heitelllään tuollaisia herjoja. Siis tarkoitus ei todellakaan ole homman pyörittäminen rahasta, (!)

Käyttäjän Paurola kuva
Pekka Paurola

Kommenttisi todistanee, että yrittäjiä ei sinänsä voi luokitella samaan kategoriaan. Ei edes saman alan yrittäjiä. Henkilökohtaisesti koen yrityksen tehtävänä voiton tuottamisen. Keinot millä tätä voittoa tuotetaan on sitten yrityksen valittavissa.
Koen yllä olevan kirjoituksen sisällön suurimmaksi pointiksi : yrittäjyyden tuoma nautinto yrittäjälle. Olkoon se rahallinen tuotto tai jotain ihan muuta. Toivon että sinäkin saat edes jotain nautintoa yrittämisestä.

-Ravintola-alan yrittäjä

K J Vähäpuheinen

OLetko Pauli ollut pitkäänkin yrittäjänä, kun osaat noin syvällisiä totuuksia kirjoitella?

Pauli Tarvainen

200 vuotta jo viidennessä polvessa. Huomaan et näistä asoista on ihan turha yrittää valistaa sivistymättömiä ja ahneita moukkia.

K J Vähäpuheinen

Kovin nuorelta näytät yli 200-vuotiaaksi.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Huomaan et näistä asoista on ihan turha yrittää valistaa sivistymättömiä ja ahneita moukkia"

Hyvä! Hyvästi ja tervemenoa vaan poliitikko Pauli Tarvainen(Vapauspuolue)

Taloustieteilijä F. Bastiat varoitti jo yli 150 vuotta sitten ylimielisistä ja kaikkitietävistä poliitikoista joiden mielestä muut kansalaiset ovat pelkkää muovailtavaa massaa eli "passiivisia partikkeleita, atomeita ilman spontaanisuutta, parhaimmillaankin omasta olemassaolostaan välinpitämättömiä kasviksia." Jotka sitten pakottavat nämä "kasvikset" "sivistymään" heidän mieleisekseen ja huom. myöskin kustantamaan näiden ylimielisten poliitikkojen ylläpidon.

tourette '

Sananvapauden siunaus on juuri siinä, että vaikkapa Pauli Tarvainen saa tuoda ajatuksensa vapaasti esiin sellaisenaan. Tsemppiä.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Tuomas on erittäin oikeassa. Lue nyt Pauli Tarvanainen hänen tekstistään tömä kappale:

"Molemmat väittelyn osapuolet ovat tietysti väärässä. Eikö kenellekään ole todellakaan tullut mieleen itsestäänselvin vastaus? Entä jos jokainen yrittäjä saisi ihan itse määrittää, miksi hänen yrityksensä on olemassa? Jollakin se voi olla pystyssä rikastumisen takia, toinen taas haluaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaita pyllysuristimia ja kolmas pitää hauskaa. Niin kauan kuin yrittäjä ei toteuta mielihalujaan muiden kustannuksella tai riistä ketään laittomasti, koko yrittämisen syyn ei pitäisi kuulua kenellekään muulle."

Taneli Tikka

Tähän on helppo yhtyä: Tuomas on erittäin oikeassa. Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Kommentit sen sijaan kuvastaa juuri sitä mistä Tuomas kirjoittaa: kuinka väärinymmärretty asia on kyseessä.

Itse olen pitkällä yrittäjän urallani perustanut 5 yritystä, toiminut 8 yrityksen toimitusjohtajana ja noin 20 yrityksen hallituksessa, pörssiyhtiö -tasolle asti. Tuomaksen tässä kuvaama ajattelu ja asennoituminen on täsmälleen oikeassa ja mielestäni paras keino varmistaa myös yritysten menestys. Se ei ota mitään kantaa ahneuteen tai sen puutteeseen tai mihinkään muuhunkaan keinoon mitä yritys käyttää tai jättää käyttämättä sen primaari tarkoituksensa toteuttamiseksi. Yhteiskuntavastuullisuus, ympäristöystävällisyys, hyvä asiakaspavelu, ihmisten työllistämine PR-temppuna jne jne kaikki nämä ovat pelkästään keinoja - ja todellakin asian ytimessä on se että jokaisen yrittäjän tulee saada ihan itse määrittää mitä varten yritys on olemassa. Tämä on vapaan yhteiskunnan keskiössä ja liittyy hyvin olennaisesti siihen miten ylipäänsä hyvinvointia syntyy ja diffusoituu yhteiskuntaan.

Kyse on yritysten ja yrittäjän tyylivalinnasta. Tarkoitus taustalla on aina sama. Ilman voitollista toimintaa yritys ei voi elää. Ei ainakaan kovin pitkään.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Yrityksen kansantaloudellinen tehtävä on tuottaa niitä hyödykkeitä joita se tuottaa mahdollisimman edullisesti ja kysynnän mukaan.

Kauppiksessa opetetaan että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Tuottakoon minun puolestani mutta aidossa kilpailutilanteessa, missä voitot joko edustavat poikkeuksellisen pätevää toimintaa tai jäävät pieniksi.

Talouden terveys voidaan mitata voitollisten yritysten voiton kohtuullisuutena.

Demarien mielestä yrityksen tulee olla tovereita työllistävä osuuskunta mistä jäsenkirjalla saa alennuksen ja irtisanomisaika on vähintään viisi vuotta: näinhän demarikunta toimii koska jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

EK:n intellektuellien mielestä yritys on johdon saalis, joka pitää puristaa kuiviin ennen kultaista kädenpuristusta.

Yrittäjälle yritys voi olla mahdollisuus toteuttaa itseään vapaana ja hyödyllisenä yksilönä.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Minä olen mös samaa mieltä tästä mitä Niklas lainaa Tuomaksen tekstistä.. mutta hieman eri mieltä siitä voitollisuustavoitteesta, jonka T. Tikka esittää. Yritys voi periaatteessa tavoitella myös voitottomuutta ja siitä huolimatta viettää jatkuvaa elämää. Teknisesti tilikaudet olisivat aina lievästi voitollisia tai lievästi tappiollisia mutta periaatteellisena tavoitteena olisi kuitenkin pitkällä aikavälillä nollatulos (tai vaikkapa inflaatiokorjattu nollatulos jos niin haluaa).

Ajatusta, että yritystoimintaan aina liittyy riski ja raha pitää mielestäni myös kyseenalaistaa.

Shemu P

Olli Saarinen:

"Yrityksen kansantaloudellinen tehtävä.."

Yrityksillä ei ole kansantaloudellisia tehtäviä. Ellei yrityksen perustaja, omistajat tai johto niin halua. Yritysten tehtävät liittyvät täysin yritysten perustajien ja omistajien tahtoon ja haluun.

Hieno kirjoitus Enbuskelta!

Taneli Tikka

Mikael Lönnroth:
Samoilla linjoilla ollaan, sillä nämä kaksi asiaa eivät poissulje toisiaan. Pitää olla yrittäjällä vapaus myös perustaa yritys joka tavoittelee nollatulosta, tottakai. Yritys ei vaan voi elää esimerkiksi 100 vuotta siten että joka tilikausi on lievästi tappiollinen; kyllä siinä valitettavan matemaattisesti niin käy pikkuhiljaa että pääomat syödään pois ja toiminta hankaloituu. Tältäosin voitto on yrityksen verenkierto: sitä on pakko olla tai muuten elämä hiipuu.

Suomessahan on erittäin monta yritystä jotka tavoittelevat nollatulosta tai lievää voittoa. Tähän on selvä syy: verotus. Kannattaa tehdä "niin vähän voittoa kuin mahdollista" monessakin tilanteessa moninkertaisen verotuksen takia.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Shemu P:

Yrityksellä ei ole kansantaloudellista tehtävää suunnitelmatalouden mielessä vaan yritys elää omaa elämäänsä omistajansa välineenä. Mutta kun järjestäytynyt yhteiskunta koostuu paitsi kansalaisistaan niin myös instituutioista on näille instituutioillle syytä demokratian ja tasa-arvon nimessä antaa hyödyllinen rooli. Tästä oli paljolti kysymys, kun Adam Smith postuloi ehtoja joiden puitteissa kilpailu luo yhteistä hyvää.

Yritysten toimintaympäristö verotuksesta elinkeinovapauteen tulisi siis muotoilla sellaiseksi, että yritys atomistisena itsenäisenä subjektina tukee kokonaisuuden hyvinvointia.

Suurin virhe tehdään päivittäin eduskunnassa kun ehdotetaan pisteveroja ja -tukia elinkeinoelämälle: sakoilla tai kannustimilla poliitikot tai virkamiehet aiheuttavat vain kitkaa: yksinkertainen ja kattava verotus Ahon hallituksen mallin (Kourin malli) mukaan on parasta - ilman elinkeinotukia.

Pasi Manner

"Jollakin se voi olla pystyssä rikastumisen takia, toinen taas haluaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaita pyllysuristimia ja kolmas pitää hauskaa."

Yrittäjän oman edun ja voitontavoittelu pitää tulkita hyvin laajasti. Tämä yritystoiminnasta saatu omien mielihalujen tyydyttäminen tai hauskanpito voidaan tulkita sekin voiton tavoitteluksi. Rahana saatu voittokin on vain väline, jolloin näin saadulla ostovoimalla voidaan sitten pitää vaikka hauskaa. Tietysti tämä huvi tai tarpeiden tyydyttäminen voidaan saada yrityksestä myös suoraankin. Yrittäjän mielihyväkin voidaan tulkita voitoksi.

Pääasia tietysti tässä on, että tulkoon se huvi tai oma hyöty missä muodossa tahansa, se on kuitenkin yrittäjän oma asia.

Sakari Behm

Ei hänen jutuissan ole mitään järkeä, koska hän vain kuuntelee toisten juttuja ja lukemistaan sekä kuulemistaan tekee näitä sillisalaatteja jotka rönsyilee kaikkialle. Voin sanoa suoraan en pidä lainkaan mutta toisille näyttäää uppoavan? Omaa epätervettä tyhmyyttä pönkittäen, hän ehkä kasaa näitä kompleksijuttujaan.

Mika Lehtinen

Kaikki eivät halua olla samasta puusta veistettyjä.

Käyttäjän TuomasStockel kuva
Tuomas Stöckel

Vastikään sain nauttia puheenvuorosta jossa kritisoitiin Applea yrityksenä, koska se ei harrasta hyväntekeväisyyttä. Mielenkiintoista tästä kritiikistä tekee sen että vaikka kuinka järjetöntä ja yritykselle tuhoisaa olisi ajattelu jossa yrityksen tuottamat tuotot olisivat parempia kun ne olisivat muiden käytössä, mutta myös se, että jos joka ikinen kuluttaja maailmassa arvostaisi yli äyräiden juuri hyväntekeväisyyttä niin suosittaisiinko silloin yrityksiä jotka tarkoituksellisesti tekevät itselleen handicapin?

Tästä syystä yrityksen oikea ja alkuperäinen tavoite olisi äärimmäisen tärkeä ymmärtää. Yritys on menestyvä jos se tuottaa omistajilleen tuottoa palvelemalla kuluttajien tarpeita parhaiten.

Eli mitä tapahtuu kun kuluttajien "tarve" on kannustaa tehottomia palveluita?

Käyttäjän vleppanen kuva
Vesa Leppänen

Apple ei tosin mene kategoriaan "osinkoautomaatti", kun firma on tainnut jakaa osinkoa viimeksi vuonna 1995. Yksi maailman arvokkaimmista yrityksistä on laittanut paukut rahan jakamisen sijaan osakkeiden arvonlisäykseen.

Hannu Rytilä

Hullua on se, että osakkeenomistajat maksavat 400 dollaria osakkeista jotka eivät tuota mitään, koska osinkoa ei jaeta. He eivät siis ymmärrä osakeyhtiön ideaa. Jos ise omistaisin jotain osakkeita niin valitsisin firman joka jakaa osikoja omistajilleen. Muuten kyseessä on pörssikuplafirma.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Läjä hyviä pointteja, mutta eihän palvelusta valittaminen tarkoita, että velvoitettaisiin yrittäjää mihinkään. Jos valituksen osoittaa yrittäjälle, tämähän voi jopa innostua ja korjata asian.

Tuosta Friedmanin kiistellystä tokaisusta:
Jos yritys katsoo tehtäväkseen periä maksuja asiakkailta, yleensä sitä edeltää palvelu tai lupaus palvelusta, niin ensisijaista on siis palvella asiakkaita. Jos palvelee ilmaiseksi tai alihintaan, loppuu se palvelu rahojen myötä, joka ei ole asiakkaidenkaan etu, jos palvelua halutaan.

Asiakas, joka haluaa palvelua jatkossakin, haluaa myös maksaa siitä sen edestä. Ensin työ ja sitten palkkio.

Mitä tärkeämpi voitto on palvelun rinnalla, sitä huonommassa asemassa asiakkaat ovat. Täydellisessä markkinataloudessa tilanne korjautuu ajan kuluessa uuden kilpailijan myötä. Epätäydellisessä markkinataloudessa näin ei ehkä tapahdu koskaan, ehkäpä kiitos hallitsevalle markkina-asemalle, vaadituille suurille pääomille, ostetuille uusille kilpailijoille jne.

Mikään ei ole ilmaista, valta vähiten.

Pasi Manner

"Taloustieteen nobelisti Milton Friedman sanoi aikanaan kuuluisat sanansa, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille." Tähän kun vielä lisätään Adam Smithin opetukset, että ajaessaan omaa etuaan yritykset ja niiden omistajat tuottavat yhteiskunnalle yhteistä hyvää tämän ns. "näkymättömän käden" eli markkinamekanismin kautta.

Enbuske on tasan tarkkaan oikeilla jäljillä. Markkinataloudessa yhtäkään yritystä ei perusteta ensisijaisesti luomaan työpaikkoja. Jos yritys ei kannata, se menee nurin eikä pysty työllistämään ketään. Jos yritys kannattaa, se tuottaa työpaikkoja, hyödykkeitä ja palveluksia - siis yhteistä hyvää. Asia on päivänselvä ja erittäin yksinkertainen.

Toisaalta, nykyisin tunnetaan sellainenkin käsite kuin yhteiskuntavastuu. Tämä tarkoittaa sitä, että voittoa havitellessaan yrityksen on noudatettava tiettyjä eettisiä pelisääntöjä ja yhteiskunnallisia normeja, mutta edelleenkin tuo voiton tuottaminen omistajille eli omistaja-arvon maksimmointi on kuitenkin se perustehtävä.

Tuula Saskia

Taas suosionosoituksia, Tuomas.

Argumentointisi on kerrassaan mainiota.

Ja samalla huomautus Pauli Tarvaiselle: väitteesi siitä, että yritys menestyisi vain , jos se palvelee jotain yleishyödyllistä tarkoitusta, on " keitetystä lampaanpäästä ". Vanha sanonta ei ehkä ole kaikille tuttu, joten suomennan: silkkaa roskaa.

Pauli Tarvainen

Vai niin Rockefeller. Kerroppa joku esimerkki menestyneestä yrityksestä joka pyrkii vain keräämään ihmisiltä rahaa eikä millääntavalla miellyttämään tai auttamaan ihmisiä tai helpottamaan elämää?

Jouko Koskinen

Minnä muistan pysyä kaukana Tarvaisen junttikuppilasta.
Tuskin haen Kalajoelta avartavaa sivistyskokemustakaan.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Esimerkit tuollaisista "yrityksistä" ovat monopoliyrityksiä, jotka eivät ole hankkineet monopoliasemaansa markkinoilla, vaan valtiolta. Sellaisten "yritysten" tapa tuottaa rahaa on tuottaa mahdollisimman vähän, mahdollisimman kalliilla ja vielä laajentaa toimialaansa alkuperäisen toimialan ulkopuolelle.

Taneli Tikka

Ilmeisesti et ole Pauli kuullut koskaan esimerkiksi copyright trolleista? Niitä löytyy heti sadottain, kuuluisimpina esimerkkeinä Cursor. Koska selvästi yleissivistyksessäsi on vakava aukko niin avataan asiaa hieman: copyright trollit ovat usein lakiasioihin perehtyneitä yhtiöitä jotka hyödyntävät huonosti laadittuja tekijänoikeuslakeja. Onnistuvat erinäisin keinoin hankkimaan itselleen joko todellisen tai näennäisen tekijänoikeuden johonkin todella yleisesti käytössä olevaan asiaan ja sitten dedikoivat esimerkiksi 40 lakimiehen armeijan haastamaan kaikki nämä erinäiset tahot oikeuteen jatkuvalla syötöllä. Usein toiminta on myös sen kaltaista että massahaastetaan esim. 20.000 kuluttajaa oikeuteen ilman mitään aikomusta prosessoida tapauksia oikeasti tuomioistuimissa (samalla aiheuttaen massiiviset kulut yhteiskunnalle asioiden käsittelystä); ja odotetaan vaan että osa kuluttajista murtuu ja tekee sopimuksen korvauksista copyright trollille.

Copyright trollien nimenomainen tarkoitus on pelkästään kerätä rahaa, ja tehdä se tyylillä jossa suoraan vittuillaan ihmisille niin pahasti kuin vain järjestlemä antaa myöten.

Toki copyright trollit ei suinkaan ole ainut esimerkki tuon sinun määritelmäsi täyttämistä yrityksistä, niitä löytyy tuhansia jos vähänkin viitsii katsella ympärilleen. Ilmeisesti et harrasta objektiivisessa todellisuudessa elämistä, tai et vaan ole huomannut moisien olemassaoloa?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Mielenkiintoinen pointti tuo copyright -trollaus.

Se ei kuitenkaan kuulu markkinatalouteen, koska jotta tekijällä olisi oikeus johonkin, hänen pitäisi olla sen jonkin tekijä. USA:n valtio puolestaan alkoi rönsyillä niin laajaksi, että se päätti lopettaa patenttihakemuksien sisällön tarkastamisen. Niinpä hallinnon puutteet avasivat oven predaattorietiikalle -- sama asiahan on rajoittamattomassa demokratiassa: se tekee lailliseksi vallassa olevalle ryhmälle sen, mikä olisi oppositiossa tai yksilöinä laitonta, nimittäin varallisuuden jakamisen yhdeltä toisille...

Jaakko Tiikeri

Hedge fundit
Venture Capital -yritykset
Pörssivälittäjät (brokers and dealers)
Investointipankit
Vulture fund -yritykset
Take over -yritykset
Etc.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Hedge fund?
- pelkkää kasinopeliä, jossa yritys voi saada voittoa laskevilla markkinoilla, mutta vain edellytyksellä, että joku toinen uskoo markkinoiden olevan nousussa. Se on siis palvelu, joka yhdistää kaksi eri aikapreferenssin omaavaa asiakasta.

Venture Capital?
- se on palvelu yrittäjälle, jolla on idea, mutta jolta puuttuu pääomaa. VC -sijoittaja ottaa riskin siitä, että hyvästä ideasta huolimatta yritys ei koskaan pääse omilleen. Itse olin esim. 2004-2006 sellaisessa yrityksessä.

Pörssivälittäjät?
- se on palvelu, joka mahdollistaa ihmisten sijoittaa pääomiaan tehokkaasti ja helposti -- ehkä liiankin helposti, jos joitakuita on kuuleminen

Investointipankit?
- Mitä vikaa on liikeideoiden rahoittamisessa? (Paitsi jos se tehdään fiat-rahalla...)

Mitä *ihmettä* ovat vulture fund tai takeover -yritykset? Miksi helvetissä puhutaan "vihamielisistä" nurkanvaltauksista tai hedge fundien "aggressiivisista strategioista"? Miksi pörssilaskua kuvataan sanalla "bear"? Nämä ovat aivan järjettömiä antropomorfismeja.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Hyvä Tuomas.. jälleen kerran. Aivan oikeaan osunut terävä ja tyhjentävä 'analyysi' yrittämisen ristiaallokosta.
Joka ainoa oivallus osui ja upposi. Juuri sopivasti rimaa hipovia ajatuksia, että niiden merkitys selviää.
Itse olen myös kerran istunut Esko seppäsen kanssa, Johtamistaidon Opiston valtakunnallisen Eloriihen luentoteltan takapenkillä. Meinasi luennot mennä sivu suun kun jäimme suusta kiinni juuri tämän blokin aiheista. Esko on viisas mies ja armoitettu, laaja-alaiseen keskusteluun kykenevä humaani tyyppi, niinkuin moni muukin yrittäjien suuntaan viran/aatteensa puolesta pesäpallomailalla huiteleva onneton.

Ja Tarvaisen Paulille toteaisin, että kyllä se Siperia Sinuakin aikoinaan tulee opettamaan. Vaikea kuvitella, miten kukaan oikea yrittäjä suustaan päästää tuollaista potaskaa. Kovat tulee olemaan kasvukivut nuorukaisella kun kokemusta yrittämisestä kertyy.

Itse olen yrityksien ja yrittäjien kanssa kehittämistä ministeriön mandaatilla ESR rahojen tuella tehnyt jo yli parikymmentä vuotta, joten tiedän substanssista jotakin. Enbusken akan poika puhuu asiaa!

Pauli Tarvainen

Eli oot epäonnistunu yrittäjä joka on saanu lohdutuspalkinnon tärkeillä EU-rahoilla. Vähän niinku "ne opettaa jotka ei osaa tehdä ite" periaatteella. Olet ollu ahne ja lyhytnäköäinen etkä ole hoksannu kuten Wahlroos että aidosti hyödylliset tuotteet ja palvelut myyvät parhaiten.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Kuulehan poju, lopeta ilmaan huitelusi. Yrityksien ja yrittäjien kanssa henkilöstön kanssa yhdessä aikaansaadut tuhannet ja taas tuhannet säilytetyt ja syntyneet työpaikat osoittavat kokonaan muuta.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Kun joka ainoa toiminto analyysissa yrityksestä pengotaan ja arvioidaan, korostan tarvittaessa juuri samaa, tässäkin Tuomaksen ilotulituksessa sitä, että yksi tärkeimpiä arvoja yrityksen ja sen ihmisten yhteisissä arvoissa on RAHA. Eli kannattavuus ja kilpailukyky, eli viimeisen rivin (yrittäjän palkka) numerot. Ei siellä yrityksessä notkuta sosiaalisissa eikä hyväntekijän rooleissa viihtymässä. Työtyytyväisyys syntyy tuottavan ja tehokkaan työntekemisen tuloksena, jos se onnistuu.

Tämä nykyinen opetettujen yhteiskunta on hurahtanut ensisijaisesti juuri Tuomaksen esittelemään humpuukiin. Toki kaikki työhyvinvointi on tavoiteltavaa, mutta se ei synny humaanilla juhlapuheilla eikä yhteiskunnan määräämillä odotuksilla vaan raa'alla työn tekemisellä.

Pauli Tarvainen

Tuomaksen esittelemät "humpuukiajatukset" ovat peräisin raamatusta ja sen juutalaisperäisiin oppeihin koko länsimainen hyvinvointi ja kapitalismi perustuu. Tottakai siihen tarvitaan kovaa raatamista mutte se onki sit tollasten yksinkertaisten torpparijälkeläisten tehtävä.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Olen kaviourani varrella ihan tarpeeksi tavannut perheyrityksien isojen isien pumpulissa kasvaneita hemmoteltuja pikkupoikia, joiden ennuste kasvaa yhteiskuntakelpoisiksi aikuisiksi on kovin huono. Vaikutat edustavan juuri tällaisen vähemmistön onnettomia. Onnea silti yrittämisen raadollisessa opiskelussasi. Ota nyt edes Niklas Herlin'in neuvosta onkeesi.

Veikko Pohja

Asiaa. Kaikki oleellinen kirjoituksen neljässä ensimmäisessä kappaleessa.

Tosin Friedman väittämä siitä, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomaistajille, on kuitenkin käytännössä toimivassa markkinataloudessa oikein. Ei siksi että näin pitäisi olla, saan siksi että näin se markkinataloudessa menee. Hieman kuten ihmisen tarkoitus on vain elää ja lisääntyä, koska geenien etu näin määrää. Muutoin ihmisen toimintaa ohjaaville geeneille käy hieman kuten olemassaolonsa tarkoituksen hukanneen firman omistajataholle.

Yritysten yhteiskuntavastuun perään huutelu on aina poliittisen vastuun vierittämistä poliittisen vallan käyttäjiltä tahoille, joilla ei poliittista valtaa ole. Yrityksillä kun ei ole edes äänioikeutta.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Muuten kyllä, mutta ihminen on yksilö, ei laji. Yksilön elämän tarkoitus on oleellisesti se, miksi hän sen tekee. Hän ei ole geeniensä orja, vaan hänellä on vapaa tahto.

On toki oikein miettiä ihmislajin tulevaisuutta -- ja siinä esimerkiksi sosialivaltio on lyönyt yhteisen kirveen kiveen. Muinoin ihmisen eläkevarallisuus oli yhtä kuin lapsiin sijoittaminen, nyt "yhteiskunta" tekee sen yksilön puolesta. Sekään ei ole ainoa selitys sille, miksi Italiassa perheen keskimääräinen lapsiluku on 1.01. Nimittäin ajattelevat ihmiset eivät hanki mielellään lapsia yhteiskuntaan, jossa heillä on itse vaikeuksia pärjätä ja jossa tulevaisuudesta on odotettavissa yhä vaikeampaa [1]. Sosialivaltio puolestaan *egalitarisuudessaan* pyrkii siihen, että ihmisten elämänhallinnasta tulisi tarpeetonta ja mahdotonta: hyvien ratkaisujen ei pidä tuottaa mitään ekstrahyvää aivan samoin, kuin ryhtymisen johonkin pikavippiansaan ei pitäisi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia...

[1] Idioluutio (idiocracy).

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Huvittaisi väittää vastaan edes vähän, mutta... antaa olla. Maailmankuvasi ja nykyisen yhteiskuntajärjestelmämme puitteissa olet oikeassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Valitettavasi ei ole nykyisen yhteiskuntajärjestelmämme puitteissa oikeassa. Edes yksityisillä ihmisillä ei nykyään ole vapautta tehdä kaikkea, mikä ei vahingoita muita, saati sitten yrityksillä.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Tarkoitin, että nykyisen yhteiskuntajärjestyksen puitteissa on "oikeaa", siis ihan järkeenkäypää ja luontevaa, ajatella asioita tuolta kantilta kuin Enbuske ja vissiin sinäkin. Ja tavallaan minäkin, ihan sama :D

Karl Marx

Siis, voisiko heittää jotain vastaväiteitä tai perusteluita? Toisaalta, mikä pitäisi muuttua?

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Yrityksella on oikeus mainostaa - eli manipuloida ihmisiä haluamaan sen tuotteita. Yksityisellä ihmisellä pitäisi olla oikeus manipuloida ihmisiä olemaan haluamatta.

Miksi yritykselle oikeushenkilönä myönnetään oikeuksia, joita luonnollisella henkilöllä ei ole? Tai miksi se vapautetaan vastuista, joita luonnollisilta henkilöiltä edellytetään?

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Oletko ihan varma, että sinulla ei ole oikeuksia "manipuloida" ihmisiä?

Entä mitä ne muut oikeudet/velvollisuuksien puutteet ovat? Pitäisikö yritysten suorittaa varusmiespalvelus?

Yksilölle sälytetyt velvollisuudet ovat suurimmaksi osaksi oikeuksien loukkauksia. Oikeuksien lähde ei ole ase, eikä velvollisuus. Silloin tällöin "velvollisuudet" ovat vapaaehtoisesti otettuja velvollisuuksia, jotka ihminen ottaa saadakseen itselleen jotain arvokasta.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Jos ostan televisiosta mainosaikaa ja viestitän selkeästi: "Älkää ostako McDonaldsista!", luulenpa että joku laki löytyy sen estämään. (En ehdi plärätä finlexistä juuri nyt)

Verotus on yksi esimerkki siitä, että yritykset ja yksilöt ovat eriarvoisessa asemassa. (En väitä, että nämä käytännöt pitäisi yhtenäistää. Mutta yrityksen määrittäminen juridiseksi "henkilöksi" on mielestäni häpeällistä pilkkaa kaikkea sitä hyvää kohtaan, mitä idealistinen markkinatalous pohjimmiltaan voisi tarkoittaa.)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jani Jansson: "Jos ostan televisiosta mainosaikaa ja viestitän selkeästi: "Älkää ostako McDonaldsista!", luulenpa että joku laki löytyy sen estämään."

Ei muuten löydy. Noita lappusiahan löytyy ympäri kaupunkia. Ainoastaan niiden kiinnittäminen ilman lupaa toisten omistamiin seiniin on kiellettyä. Jos itse maksat mainostilastasi, voit vapaasti täyttää kadunvarret, sanomalehdet tai telkkarin mainoskatkot kehotuksellasi.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Yritykset ovat "juridisia henkilöitä" vain siitä olennaisesta syystä, että ne voisivat tehdä sopimuksia.

Yritysten verotus on taas pohjimmiltaan yrityksen omistavien yksilöjen (kaksinkertaista) verotusta, joka on ilmeisesti tehty vain sitä varten, että Suomen valtio voisi saada veroja myös ulkomaille maksetuista yritystuloista.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

On noin kaksi syytä, miksi punk-bändi ei noin vain voi "lainata" ronaldin kuvaa.

Ilmeisempi on lakitekninen ja liittyy tekijänoikeuskysymyksiin. Jälleen kerran voidaan spekuloida, että USA:n lainsäädännön mukaan McDonalds luopuisi de jure tekijänoikeuksistaan, jos se *ei* haastaisi mahdollisia tekijänoikeudenloukkaajia oikeuteen. Tässä kohtaa lakiteknisesti ei välttämättä ole oleellista oikeudenkäynnin tulos, vaan pyrkimys.

Vähemmän ilmeinen syy liittyy oikeudenmukaisuuden ja oikeuden toteutumisen perusajatukseen, joka on, että ihmistä (tai juridista henkilöä) voidaan pitää vastuussa vain omista tekemisistään. Tämän korollaari on, että jokainen ihminen saa nauttia omien tekojensa hyödyt. Tämä taas ei ole mahdollista ilman identiteettiä.

Sen sijasta, että trademark -väärennökset nähtäisiin 'kuluttajien oikeuksien' loukkaamisena, ne loukkaavat tuottajan oikeuksia. Jos joku esiintyy Kalle Päätalona netissä ja hankkii deittiseuraa, se ei loukkaa niinkään deittiseuran oikeuksia, kuin Kalle Päätalon. Hän on nimittäin hankkinut omalle nimelleen kredibiliteettiä ja koko oman itsensä sisällön, jonka kylkiäisenä joku nk. parasiitti yrittää vapaamatkustaa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Tekijänoikeuskysymyksillä voi joko syventää tätä oikeuksien ja velvollisuuksien pohdiskelua, tai hämärtää sitä. Todennäköisesti molempia. Jos unohdetaan aluksi McDonaldsin logo ja keskitytään sen nimeen, joka on tietenkin sekin tuotesuojattu. Esimerkiksi tässä keskustelussa käytän jatkuvasti kyseisen firman nimeä, rikonko tuotesuojaa? En suoranaisesti ole aiheuttamassa yritykselle haittaa, mutta pohdin haitanaiheuttamisen juridiikkaa. Esimerkkinä McDonalds on sen tunnettuuden takia ja siksi, että sitä vastaan käyty propagandataistelu on ehkä parhaiten jäänyt muistiin.

Voisin tietenkin ottaa esimerkin journalismista. Elokuva-arvostelija voi antaa elokuvalle yhden tähden ja manipuloida ihmisiä etteivät nämä ostaisi tätä tuotetta (elokuvahan on selkeästi tuote). Tätä ei katsota haitan aiheuttamiseksi. Roisin kielen salliva julkaisu voisi pitää sisällään sanan 'paska'. Voidaan sanoa, että "Ponterosa on paska elokuva" ja jutun otsikko voisi olla "Katso paskaa!"

Kuinka tuotenimi ja tuotemerkki eroavat toisistaan? Juridisesti ja merkitysisällöllisesti? Kuinka äänilevy ja lehti? (haen tässä vertausta Shitter limitedin levyyn)

Luopuuko McDonalds USA:n lain mukaan oikeudestaan tuotenimeensä, jos sanon tässä kirjoituksessa että "McDonalds on huono ravintola"? En kuitenkaan sano, koska minulla ei ole varaa asianajajaan eikä USA:n matkaan.

Käyttäjän vleppanen kuva
Vesa Leppänen

Aivan varmasti saat mainostaa yksityishenkilönä ja "manipuloida" ihmisiä. Osta Hesarin etusivu ja mainosta, mutta muista olevasi juridisesti samanlainen oikeushenkilö kuin Yritys Oy. Ei Yritys Oy voi hyökätä suoraan toisen yrityksen kimppuun mainostamalla. Samat säännöt koskevat yrityksiä ja ihmisiä -myös mainonnassa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kommentissasi on ristiriita, tai ymmärsin sen väärin...

"...saat mainostaa yksityishenkilönä
...Ei Yritys Oy voi hyökätä suoraan toisen yrityksen kimppuun mainostamalla
...Samat säännöt koskevat yrityksiä ja ihmisiä "

Siis jos nimenomaan yritys manipuloi ostamaan sen tuotteita ja minä haluaisin manipuloida että kukaan ei ostaisi niitä. Saanko tehdä niin?

Käyttäjän vleppanen kuva
Vesa Leppänen

Totta kai saat tehdä niin, ja kuten sanoin, sinua koskevat samat lainalaisuudet kuin Oikeushenkilö Oy:tä. Olet aivan samanlainen oikeushenkilö edellä mainitun Oy:n kanssa.

Toistan suositukseni: Osta HS:n etusivu ja tee antimainoksesi. Esimerkkiä voit hakea esim. Voiman antimainoksista jos muuten ei luonnistu. Mikäli HS ei halua julkaista antimainostasi on heillä siihen täysi oikeus. Väittäisin käänteen johtuvan ko. yrityksen halukkuudesta suojella omaa linjaansa, yritysasikkaitaan eli bisnestään ja laillisesta oikeudesta toimia niin.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että yrityksellä ei ole eri oikeudet kanssasi, eikä kampanjointisi epäonnistuminen täten johdu laista. Voima todennäköisesti ottaisi maksamasi antimainoksen vastaan, mutta suosittelen yrittämään ensin HS:n kanssa. Ota vaikka suoraan yhteyttä "platinatason" (tjsp) yritysmyyntiin ja tarjoudu maksamaan etusivusta täysi hinta. Voisit myös yrittää varata US:n 33 CPM tilan pariksi kuukaudeksi täyteen hintaan ja katsoa mitä tapahtuu.

Lalli Laaksonen

MUTTA MIKÄ ONKAAN YKSITYISEN SUOMALAISEN TEHTÄVÄ?

Hänen tehtävänsä on käyttää yksi vuosi elämästään opiskellakseen ja tenttiäkseen pakkoruotsin, jotta hän muka voisi palvoa ruotsalaisia ruotsiksi, "vain heidän omien muistojensa takia. Ja joku muu maksaisi viulut."

Ja nämä viulut maksavat kymmenen miljardia joka vuosi, ja niitä viuluja ei maksa Ruotsin kansa Ruotsissa.

Yksityisen kansalaisen tehtävä ei ole tehdä Suomesta kaksikielistä. Se ei ole yrityksen tehtävä eikä se ole valtion tehtävä. Sellaista tehtävää ei kenellekään tule pakottaa niin kuin nyt.

Aki Niemistö
Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Samaa mieltä Akin kanssa :D Oli nimittäin naurettavan kaukaahaettua vetää pakkoruotsi mukaan tähän.

Lalli Laaksonen

Sori kun en kerinnyt vastaamaan. Olin näet kuninkaan kaupungissa, Tukholmassa.

Kommenttini on ihan pätevä. Tuomas puhuu ansiokkaasti, mutta valheellisesti yrityksen tehtävistä. Jokaisella yrityksellä on nimittäin muukin tehtävä kuin tuottaa rahaa. Nykyaikainen rosvokapitalismi on yrittänyt huuhtoa sen kullan arvoisen asian pois ja jättää jäljelle vain rahan lappamisen omistajille.

Paljon suurempi asia Suomessa on muistuttaa yksilön tehtävistä ja vapaudesta. Niihin ei todellakaan kuulu pakkoruotsin edistäminen, kuten koko valtiovalta ja sen lakeijat, Tuomas mukaanluettuna, uskottelevat.

Koska molemmissa tapauksissa on kyse m y ö s rahasta, niin on muistettava, että pakkoruotsi ja kaksikielisyys on paljon suurempi riisto kuin mitä on niiden yritysten toiminnan virheellisyys, jotka ovat myös yhteiskuntavastuullisia eivätkä tarpeeksi rahanahneita.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Täytyypä vilkaista tuota "South Park Conservatists" ia.

http://atlasshrugged.com/articles/why-businessmen-...

Oheisesta esseestä löytyy vastaava viittaus koko perheen jouluelokuvaan Santa Claus, johon oli vain laitettu ilman mitään merkitystä juonen kannalta kohtaus, jossa "bisnesmiehet" juonittelevat mahdollisimman kehnojen lelujen valmistamiseksi. Jos vastaava vihjaus olisi tehty *etnisistä* vähemmistöistä, voisi kuvitella rasismisyytösten nousseen alta aikayksikön ja elokuvan olevan tuota pikaa boikotissa. Mutta aika velikultia ovat ne bisnesmiehet...

J Laukko

Hmmm... jutussa ja varsinkin kommenttipalstassa oletetaan, että työllistäminen olisi joku yhteiskunnallinen tai sosiaalinen toimi. Siinähän yksikertaisesti toisen palveluksessa oleva duunari on myös tavallaan yrittäjä: hän myy osaamistaan ja työpanostaan organisaatiolle (asiakkaille).

"Yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa" on yhtä vähän totta, kuin väite, että "ihminen on töissä (myy työtään) ainoastaan rahan vuoksi". Miksi monet vaihtavat sitten työpaikkaa, vaikkei taloudellinen tilanne parane?

Organisaatiokin koostuu ihmisistä, firmojen omistajat ovat ihmisiä, heillä on samat ambitiot yrittämiseen, kuin yksittäisillä työläisillä työhön: yllättävän suurta roolia näyttelee mielihyvä, tärkeäksi itsensä tunteminen, hauskanpito, osaamisen levittäminen, kaveripiiri (asiakkaat), suvun painostus jne.

On taloustieteellinen väärä väite, että ihminen / yritys toimisi vain rationaalisesti tai vain älykkäitä päämääriä varten ja kohti (rahan kerääminen). Koko taloustiede ei ole tiedettä ollenkaan, kun se ei ota irrelevanttia l. ennustamatonta ja täysin "järkevän toiminnan" vastaista käyttäytymistä huomioon. Se on inhimillistä, yritys on yhtä kuin sen työntekijät ja omistajat, ihmisiä.

Vesa Järvinen

Erittäin hyvä kirjoitus! Pitkäaikaisena yrittäjänä allekirjoitan tämän lähes täysin. Ainoa josta olen eri mieltä on tuo SAAB -kommentti. Se että rahan eteen joutuu tekemään jotain on aina parempi kuin ilmaisen rahan jakaminen kenellekkään. Ihmisten passivoinnissa ei ole paljoa järkeä. Lisäksi edes SAAB ei luultavasti tehnyt niin paljoa tappiota mitä suorien työttömyyskorvausten maksaminen olisi valtiolle kustantanut, joten veronmaksajien kokonaistappio oli pienempi.

Pauli Tarvaisen vahvasti yleistävä kommentti on pahasti metsässä. Hänellä on toki oikeus olla tätä mieltä ja varmasti se pitääkin paikkansa hänen osaltaan. Itse olen kuitenkin isosti eri mieltä ja tämähän vain tehokkaasti alleviivaa sitä mitä Tuomas jutussaan kirjoitti.

Käyttäjän matiasriiho kuva
Matias Riiho

Tyopaikkojen perustamisfraasillahan tässä on kaiken aikaa perusteltu mitä milloinkin, useimmiten tarkoituksena operaatioiden todellisemman luonteen peittely. Markkinavoimille antautuneet kunnallispoliitikot ovat aivan erityisesti kunnostautuneet tässä.

Jari Eteläsaari

Oikein hyvä kirjoitus.

Tuohon voisi lisätä vielä sen että mitä pienemmät yrittäjän kulut ovat sita paremmat mahdollisuudet sillä on tarjota erilaisia palveluja edullisempaan hintaan, ainakin silloin jos ajatellaan että kahvilan pitäjän päämääränä olisi tarjota mahdollisimman hyvää palvelua eikä pelkästään rahastaa.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Yrittäjä Eero Lehti tiivisti tämän hyvin talouselämässä. Hän on muuten yksi harvoja politiikkoja jota pysähtyisin kuuntelemaan ja yrittäisin ottaa opikseni mitä hän sanoo. Ei korulauseita tai äänestäjien mieliksi puhuttuja puolivillaisuuksia, vaan joka lause on faktaa.

Lehti sanoi, että suomalaisessa (sosiaalidemokraattisessa) ilmapiirissä yrityksen olemassaolon oikeutus on ainoastaan VELVOLLISUUDESSA luoda työpaikkoja. Ei sanatarkasti näin, mutta idea on tuossa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Yrityksen,- ja yrittämisen eräs perusideologia on huijata asiakas maksamaan tuotteesta,- tai palvelusta enemmän, kuin kuin tuotteen/palvelun arvo on.

Yrittäjät ovat jollain osatasolla tyylipuhtaita huijareita.
Jos huijaaminen, eli asiakkaan saaminen maksamaan tuotteesta ylihintaa epäonnistuu, ei yrittäjästä tule menestyvää yrittäjää.

Meillä Suomessa on juuri nyt huijariyrittämisen buumi meneillään,- ja kuvaavaa on, että eräs Euroopan suurimmista rakennustyömaista Olkiluoto 3:nen rakennetaan talousrikollisuuden keinoilla,- ja me väitämme olevamme sivistynyt pohjoismaa.

Tuo on hyvin paljon totta, mitä Enbuske aloituksessaan puhuu.
Samoin tuo on totta, mitä minä, tässä puhun.

Siksi, me elämme hyvin epätäydellisessä todellisuudessa, eikä ihmiskunta voi saavuttaa keskinäistä rauhaa näissä oloissa koskaan.

Se todellisuus, missä me elämme, on epämääräisten juhlapuheiden,- ja korulauseiden todellisuus.

Suoraan puhujia on vain kourallinen, mutta kieroon puhujia koko joukko.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän niklaskoskimies kuva
Niklas Koskimies

Minun asiakkaani ovat valmiita maksamaan vähemmän kuin tuotteeni arvo on heille.

Toisaalta minä pystyn myymään tuotteen kalliimmalla kuin sen tuottaminen minulle maksaa.

Neuvottelujen jälkeen tapaamme jossain puolivälissä. Kumpikin voittaa, sillä hinta on hyödyn ja tuotantokustannusten välissä.

Huijaamalla ei luottamusta rakenetta, ja ilman luottamusta ei rakenetta mitään.

Väittämiäsi Olkiluodon talousrikoksia voisit avata hieman enemmän. Mitä ne rikokset ovat ja miten niihin yhteiskunta voisi puuttua? Rikollinen toiminta on aina tuomittavaa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Mitä ne rikokset ovat ja miten niihin yhteiskunta voisi puuttua? Rikollinen toiminta on aina tuomittavaa."

Harmaa talous, johon edellisen hallituksen toimesta ei päästy kiinni, koska se suosi harmaata taloutta.

Yhteiskunnan on panostettava harmaan talouden tutkintaan.

Jouko Koskinen

Nii onkii - tuulimyllyihin huijataan verovaroja yhteiskunnan pehmittämiseksi vallankumoukselle.

Ydinsähkö on rikollista kun se tuottaa niitä tukiaisrahoja, kumous ei tetene.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

"Euroopan suurimmista rakennustyömaista Olkiluoto 3:nen rakennetaan talousrikollisuuden keinoilla,- ja me väitämme olevamme sivistynyt pohjoismaa."
Tässä asiassa Tyryn kanssa täysin samaa mieltä. Nämä aliurakoiden ketjuttaminen on tätä nykypäivän "bisnestä". Halpatyövoima rahdataan ulkomailta tekemään työt jotka oli tarkoitettu suomalaisille rakennusmiehille ja millä argumentillä kyseistäkin projektia myytiin eduskunnassa. Markkinavoimat jyllää...

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Markku, sinulla on joissakin kommenteissasi ihan fiksuakin filosofiaa. Ongelmaksi näyttää tulevan tuo takaraivossasi jylläävä perusvasemmistolainen ay-liikkeen yrittäjä- ja herraviha-malli. Ilmeisesti se nuljuaa munaskuissa ja selkäytimessä niin syvään juurtuneena, ettei siitä pääse eroon vaikka faktat eteen taluttaisi ja eteen levittäisi. 'ei ota eteen, ei'

Ensinnäkin tällainen vasemmiston sokea piste minua aina jaksaa ihmetyttää: MT> "Yrityksen,- ja yrittämisen eräs perusideologia on huijata asiakas maksamaan tuotteesta,- tai palvelusta enemmän, kuin kuin tuotteen/palvelun arvo on."

Voin lohduttaa sinua sillä, että vain rikollisesti toimiva yritys (joka yleensä oli kolmikannan paapoma savupiippulafka) huijaa. Se joka hoitaa edes suurin piirtein lakisääteiset velvoitteensa ja kirjanpitonsa, EI VOI rikastua niillä katteilla, jos niitä edes jää. Nykyinen kilpailutilanne globaaleilla markkinoilla tiputtaa sata varmasti paskan rattailta. Siellä ei huijaaminen kauaa onnistu, ellei omaksu 'heinäsirkan' tapaa toimissaan.

Valtaosa yrityksistä on kaukana harmaasta taloudesta ja moraalisesti ihan yhteiskuntakelpoisia. Seassa on, muun yhteiskunnan suhteessa, tätä moraalitonta kyrpyriä, joka ratsastaa muiden aaseilla. Tämä huijaaminen ei silti ole yrittäjien perusideologiaa.

Voin kertoa sinulle ihan luottamuksella että yrityksen voitto on täysin lakisääteisesti luvallista, toivottavaa sekä edellytys työpaikkojen säilyvyydelle Suomessa. Tiedän, että pääkallon paikalla ay-liike hyvin mielellään pitää peijaisia saadessaan pk-yrityksen ja yrittäjän nurin. Paikallistasolla se on duunarille aina työpaikan menetys ja jonkinlainen katastrofi.

Kun savupiippu-/ pörssiyritys kontra pk-yritys (suuren yrityksen torppari=alihankkija) tekevät verosuunnittelua, yhteiskunta ja ay-liike tulkitsevat sen seuraavasti:
- Suuren yrityksen kohdalla se on kunnioitettavaa, jopa niin, että lainsäädäntö sorvataan sen tukemiseksi.
- Pk yritys ja yrittäjä täysin samaa tehdessään leimataan rikolliseksi, huijariksi ja kivitetään ennenpitkää kuoliaaksi. Ellei hän anna moraalilleen periksi ja toimi suuryrityksen tavoin, unohda velvoitteensa, moraalinsa tai muuta pois täältä susilaumojen keskeltä.

Käyttäjän laukoivu kuva
Lauri Topelius

Hyvä Markku, tässä alat päästä jo asian ytimeen! Ethän sinäkään pidä kioskiasi pelkästään hyväntekeväisyyttäsi, vaan otat asiakkailta pienen siivun, preemion. Markun kioskissakaan ei pyritä tekemään nollatulosta tai edes tappiollista, vaan pikku voitto on koko ajan tavoitteena. ü

Jaakko Tuononen

Varmaankin Tuomas on oikeassa siinä, että yrityksen ainoana tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajalle. Mutta, yhteiskunnan (jossa yritys toimii) velvollisuutena on katsoa, ettei yritys ryöstä sitä.

Tällainen pohjoismainen "hyvinvointi"yhteiskunta kun tarjoaa yritykselle mitä parhaimman ympäristön toimia. On koulutettua työvoimaa, energiaa, rauhalliset olot yms. yms. Tietysti yritykset maksavat veroja (sehän nyt on vähintä). Mutta, jos valtio tai liittovaltio on olemassa vain yrityksiä varten, niin onhan se aika kummallinen lähtökohta. Osakkeenomistajan intressi ei voi olla yhteiskunnallisesti merkittävämpi asia, kuin kontulalaisen yksinhuoltajaäidin lapsi. No, tämä oli karrikointia, mutta mielestäni aiheellista.

Itse uskon, että yhteiskunnallinen kehitys kyllä tulee johtamaan rahatalouden (osakkeilla keinottelun) sortumiseen jossain vaiheessa. Kun vain saadaan teknologinen kehitys etenemään riittävän korkealle tasolle, niin yhteiskunta voidaan organisoida toimivaksi ilman rahataloutta - ihmistä varten.

Huomatkaa tässä, miten Vihreä liike vastustaa tekniikan ja energiatalouden kehitystä. Vihreät ovat suurin vaara kehitykselle ja länsimaiselle yhteiskunnalle. Tarkoituksena ei voi olla taantuminen jonnekin agraariyhteiskuntaan, vaan kehittyminen "pöhkötalouden" yläpuolelle.

Ideaalinen yhteiskunta on sellainen, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ilman, että täytyy kamppailla toimeentulosta. Tämä tietysti edellyttää, että ahneus (rahaan sidottu talous) loppuu. Miksi jokun pitäisi omistaa 5-miljardia euroa? Mitä yksi ihminen tekee sellaisella rahalla? Ja miksi yleensä pitää tavoitella maksimaalista taloudellista hyötyä? Eikö se ole sairasta?

Käyttäjän Paurola kuva
Pekka Paurola

Kiitos Tuomas loistavasta jutusta.

Sini Wirén

Oikein hyvä kirjoitus, Tuomas!

Tämä ja monet aikaisemmatkin puheenvuorosi edustavat pitkälti sellaista näkemystä, jota olen kaivannut julkiseen keskusteluun maassamme..

Samppa Suhonen

Eipä ollut toimittajan parhaita kirjoituksia. Enbusken puheenvuoro vilisee epähistoriallisia ja perustelemattomia väitteitä.

Esim.

"Kaikenlaiset valtiolliset projektit, jossa tarkoituksena on ollut työllistää, ovat yleensä olleet tuhoon tuomittuja."

Tämä väite on perustelematon, eikä kestä päivänvaloa. Ei se, että SAABin autotuotanto on juuri nyt kriisissä, tarkoita, etteikö se olisi vuosikymmenten aikana tuottanut hyvinvointia ja tuhansia työpaikkoja Ruotsissa (ja Suomessa).

On monia "valtiollisia projekteja", jotka ovat olleet menestystarinoita. Otetaan vaikkapa Suomen teollistaminen sodan jälkeen, mikä on modernisaation menestystarina. Suomi kehittyi "alikehittyneestä periferiasta" moderniksi teollisuusmaaksi ja lopulta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Tähän joku varmaan sanoo, että "väärä kehityspolku". Suomi kun ei ollut tuolloin mikään puhdasoppinen markkinatalousmaa, jonka perään tällä foorumilla usein itketään.

"Paradoksaalista on, että mitä vähemmän työpaikkojen “luomiseen” on keskitytty, sitä enemmän yritys on yleensä tuottanut oikeita työpaikkoja."

Pystyykö toimittaja jotenkin todistamaan tämän väitteen, vai onko kyseessä vain nokkelalta kuulostava loppukaneetti?

Onhan se kyllä niin, että yrityksille pitää voida osoittaa yhteiskunnallisia velvollisuuksia, varsinkin jos yritys saa yhteiskunnalta tukia tai verohelpotuksia, jotta se pystyisi kasvamaan ja tuottamaan omistajilleen enemmän voittoa. Ihmisten työllistäminen on tällainen velvollisuus. Yrityksiltä voidaan aivan oikeutetusti vaatia osallistumista hyvinvoinnin toteuttamiseen ihmisten työllistämisen kautta.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Enbusken väite on hyvinkin perusteltu ja kestää päivänvaloa; otetaan vaikka USA:n rautatiehistorian alkutaival, jolloin USA päätti subventoida rautatien rakentamista mantereen poikki; noin kymmenen rautatielinjaa/yhtiötä perustettiin nostamaan tukia. Rakennetuista rautateistä käytössä oli 1930 (noin) vain yksi: se oli yritys, joka ei hakenut tukea vaan toimi puhtaasti kaupallisin perustein.

Toinen argumentti on puhtaan filosofinen ja sen esitti jo Bastiat 200 vuotta sitten: moni näkee sen, mitä valtio tekee, mutta harva näkee sitä, mitä jää tapahtumatta. Kun se tuottaa 100 työpaikkaa, se vie 110 työpaikkaa muualta. Valtion vaatimat verot vievät juustohöylän lailla pienen prosentin meidän jokaisen ostovoimasta, mutta koska palkat eivät jousta samalla lailla, merkitsee vähentynyt ostovoima kulutuksen yleistä laskua vastaavalla summalla. Joku ostaa hammasharjan harvemmin, joku toinen yhden kaljan vähemmän. Kun miljoona ihmistä vähentää vähän jonkun tuotteen hankkimista, loppupeleissä vaikka tasan nuo 110 henkeä menettää työnsä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pitää paikkansa, että USA:ssa mantereen poikki rakennettavia rautateitä tavallaan subventoitiin maa-alueita luovuttamalla (land grants). Vielä tänä päivänäkään fuusiot eivät ole kuitenkaan edenneet niin pitkälle, että Yhdysvalloissa olisi vain yksi rautatieyhtiö.

Suihkosen analyysi tuntuu epätarkalta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Samppa Suhonen

No joo, aina voidaan etsiä jokin esimerkki. Mutta tuo Enbusken yleistävä väite oli kyllä perustelematon, ja on siis historiallisen evidenssin valossa varsin kyseenalainen. Toki löytyy epäonnistumisia. Ja entäs ne kaikki yksityiset firmat, jotka menivät nurin. Ohitit myös täysin vastaesimerkkini Suomen sodanjälkeisen teollistamisen menestystarinasta. Se teollistamispolitiikka ja rakennepolitiikka jota harjoitettiin oli erittäin hyödyllistä Suomen kehityksen kannalta, ja työllisti paljon ihmisiä. Sitähän mm. silloinen "talouselämä" vastusti.

Voisin vielä lisätä, että Suomessa oikeisto on aina harjoittanut valtionyhtiöiden vastaista propagandaa ja peloitellut sosialismilla ym. pöpöillä.

Tuo jälkimmäinen on puhtaasti teoreettinen argumentti. Ainahan sitä voi keksiä kaikenlaisia teorioita...

Aapo Pekkanen

Ei pelkkä yksi vastaesimerkki riitä todistamaan, että valtion työllistämisprojektit eivät *koskaan* onnistuisi.

Voinhan heittää saman tien vastaesimerkin vastaesimerkin: USA hyvin valtiolähtöisesti tuki merkittävillä tavoilla tietotekniikan kehitystä, joka osaltaan on vastuussa suuresta osasta länsimaiden nykyistä hyvinvointia. Kieltämättä tämä ei varmastikaan ollut heidän lopullinen tarkoituksensa silloin, mutta lopputulos on kiistaton. Yksityiset eivät olisi mitenkään saanut mitään noin laadukasta aikaan puhtaasti omilla toimillaan.

Käyttäjän timohellman kuva
Timo Hellman

Samppa Suhonen unohtaa (tai on kuorsannut hissantunnilla) että sodanjälkeinen teollistuminen oli lähinnä projektin sijasta toisen projektin sivutuote. Tämä projekti oli sotakorvausten maksaminen.

Esim. Viro tuli varsin hyvin toimeen maatalousvaltaisena maana 30-luvulla. Kiirettä indrustismille ei olisi kukaties ollut ilman sotaa.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Ymmärrän kyllä tuon ongelmakentän: jokaista selkeää valtion epäonnistumista kohden on monta asiaa, jotka *näyttävät* onnistuneen. Esim. Turussa rakennettiin jonkun muinaisen Karpon ohjelman mukaan silta ei mihinkään. (Ehkä tarkoituksena oli varautua 5 tai 10 vuoden tarpeisiin); ja sitten sitä vastaan valtio rakentaa tuhansia siltoja, jotka ovat konkreettisia asioita, jotka säilyvät pitkään tuleville sukupolville.

Hallitusten toiminnasta voidaan poimia vaikka USA:n puolustusministeriön hankinnat McDonnell-Douglasilta: $58000 arvoisia kumisuojia jakkaran jalkoihin yms. Nämä ovat tietenkin pelkkiä yksittäistapauksia, jotka mielestäni paljastavat *rakenteellisen* ongelman, joka on hallitusten toiminnassa, koska ne eivät perustu voiton hankkimiseen. Mikä on se mitta, jolla voidaan väittää tarvittavan vielä yksi silta Näsijärven yli? Loppupeleissä se mitta on poliitikon status, ts. pääsy osallistumaan nauhanleikkaamisseremonioihin, mikä selittää miksi *uudet* projektit saavat aina enemmän ehdotuksia määrärahoihin, kuin vanhan korjaaminen.

Silti jos poistamme tarkastelusta sisäänrakennetun vian, jää vielä jäljelle rikotun ikkunan paradoksi. Teemme sitten mitä hyvänsä, sillä näyttää olevan positiivisia vaikutuksia kansantuotteeseen.

Henry Hammar

Saabin tappiolllinen "hyvinvinti ja tuhannet työpaikat" korvattiin kyllä yhteisillä verorahoilla ja joidenkin suursijoittajien menetyksillä.
Saabia tukivat saman konsernin paremmin menestyneet yksiköt, joiden tuotosta Saabin tappiot olivat pois. Autotehtaana Saabilla ei enään vuosiin ollut minkäänlaisia olemisen perusteita. Sitä vaan pidettiin hengissä.

Pekka Manner

"Yrittäjät olivat tv-sarjoissa hyviksiä vain, jos he eivät olleet valkoisia miehiä."

Jenkki TV-sarjoissa valkoiset MIEHET ovat AINA pahoja, juutlaiset, mustat, naiset jne ovat hyviä.....

Eila Jokimaa

Kaikkein hauskinta markkinataloudessa on, että voittoa voi tehdä myös laskemalla tuotteen ja palvelun kustannuksia ja nostamalla samanaikaisesti sen hintaa. Kunhan ihmiset nielevät jonkun hienon brändin, niin voit esimerkiksi laskuttaa ihmisiä siitä, että vähennät juuston määrää pitsasta. Ihmiset ovat niin mielenkiintoisia olentoja, että he todellakin maksavat tuotteesta sitä enemmän mitä vähemmän resursseja kulutetaan.

Juhani Klaus

Markkinataloudessa pätee kysynnän ja tarjonnan lait aina.Se joka pyytää ei ole tyhmä,vaan se joka maksaa liikaa,sama rekrytointitilanteessa ja kaupankäynnissä yleensä, moraaliasioilla voidaan sitten polemisoida kuinka vain!Hyvä kirjoitus Oulun pojalta TAAS.Suomi tarvitsee yrittäjiä pärjätäkseen kaikin tavoin.Kuka muuten maksaisi tolkuttomaksi paisuneen julkishallinnon kulut ym."Yliopiskelleita" meillä on jo liian paljon,yrittäjyys vaatii tietynlaista "hulluutta" jota näillä ei ole kun kaikki pitäisi olla varman päälle!

Markus Lehtipuu

Kauttaaltaan hyvä kirjoitus.

Yrityksen olemassaolo perustuu alusta alkaen yksilön haluun elää yrittäjänä, ei voiton tavoitteluun.

Voitto voi olla jopa epätoivottoa: sehän vie osan rahasta valtiolle.

Yrittäjiä on monenlaisia, ja se on aina yrittäjän oma asia, miksi hän päätyy yrittäjäksi.

Terveessä markkinataloudessa "liiallinen" rikastuminen on myös mahdotonta: silloin syntyy uusia, kilpailevia yrityksiä, jolloin varallisuus jakautuu kilpailijoiden kesken.

Yrittäjällä ei ole yhteiskuntavastuuta. Ainoa yhteiskuntavastuu on laillisilla vaaleilla valitulla eduskunnalla, jolle on annettu valtaa edustuksellisessa demokratiassa. Valta otetaan seuravissa vaaleissa pois, jos vastuuta ei kanneta. Muistakaa se, kataiset ja urpilaiset!

Hannu Rytilä

10 pistettä.

Kommarit eivät voi koskaan tajuta vapaan ihmisen asennetta vastuulliseen yrittäjän elämään. Kommarit jakavat muitten tuotosta. En silti koe että tämä olisi juuri minun ongelmani, onpahan vain ideologinen ristiriita.
Tästä syystä en voi milloinkaan äänestää mitään vasemmistopuoluetta. Vaikka siellä olisi kuinka hyvä tyyppi ehdokkaana. En vain voi. Vapauden illuusio ensin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Jos koskaan oikeasti joku haluaa perustaa yrityksen, hänellä on tavoite: Tehdä oma sydämessään tuntunut omaan osaamiseen perustunut idea muillekin saataville kohtuullisella liikevaihdolla, josta voisi saada oma palkka kotiin. Toisena ovat ne, jotka perustavat minkä tahansa yrityksen saadakseen pikavoittoja tavalla tai toisella.
Jos sitten pärjää kummassa tahansa tapauksessa ei pidä olla kateellinen. Ensimmäinen vain vaatii sydäntä, uskoa ja luottamusta omaan osaamiseensa ja pankiinkin joskus.
Jos jälkimmäinen menee perseelleen en olisi huolissani; kysymys silloin oli riskisijoitukseta.

Aapo Pekkanen

Haluaisin tuoda erään esimerkin teknologia-alalta: Softa-alan edelläkävijäfirma, Reaktor Innovations, on useasti ilmaissut ensimmäiseksi tavoitteekseen työntekijöiden viihtyvyyden säilyttämisen korkealla.

Ko. firma on tietojen mukaan pysynyt plussalla viime aikojen myllerryksissä, vaikka muilla on mennyt huonosti.

Toisin sanoen: vaikka firman *tarkoitus* onkin tehdä paljon rahaa, se ei tule siinä onnistumaan, jos se yrittää tehdä sitä kaiken muun kustannuksella. En ole siis artikkelin sanomaa vastaan, haluan vain varoittaa, että monet yritysjohtajat tulkitsevat tällaisen ihan väärällä tavalla.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kommentti Aapo Pekkaselle 26.8.2011 21:03

NASA lienee esimerkki valtiolähtöisestä toiminnasta, joka on säteillyt rahavaroja moneen suuntaan yksityisellä sektorilla.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Kalle Virtanen

Yrityksen tärkein tehtävä on hyödyttää yhteiskuntaa. Yhteiskunta tekee yritystoiminnan mahdolliseksi ja tukee sitä, koska yrityksistä on hyötyä yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle haitalliset yritykset, monopolit ja mafiat, pyritään useinlakkauttamaan yhteiskunnan toimesta, tai riippuen yhteiskunnasta, päin vastoin. Yritykset eivät ole yhteiskunnasta riippumattomia saarekkeita.

Jari Eteläsaari

♦ "Kaikenlaiset valtiolliset projektit, jossa tarkoituksena on ollut työllistää, ovat yleensä olleet tuhoon tuomittuja. Esimerkiksi SAAB on tuottanut voittoa tasan yhtenä vuonna historiassaan, 80-luvun alussa ja sekin johtui kruunun devalvaatiosta. Ruotsin valtion olisi kannattanut käyttää SAAB:iin tuhlatut rahat mieluummin vaikka vasteettomaan kansalaispalkkaan kuin tehdä autoja, joita kukaan ei halua ostaa. Jos työ itsessään todella toisi hyvinvointia, niin ne maat, joissa on vähiten teknologiaa olisivat vauraita."

Tuohon voisin kommentoida sen että kokonaisuudessaan valtiollinen yhtiö voi olla omistajansa kannalta voitollinen vaikka itse yritys toimisikin jonkin verran tappiolla.

Tämä johtuu siitä että valtio saa yritykseltä verotuloja, sekä työntekijöiden palkkaverotuloja sen verran että se kokonaisuudessaan kompensoi tappioita, sen lisäksi isompi yritys työllistää alihankkijoita joiden tulokseen tämä myös vaikuttaa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Mikä onkaan yrityksen tehtävä?" Tehtävä taitaa olla vähän eri asia kuin tarkoitus.

Yrityksellä ei ole olemassa ololleen mitään muuta tarkoitusta kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman paljon tuottoa ja nostaa maksimaallisesti heidän omistuksensa arvoa.

Tämä on hyvin yksinkertaista. Mikä tässä on vaikeaa?

Hannu Rytilä

Yrittäjiä on erilaisia. On T:mi-yrittäjiä niin kuin minä, sitten on OYJ-yrityksiä joiden elämä ratkaistaan pörssissä. T:mi-yrittäjien elämää säätelee näiden yrittäjä-omistajien oma asenne ja työn teon ahkeruus. OYJ-firmojen elämää säätelee yhtiökokous ja kasvottomat omistajat.

Et voi mitenkään niputtaa yritysten tehtävää samaan muottiin.
Yrityksillä ei ole muutenkaan mitään lakisääteistä tehtävää. Ne ovat yrityksiä.

Sinun eikä muidenkaan ihmisten ei tarvitse käyttää yritysten palveluksia, toisin kuin valtion ja kuntien palveluksia tarvitsee ajoittain. Valtio ei tosin tarjoa esim. tietoliikennepalveluita nykyisin, mikä on huono asia.

Poliitikoilla on lähivuosina paljon mietittävää, miten kansalaisten elintaso saadaan ylläpidettyä valtion tuella, toisaalta miten yritteliäs taloudellinen aktiivisuus saadaan nivottua yhteen.

Jaakko Tuononen

Juuri näin. Ei yritys ole mikään arvo. Itsekin olen toiminut valtionyhtiössä keskijohdossa ja yrittänyt itsenäisenä toiminimenä. Ei tällaisia asioita voi verrata keskenään.

Välttämättä yrityksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, vaan ihan vaan rahaa sen yrittäjän perheen kauppalaskuun. Ja sitä paitsi, jokainen perhekin on yritys. Sillä menee joko hyvin tai huonosti, riippuu aina rahasta, mutta myös muista asioista. Jos ei ole kivaa, niin ei. Sama koskee yrityksiä.

Ja aina pitää muistaa, että yhteiskunta olisi paljon terveenpi ilman rahataloutta. Yritysten tulisi olla vain ihmisyhteisöjä, jotka tuottavat ihmisille hyvinvointia. Rahatalous kun ei ikinä toimi. Silmä silmästä periaate, kun mä teen sulle tän, niin tee sä sitten mulle tämä.

Ihmiskunta palaa vielä vaihdantatalouteen, se on ainoa oikeudenmukainen talousmalli. Ja itse asiassa kapitalismia. Erona on vain se, ettei ansiotonta arvoa synny. Kukaan ei saa enempää, kuin itse osaa. Opiskele ja kehity, muuten et saa yhteiskunnalta enempää. Jos annat toiselle enemmän, saat itse itsellesi enemmän. Eikö se ole oikein?

Sellainen on tulevaisuuden yhteiskunta.

Eno Le Nuija

Niin , jos tälläistä samaa linjaa noudatessaisiin aina kirjoitkusiin..
Mutta sinä saatanan fuula, sinä saatanan tunareittetin tunari... heität ihan jonninjoutuvaa paskaa, kirjoitat kuin mies, joka nauttii Ylessä siitä,että, joku pienyrittäjä haluaisi maksaa tästä kirjoituksestsa....

Markus Lehtipuu

Kaiken ongelman juuri on Karl Marx.

Opetettuaan tyhmälle kansalle, että yrittäjä on riistäjä, kansa alkoi tehdän yrittäjän elämästä niin vaikeaa, että lopulta valtiosta tuli riistäjä ja yrittäjästä sen uhri.

Silti, yrittäjä haluaa yrittää.

Jaakko Tuononen

"Silti, yrittäjä haluaa yrittää."

En usko tuohon. Yrittäjä kun on kuitenkin vain ihminen. Jos hän saisi samanlaisen toimeentulon ilman yrittämistä, hän ei yrittäisi. Pienyrittäjän (toiminimi) elämä kun on ihan perseestä. Yleensä hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa.

Itse olen eläkkeellä (mutta sillä ei tule toimeen). Miten tulevaisuudessa? Voiko kukaan ikinä tulla eläkkeillään toimeen? Mutta mitäs sitten, kun ei enää jaksakaan touhuta? Kun ei ole omistusasuntoa, ei omaisuutta, mitäs sitten?

Markus Lehtipuu

Sinun eitarvitse uskoa.

Olet silti väärässä. Ehkä onkin niin, että vain yrittäjä voi ymmärtää yrittäjää.

Tärkeintä on ehkä vapaus, henkinen vapaus, tehdä ihan mitä itse haluaa. Saa kokeilla, kukaan ei käske, kukaan ei voi irtisanoa, kukaan ei voi nöyryyttää.

Joskus tienaa hyvin, ja se korvaa ne hiljaiset hetket.

Kyllä, yrittäminen on hieno elämäntapa.

Ja se toimeentulo: sekin on eräänlaista yrittämistä. Minä itse päätän mihin rahani laitan, ja se on vapautta. Sen kanssa myös tulee toimeen.

Eno Le Nuija

pyydän anteeksi heti, olen maksanut verotettavaa juomaa riittävästi.

Mutta haluaisin kunnon perustelun siihen, että sinä laitat sanoja toisen perään ilman kunnon faktaa. Me jotka maksamme sinun palkkasi, vaadimme hyviä perusteluja...

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

TE: * Jos Pori-jatseilla olisi esitetty vain “oikeaa” jatsia, lipputulot olisi pitänyt kerätä jotenkin muuten. . . loppujen lopuksi varmaan veronmaksajat. *

Eräs helsinkiläinen sanomalehti C1-sivullaan 29.11.2011 valotti mukavasti lipputulojen täydennyksiä valtion verovaroin. Esimerkiksi kansallisooppera sai 160 €/lippu Umo Jazz 110 €/lippu. Tässä ei vielä puhuta kiinteistöjen kustannuksista mitään. Samaa latua mennään varmaan musiikkitalon kohdalla.

En ole nähnyt missään selvityksiä, kuinka paljon tavallisen kansan kulttuuriharrastus - lavatanssi saa tukea yhtä pääsylippua kohti. Lavatanssilla kun kuitenkin nähdäkseni on kansanterveyttä selvästi suurempi tervehdyttävä (vast.) vaikutus, kuin pienen eliitin näyttäytymisintohimojen tyydyttämisestä koituvat hyödyt maallemme. Ainakin pitäisi tasa-arvon ja valtion taloudellisen tilanteen nimessä poistaa kaikki tuki myös muulta kulttuurilta ja siirtyä maksuperusteiseen järjestelmään, jos bloggaajaa tulkitsen oikein.

Markus Lehtipuu

Monissa maissa rakennetaan isot rivit tyhjiä kioskeja keskustaan. Luodaan paikkoja, jonne yrittäjät voivat perustaa yrityksen.

Toimisikohan helsingissä? Onhan meillä toisaalta aika hyvin paikkoja, mutta vieläkin enemmän? Jos kaupunki loisi kulissit, tulisiko sinne riittävästi yrittäjiä omalla riskillä?

Kaupunki saisi verotuloja, ei omaa riskiä. Yrittäjillä mahdollisuus kokeilla siipiään ja luoda palveluja, joita ei vielä ole.

JMT TMJ

Ei onnistu mitenkään Suomessa, koska kaikki kojut jaettaisiin S- ja K-ryhmän kesken.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Nykyään taloudessa millään muulla ei ole mitään merkitystä, paitsi BRÄNDILLÄ.

Ei Applen brändinä voi olla: "Rahastamme teitä mitä tehokkaimmin!"

Käyttäjän vleppanen kuva
Vesa Leppänen

Mikko: Ja brändihän on "kaiken yrittämisen" summa: Tuotteiden tai palveluiden laatu, hinta, jakelukanavat, viestintä jne. Sanalle sisänsä ei mielestäni pidä antaa "itseisarvoa", vaan yrittämisen onnistuttua myös brändin arvo nousee, mikä tekee yrityksestä yhtä tehdasta ja savupiippua arvokkaamman.

Joku oli aikaisemmin kommentoinut Applen osakkeita, joten mennään mukaan. Applen strategia on ollut käyttää pääomia kasvuun ja näin osakkeen arvon nousuun. Tätä kautta yhtiö on pystynyt kompensoimaan osinkojen jakamattomuuden arvonnousulla. Mikäli Applen kasvu pysähtyy, myös osinkoja on todennäköisesti pakko alkaa jakaa. Jos eivät esim. kurssikehityksen ja kasvun hidastuessa osinkoja jaa, on osakkeen lasku todennäköisestä. Toki yrityksen omistajapohja voi silti (ilm.) määräenemmistöllä päättää ettei rahaa siltikään jaeta.

Itse aiheeseen: Pitää vielä mutustella pitkään ja hartaasti oman yrittämisen motiiveja. Eivät ne niin selkeitä oikeasti ole. Yhden asian nostan esiin: On hienoa olla "oma herransa" ja vapaa, tai ainakin vapaa itse määrittelemässäni häkissä. Voisin kuvitella useamman yrittäjän olevan samaa mieltä.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Vesa: "On hienoa olla "oma herransa" ja vapaa, tai ainakin vapaa itse määrittelemässäni häkissä. Voisin kuvitella useamman yrittäjän olevan samaa mieltä."
Asia on mielestäni myös juuri noin! ehdottomasti. Yrittäjyyttä kun ei voi puristaa yhdestä sabluunasta läpi, siihen se on liian monimutkainen hässäkkä.

Sääli silti erinomaisen Enbusken antamaa mahdollisuutta keskusteluun yrittämisestä ja yrityksistä, ei ole täysin ymmärretty. Mutta niinhän se on, että myös tässäkin keskusteluketjussa peilataan kansakunnan tiedon tasoa ja ymmärrystä yleisen mielipiteen kautta. Arvohan se on sekin.

Erittäin suuri osa kuitenkin (olisiko enemmistö) antaa tukensa täysin toimittajan asiantuntevaan arvioon yrittämisen uudesta vinkkelistä. Enbuske on ammattimiehenä oivaltanut juuri ne yleensä piilossa olevat, mutta erittäin voimakkaasti yrittämiseen vaikuttavat tekijät.

Käyttäjän anttihalonen kuva
Antti Halonen

Pitää erottaa toisistaan yrityksen funktio, yrittäjän ja "puhtaiden" osakkaiden intressit.

Yritystä voidaan ajatella abstraktiona irrallaan osakkaista. Se on eläin, jonka ensimmäinen "funktio" on saada riittävästi energiaa sisäänsä (tuloa), jotta sillä on energiaa kilpailla muita eliöitä vastaan. Jos se epäonnistuu tässä tehtävässään, se kuihtuu pois ja kuolee.

Peter Drucker ilmaisi asian hienosti - "Because the purpose of business is to create a customer, the business enterprise has two--and only two--basic functions: marketing and innovation. Marketing and innovation produce results; all the rest are costs. Marketing is the distinguishing, unique function of the business."

Lyhyesti sanottuna; yrityksen pitää luoda lisäarvoa kuluttajalle suhteessa muihin yrityksiin (innovate). Jos se epäonnistuu tässä, voidaan karkeasti ajatella, että se ei tuo markkinoille mitään "uutta", lisää. Karrikoidusti voidaan kai sanoa, että yrityksen ylin funktio on selvitä hengissä (toimia tietysti lain ja säädösten puitteissa). On jossain määrin mieletöntä ajatella yritystä ikäänkuin osana yhteiskuntaa, sen yhteiskunnallisena toimijana. Jos yritys harhautuu suorittamasta selviytysmifunktiotaan, se kärsii. Toisaalta *jos* yhteiskunnalliset/yleishyvä -intressit ja selviytymiskyky kohtaavat, niin tokihan silloin, mutta teesini on, että ensimmäisenä tulee selviytyminen.

Voidaan myös ajatella niin, että jos yritys suorittaa selviytymisfunktiotaan, se luo työpaikkoja ja vaurastuttaa yhteiskuntaansa. Jos yrityksille halutaan sälyttää jotain "yhteishyvärasitteita", pitää pysähtyä ajattelemaan; a) rampautammeko kyseisten yritysten kilpailikykykä? b) onko kyseinen "yhteishyvähanke" kenties punottava yhteiskunnan rakenteisiin jotenkin laajemminkin (valtio, muut valtiot, yksilöt ja yritykset)?

Yrittäjän intressit ovatkin sitten monisyisempi juttu, mutta ilman muuta allekirjoitan Vesan kommentin, että on hienoa olla oman itsensä herra.

Puhtaan osakkaan (joka ei tee työtä yrityksen eteen) intressi lienee selviö 99%:tia tapauksista - yrityksen tulee tuottaa hänelle rahaa. Tässä kohtaan ei kuitenkaan pidä harhautua ajattelemaan, että se olisi myös *yrityksen* funktio. Sijoitustulo on sivutuote siitä, että yritys suorittaa omaa funktiotansa onnistuneesti!

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Minä en ymmärrä tätä kaikkea puheenpulputusta.

Yrityksellä on kaikkien laillisten keinojen käyttämisellä tarkoitus tuottaa omistajilleen maksimaalinen tuotto. Siis ensinnäkin rahaa silloin kun sitä jaetaan ja omaisuuden arvon eli myyntiarvon korotusta.

Onko tuossa jotain ihmeellistä? Suomessa om jopa lailla määritelty yrityksen tarkoitus, joka on tuottaa omistajalle tuloja ja nostaa hänen sijoituksensa arvoa.

Mikä mättää, kun tätä yksinkertaista asiaa ei ymmärretä?

Mikä muu voisi olla yritystoiminnan perimmäinen tarkoitus?

Käyttäjän vleppanen kuva
Vesa Leppänen

Erland: Enbuske sanoi selkeästi, että yrityksen tehtävä on tehdä juuri sitä, mitä sen omistajat haluavat yrityksen tekevän. Väitän esimerkiksi US:n tehtävän olevan paljon muuta kuin voiton tavoittelun. Mikäli muistan oikein, näin on asian ilmaissut myös US:n kustantaja. Tällä tahdon sanoa, että asia ei ole aivan niin mustavalkoinen, kuin oppikirjavastaus kauppakorkeakoulussa.

Jos ymmärsin A. Halosen kommentin oikein: Yrityksen on tehtävä voittoa, että se ei kuole. Näin jos yrityksellä on omistajien ja yrittäjien näkökulmasta muitakin tavoitteita tuoton lisäksi. Tällainen tavoite voi olla esimerkiksi yhteiskunnallisen keskustelun elävöittäminen.

Totta kai kaikki yritykset optimaalisesti tuottavat voittoa, siis todella paljon voittoa, mutta myös muita arvoja voi kytkeytyä asiaan. En pidä asiaa millään tavalla mustavalkoisena. Tästä syystä pidän aluksi nostamaani Enbuksen pointtia validina.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Suomessa on varmasti paljon harrasteyrityksiä. Esimerkiksi jonkun antikvariaatin, korupajan tai kahvilan pitäminen voi näyttää ulkopuolelle "yritykseltä", mutta sisäisesti se voi olla pelkkä voittoa tuottamaton harraste, jonka toiminta on jopa kustannettava jollain muulla tapaa -- esim. varakkaamman puolison toimesta.

Olli Kankaanpää

P....e, yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa ja jakaa sitä omistajille.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

"yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa ja jakaa sitä omistajille."
No niinhän se on, mutta ei koko totuus. Jos omistajissa on muitakin kuin pelkästään kvarttaaliputkinäköisiä, tavoitteet voivat yltää jopa skeraario akselille saakka.

Voitto on yrittämisessä ja yrityksissä vain yksi pala koko pelissä, tosin täysin oleellinen osa. Jos nyt ohitetaan itsestään selvät kannattavuuden mahdollistama rahan kohina tuloslaskelman sisällä ja taseessa niin voitolla
- maksetaan yrittäjän riskisijoittamisen ja oman liikeidean toteuttamisen palkka myös itselle.
- maksetaan kilpailussa mukanaolemisen edellyttämät investoinnit; koneet ja laitteet, tuotantotilojen laajennukset, jos kasvu on tavoitteena
- maksetaan kilpailussa mukanaolemisen edellyttämät markkinointi, messut, myynti, mainonta etc..
- maksetaan kilpailussa mukanaolemisen edellyttämä tuotekehitys
- maksetaan kilpailussa mukanaolemisen edellyttämä koulutus
- maksetaan verot ja muut velvoitteet
- maksetaan omistajille osingot
- maksetaan ja huolehditaan henkilöstö sivukuluissa myös vapaaehtoinen osuus
- jne ....

Käyttäjän opteryx kuva
Jari Vuorinen

Yrityksen tehtävä on luoda mahdollisimman pitkä elinkaari yritykselle.

Kunpa yrityksen tehtäviin olisi kuulunut kaikkien saasteiden huolellinen talteen ottaminen ja vaarattomaksi tekeminen aina Industrialismin alkuajoista lähtien.No,mahdottomuus,koska eihän tällöin olisi saatu kerättyä suuria pääomiakaan.

Käyttäjän opteryx kuva
Jari Vuorinen

no voi hyvä ihme.Saahan jokainen määrittää itselleen aivan vapaasti yrityksensä olemassaolon.

Yrityksen jälkeensä jättämä paska sen sijaan kuuluu meille kaikille.Jos pankit luetaan yrityksiksi,niin pankit saavat aivan vapaasti tukipaketein määrittää olemassolonsa.Roskapankit.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Vesa Leppänen kiitos kommentistasi. Tietenkään maailma ei ole dikotominen ja siten vain kahtia jaettavissa. Väljyyttä ja klappia löytyy kaikissa asioissa ja yritystoiminnassa. Kyse on kuitenkin yritystoiminnan tavoitteiden merkityksestä koko kansakunnalle ja sitä mitä ne todella ovat. Kaikkien Suomelle merkittävien yritysten lopullisena tarkoituksena on tuottaa omistajille niin paljon kuin suinkin. Ei mitään yritystä ole perustettu esim. työllistämään mahdollisimman paljon ihmisiä vai onko? Sen tehtävän on yrityssektori jättänyt yhteiskunnalle.

Yhden tai jopa muutaman hengen "yrityksillä" antikvariaateilla ja luomutuotekaupoilla ei taida olla yleistä selitysarvoa. Omistajat haluavat kuitenkin kaikitenkin enemmän myyntiä ja tuloja.

Tätä ei opeteta ainoastaan Kauppakorkeakouluissa. Hankkenilla opetus taitaa olla huomattavasti terävämpää. Tämä käy ilmi Nordean ja Nallen tekosista juuri nyt. Siinä on "kapitalismi" paljaimmimlaan.

Jani Koskela

Tuomaksen kolumnista

Tuomaksen mukaan Suomessa katsotaan että yrittäjyyden oikeuttaa yrityksen yleishyödyllinen toiminnan tarkoitus. Julkisessa keskustelussa perätään hänen mukaansa yhteiskuntavastuuta. Hän kirjoittaa että toisaalta Friedman ja Wahlroos uskovat yrityksen toiminnan tarkoituksena olevan voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tuomaksen mukaan näkökulmat nähdään julkisessa keskustelussa päinvastaisina, ja hänen mielestä molemmat kannat ovat ilmeisen virheellisiä. Yrityksen ulkopuolisen tahon ei pitäisi Tuomaksen mukaan säätää yrityksen toiminnan tarkoitusta.
 
Tuomas kirjoittaa yrittäjyydestä yleisellä tasolla sekä spesifistä yhtiömuodosta, eli osakeyhtiöstä (Friedman & Wahlroos). Tästä voi päätellä että hän uskoo ettei yrityksen toiminnan tarkoitusta tulisi ulkopuolisen tahon toimesta säätää missään tapauksessa, ei vaikka kyseessä olisi osakeyhtiö.
OYL 1:5:ssä säädetään kuitenkin seuraavaa: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos yhtiöllä on edes osittain muu tarkoitus, OYL 13:9:n mukaan siitä on otettava tätä koskeva määräys yhtiöjärjestykseen. OYL:n perusteluissa (HE 109/2005) sanotaan ettei OYL 1:5 "tarkoita velvollisuutta tuottaa mahdollisimman suurta määrää voitonjakokelpoisia varoja lyhyellä aikavälillä, vaan voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä tähtäyksellä" ja KPL 3:3.1:n 1 kohdassa tehdäänkin oletus kirjanpitovelvollisen  toiminnan jatkuvuudesta. Yhtiön oletetaan jatkavan toimintaansa toistaiseksi (going concern).
 
Vaikka Tuomaksen mukaan julkisessa keskustelussa voiton tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta nähdään toisensa poissulkevina toiminnan tarkoituksina, näin ei kuitenkaan akateemisessa keskustelussa ja osakeyhtiökirjallisuudessa yleisesti ajatella olevan. Mähönen ja Villa (2006) katsovat juuri voitontuottamistarkoituksen linkittävän toisiinsa yhteiskuntavastuun ja osakkeenomistajien intressin. Yhtiöillä on korvausvastuu, ja esimerkiksi kilpailusääntöjen rikkomisista seuraa korvausmaksuja. Maksut alentavat osakkeenomistajien residuaalivoittoa ja johto itsessäänkin voi olla korvausvelvollinen osakkeenomistajia kohtaan silloin kun maksut johtuvat johdon huolimattomuudesta. Johdolla on siis kannustimet ottaa päätöksissään yhteiskuntavastuu huomioon.
Yhtiön kaikissa tilanteissa OYL:n (ja yhtiöjärjestyksen) mukainen toiminta, sekä oletus toiminnan jatkuvuudesta, turvaavat Mähösen ja Villan (2006) mukaan velkojien oikeuksia (varojenjaossa). Velkojien oikeudet ovat olennaisessa roolissa toimivien rahoitusmarkkinoiden kannalta ja toimivat rahoitusmarkkinat ovat yksityisen sektorin toiminnan edellytyksenä. Mähösen ja Villan (2006) mukaan voitontuottamisen tarkoituksen toteuttaminen edellyttää lisäksi yleisesti hyväksyttyjen menettelytapojen noudattamista, ja tähän viitataan lain esitöissäkin (HE 109/2005). Yhtiön julkisuuskuvan on säilyttävä sellaisena että kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotetuista hyödykkeistä ja/tai palveluista. Yhtiöt kiinnitävätkin julkisuuskuvaansa entistä enemmän huomiota, ja monet raportoivat yhteiskuntavastuutaan (Ks. Corporate Governance). OYL:n säädös yhtiön toiminnan voitontuottamistarkoituksesta ei näinollen ole välttämättä yleishyödyllisyyden kanssa ristiriidassa vaan edesauttaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa, ja voi jopa johtaa yhteiskuntavastuun toteutumiseen.
 
Tuomas kirjoittaa innovaatioista ja niiden synnystä. Riskinotto ja innovaatioiden ja keksintöjen synty kulkevat käsi kädessä. Voisi sanoa ettei ole yhtä ilman toista. Suurin osa Suomessa syntyneistä innovaatioista joiden hedelmiä nyt nautimme on todennäköisesti syntynyt osakeyhtiöissä, sillä osakeyhtiössä osakas vastaa yrityksen riskeistä vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Osakeyhtiö onkin Suomen yleisin yhtiömuoto. Voisi myös kuvitella että kauppakamareiden kampanjassa toivottavin yhtiömuoto olisikin osakeyhtiö, sillä kampanjassa implisiittisesti toivotaan lisää innovaatioita ja keksintöjä koska innovaatiot ja keksinnöt luovat työpaikkoja.
Tuomas kirjoittaa että ilot, yleishyödylliset keksinnöt, ovat syntyneet yksityisten yritysten toiminnan tuloksena, mutta samalla hän näyttää uskovan että mikäli yhtiön toiminnan tarkoitus on ulkopuolisen tahon toimesta säädetty, ei näitä keksintöjä pääsisi syntymään. Voitontuottamisen tarkoitusta on kuitenkin pidetty Suomessa osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena jo VOYL:n aikana. Vuoden 1978 osakeyhtiölaissa (VOYL) tätä tarkoitusta pidettiin Mähösen ja Villan (2006) mukaan niin selvänä ettei siitä otettu säännöstä lakiin mutta lain esitöissä (HE 27/1977) OY:n tarkoitus oli, ellei yhtiöjärjestyksessä oltu muuta määrätty, voiton tuottaminen osakkeenomistajille.
 
Suuri osa keksinnöistä joista nykyään nautimme on todennököisesti saanut syntynsä viimeisten muutamien vuosikymmenten aikana. Se että ulkopuolinen taho säätää yhtiölle toiminnan tarkoituksen, ei siis välttämättä tarkoita sitä etteikö yhteiskuntavastuu totetuisi ja etteikö yleishyödyllisiä keksintöjä ja innovaatioita syntyisi, eikä toisaalta sekään että yhtiön toiminnan tarkoitukseksi säädetään juuri voiton tuottaminen osakkeenomistajille tarkoita välttämättä sitä etteikö yhteiskuntavastuu toteutuisi ja etteikö yleishyödyllisiä keksintöjä syntyisi.
 
Lähteet:
Mähönen & Villa (2006): Osakeyhtiö I / yleiset opit
Finlex:
Osakeyhtiölaki 2006
Kirjanpitolaki 1997
Osakeyhtiölaki 1978
 
HE 109/2005 vp (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050109)
HE 27/1977 vp (http://www.edilex.fi/virallistieto/he/viitekortti/...)
 
http://150000.fi/
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/...

Jarkko Simonen

Saabin tapauksessa täytyy tarkastella paljonko tukia kului, vs paljonko kansanpääomaa olisi valunut ulkomaille tuontiautojen ostosta.

Kotimaahan jäävä tuotannon lisäarvo on kansantaloudellisesti merkittävä asia, ja esim julkishankintoja tehtäessä on väärin tuijottaa pelkkiä nettohintoja, kun kotimaisesta jää omaan maahan suurempi lisäarvo kuin ulkomaisesta.

Käyttäjän AssiCalma kuva
Asko Mylläri

Olen tuosta Saab asiasta samaa mieltä siinä, että lukumääräisesti Saab on vähentänyt tuontitarvetta ja työkkärirahana maksatut palkat olisi menneet olueen Eli markkinamiehenä osaan kuvitella hyvin asian. Minullakin ollu joskus kannattamatonta hanketta mutta millä pitää ammattitaito varalla kun löytää tuottavaa, Siihen kannattaa panostaa, Just yks sähkäliikemies kirosi että vipa laman aikana antoi potkut 5 hyvälle sähkärille. . 3 heistä perusti oman firman ja vei asiakkaat....noin se menee maailmanmitassakin

Tuomas Leikkonen

Hyvä Tuomas
Olet ehkä ymmärtänyt väärin koko yritystoiminnan olemassaolon oikeutuksen. Ensinnäkin kukaan ihminen ei voi paeta vastuutaan ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan. Yritysten toimintahan on ihmisten toimintaa siinä missä vaikka jonkin muun ryhmän tai yksilön. Ajattelitko tosiaan, että ihminen voi paeta vastuutaan sanomalla yksinkertaisesti: "en voi, minun on tuotettava voittoa osakkeenomistajille" ? Eihän yksilökään voi sanoa: sori, en aio lopettaa saastuttamista/ vahingoittamista/ riistämistä jne, koska minun on ansaittava rahaa itselleni/ perheelleni.
Milton Friedmanin malli maailmasta ilman mitään taloudellisia rajoituksia on johtanut rikkaiden rikastumiseen sekä yhä kasvavan köyhälistön syntymiseen länsimaissa. Sinänsä tilanne on historiasta tuttu, myös 1800-luvun teollisuushelveteissä vallitsi viidakon laki, ja yrittäjä (/tehtailija / kapitalisti) oli kuningas. Yhteiskunta ei velvoittanut häntä reiluihin palkkoihin, työturvallisuuteen jne. Tilanne tuotti niin suuren määrän epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, että keksittiin ajatus yksityisyrittämisen kieltämisestä kokonaan. Onneksi ei meidän nykyaikana tarvitse valita näiden kahden mallin väliltä, vaan voidaan valita välimuoto, säännelty markkintatalous. Voit olla, Tuomas, kuitenkin ihan varma, että ihmiset valitsisivat vaikka sosialismin, jos vaihtoehtona on yrittäjien/ omistajien/firman johtajien täydellinen vastuuttomuus. Ympäröivä yhteiskunta ei nimittäin ole sitä varten olemassa, että jotkut yksilöt voisivat saada pääomatuloja, vaan ihmisten ANNETAAN perustaa yrityksiä ja sijoittaa niihin rahaa sen vuoksi, että yritykset tuottaisivat jotain hyödyllistä tuotetta, palvelua tms. Ja työllistäisivät ihmisiä. Jos yritykset eivät tätä tekisi, vaan tuottaisivat vain rahaa omistajille toimien samalla muuten vastuuttomasti, ne kiellettäisiin. Ja niin tehdäänkin.
Yritysten yhteiskuntavastuu on varmasti lähtenyt ajatuksesta, ettei tarvitsisi kaikesta määrätä pakolla. Yritykset kun ovat valittaneet, että neuvottelevampi metodi voisi auttaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti, mutta taloudellisesti tehokkaammin. Periaate on ollut, että yhdessä istuttaisiin alas ja pohdittaisiin yhteistä ongelmaa, että ei tarvitsisi tehdä sitä eduskunnassa, jolloin asia tulisi yrityksille määräyksenä, ilmoitusasiana.
Mutta jos olet sitä mieltä, että yrityksiä ei voi/saa kiinnostaa vapaaehtoinen vastuullisuus, niin voidaan pakkokeinometodien, eli lakien ja säädöksien, käyttöä jatkaa. Usko kuitenkin huviksesi, että ihmisiä ei tulevaisuudessakaan päästetä toimimaan täysin itsekkäästi, ilman huomioimatta muita vain siitä syyystä, että he ovat töissä pörssiyrityksessä.

Käyttäjän Ari-PetteriPisil kuva
Ari-Petteri Pisilä

Tässä tuli jo esiin Milton Friedman tiivistämä "5 whys johtopäätelmä" siitä, että yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa. Aika jännä juttu, että samaisen taloustieteen gurun positiiviset ajatukset kansalaispalkasta ovat piilotettu historian hämäriin. Enbuske osaisi varmasti kaivaa syyn, miksi taloustieteen oppikirjat priorisoivat nämä kaksi asiaa ihan eri tavalla.

Aivan kuin juorutkin kasvavat tai katoavat matkan varrella, voi kysyä, kenen etu oli vääntää Friedmanin ajatukset pelkästään omistajien voiton tuottamiseksi? Myös työntekijät tarvitsevat osan voitosta, että kukaan suostuu yleensäkään tekemään sitä tulosta. Aloittavassa yrityksessä työntekijä ja omistaja ovat usein sama asia.

Yrittämisen syyt voivat olla toki yrittäjän oma asia. Jokainen motivoi itseään eri tavalla, eikä se muille kuulu. Mutta hei oikeasti ... Oli syy mikä tahansa niin 5 why:n kautta päädytään aina oman elintason hallintaan. Jos näin ei ole niin kannattaa toteuttaa itseään vaikka yleishyödyllisten harrastekerhojan kautta, missä ei tarvi nysvätä epäoleellisen yritysbyrokratian kanssa.