Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Muodollisesti pätevä kansakunta

Kevään ylioppilaskirjoituksissa yritettiin huijata poikkeuksellisen paljon. Ylioppilaslautakunnan mukaan vilpin takia hylättiin ennätykselliset seitsemän oppilasta. Iltalehdessä kerrottiin törkeästä yrityksestä salakuljettaa kokeeseen älypuhelin ja katsoa vastaukset netistä.
 
Ehkä Suomella siis on vielä toivoa. Meillä on ainakin seitsemän nuorta, joilta löytyy seminaarien ja juhlapuheiden bullshit-bingon suosikkisanoja, luovuutta ja innovaatiota. En tarkoita, että huijaaminen olisi hienoa. Se on rumaa. Mutta ylioppilaskokeen skoijjari rikkoo melko mielivaltaisia sääntöjä.  Esimerkiksi Tanskassa nettiä saa jo käyttää kirjoituksissa avuksi.  Yo-huijari ei varasta mitään toisilta. Tai no ehkä tulevaisuuden opiskelupaikan, jos ei jää missään vaiheessa kiinni vilpistä. Mutta veikkaan etteivät huijarit viihdy kauaa yliopistossa.
 
Usein kuulee, että koulussa opiskellaan elämää, eikä koulua varten. Se on tietysti hölynpölyä. Koulun tarkoitus on tehdä meistä graduntekorobotteja, jotka antavat asioihin tismalleen samanlaisia vastauksia.
 
Olen haastatellut työssäni toimittajana älyttömät määrät yliopiston käyneitä, maistereita ja tohtoreita.  On uskomatonta, kuinka samanlaisia vastauksia kaikki tuntuvat asioihin antavan. Ryhmästä löytyy aina vain samalla tavalla eri tavalla ajattelevia. Erityisesti akateemiset naiset ovat neuroottisen huolissaan siitä, minkälaista palautetta heille tulee oman alan sisältä, jos he uskaltavat sanoa edes jotain poikkeuksellista.
 
Libanonilaissyntyinen filosofi ja taloustieteilijä Nassim Nicolas Taleb vertailee Musta joutsen -kirjassaan taksikuskien ja ekonomistien talousennusteiden paikkansapitävyyttä. Yllättävintä ei ole se, että taksikuskien ennusteet osuivat enemmän oikeaan. Mielenkiintoisinta on, että ekonomistien ennusteet osuivat aina lähemmäksi toisiaan kuin oikeata talouskehitystä. Kaikki ovat oppineet alan puhetyylin ja haluavat miellyttää lähinnä toisiaan.
 
Mutta palataan näihin yo-huijareihin. Heidän sukupuoltaan ei kerrottu julkisuuteen, mutta olisin valmis lyömään vasemman testikkelini vetoa, että kaikki olivat nuoria miehiä. Naiset ovat tuollaiseen liian miellyttämisenhaluisia. Nuoret naiset sopeutuvat nykymaailmaan miehiä paremmin. Se on sääli, sillä veikkaan, että meiltä jää sen takia jotain saavuttamatta.
 
Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain,  että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen. Brizendine on siis nainen ja oli 70-luvulla kiihkeä feministi, kunnes huomasi, että tieteelliset tutkimukset todistavat isoja eroja sukupuolten välille.
 
Alle kolmekymppiset miehet saavat tässä maailmassa siis lähes kaiken aikaan; sekä hyvässä että pahassa.  Uudet uskonnot, vallankumoukset ja keksinnöt tulevat yleensä heiltä. Kun näet seuraavan kerran poikaryhmän kärventämässä sytkärillä toistensa häpykarvoja saman aikaan rullalaudalla temppuillen, tuo sama ajattelu ja energia voisi myös johtaa syöpälääkkeen keksimiseen. Yo-huijareiden kaltaiset nuoret miehet keksivät internetin, tamponin, mikroaaltouunin sekä asian, josta et ole vielä kuullutkaan, mutta 10 vuoden päästä et voi elää ilman sitä.
 
Miksiköhän sitten juuri tämä ihmisryhmä syrjäytyy Suomessa länsieurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon? Saatan taas olla täysin väärässä, mutta entä jos se johtuu siitä, että meillä arvostetaan liikaa akateemista koulutusta? Tällä hetkellä jo yli puolet suomalaista yliopisto-opiskelijoista on naisia, kuilun odotetaan repeävän vielä isommaksi lähivuosikymmeninä. Ehkä yliopistomaailma vain sopii paremmin naisille?
 
Olemme maatiaiskansa ja sitä häpeillessä haluamme, että jokaisen pitäisi opiskella akateeminen ammatti.  Ennen suvun ensimmäinen ylioppilas oli ylpeys, nyt viimeinen duunari on häpeä. Tästä johtuen meillä on nykyään jopa akateemisia syrjäytyneitä, jotka ovat vihaisia siitä, ettei 15 vuoden opiskelun jälkeen tarjotakaan hopealautasella juuri sellaista ammattia, jonka äiti lupasi. Ja koska Suomeen on muodostunut uhripuheen kulttuuri, sen alle hautautuvat ne, joilla menee oikeasti huonosti. Ihan kuin olisi yhteiskunnan velvollisuus järjestää jokaiselle akateemiselle ihannehomma, huolimatta siitä tarvitseeko työtä kukaan tai tuottaako se mitään arvoa kenellekään.
 
Suomen menestys PISA-tutkimuksissa saattaa jopa pahentaa syrjäytyneiden miesten tilannetta, sillä se vahvistaa ajatusta, että ainoa tapa menestyä Suomessa on hankkia vahva muodollinen koulutus ja alkaa käyttäytyä kuten kaikki muutkin.

Enää ei oikein voi olla kunniallinen kansalainen tekemällä jotain käsillään. Ennen vanhaan oli tarjolla hanttihommia, joilla saattoi saada kunnioitetun statuksen yhteisössä. Nyt päätös tulevaisuuden opiskelupaikasta ja elämän suunnasta pitäisi tehdä nuoruuden pahimmassa testosteronihumalassa.
 
Tiedän, että tämä seuraava on klisee, mutta tuntuu pitävän kutinsa. Poikkeuksellisen moni menestynyt mies on jättänyt koulut kesken.  Tällaisia ovat mm. Googlen perustaja Larry Page, Applen perustaja Steve Jobs, Henry Ford, Bill Gates, Richard Branson, Quentin Tarantino sekä Albert Einstein. Einsteinille opettaja sanoi, ettei tästä voi ikinä tulla mitään.
 
Suomalaisessa järjestelmässä nämä miehet höpöttelisivät tällä hetkellä yksikseen kolmosen ratikassa.
 
Jos tehtävä olisi saada Nokia nousuun tai Suomelle hallitus, soittaisin näille seitsemälle nuorelle yo-huijareille, ja homma olisi heidän. Tosin voin veikata, että jos he oikeasti ovat luovia ja innovatiivisia, molemmat ongelmat olisivat melko yhdentekeviä ja he keskittyisivät jonkun paljon tärkeämmän asian ratkaisemiseen. Jokainen, joka kehtaa kysyä kysymyksen "Mistä Suomeen uusi Nokia?", ilman ironiaa, pitäisi pakottaa rangaistukseksi käyttämään Nokian älypuhelinta viikon ajan. Emme tarvitse mitään uutta Nokiaa, vaan jotain, mistä emme ole vielä kuulleetkaan. Sellaisia keksivät usein kapinalliset nuoret miehet, joilla ei ole kärsivällisyyttä istua vuosikausia koulun penkillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Pekka Manner

Suurin huijaus Suomen yliopisto- ja yo-maailmassa ovat suomenruotsalaisten kiintiöt.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvää päivää kirvesvartta, Pekka Manner!

Risto Koivula

Suurin huijaus on "sosiobiologia" (= antipavlovismi = ideologinen fasismi) jota tämä YLEn infoterroristikin edustaa.

Jari Eteläsaari

Empä voisi olla vähempää eri mieltä.
Olet selkeästi nostamassa rooliasi valtakunnan virallisten toisenajattelijoiden joukossa, kaikki kunnia siitä.

Mainio kirjoitus.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Mainiopa hyvinkin, mutta oikeistolaisella pippurilla maustettua, kuten Tuomaksella aina.

Tuomas, onko muuten olemassa tyhmää akateemista?
Vai, oletteko sen ulkoistaneet ikäänkuin meille ei-akateemisille.
Meinaan, tyhmyyden..

Pirullisen kitkerää pippuria muuten meille taviksille, joita tietenkään akateemisissa ei ole... On vain toimettomia, työttömiä, juoppoja,- ja vaikka mitä muuta, mutta ei tyhmiä.

Mika Lehtinen

Enbuske viittaa historialliseen retoriikkaan, joka on aina lytännyt ei-akateemisia. Retoriikan tausta-ajatuksena on että on olemassa tyhmiä ja viisaita, lahjakkaita ja lahjattomia - tätä yksinkertaistusta on Enbuske käsittääkseni aina kritisoinut.

Tavis, elä ota ittees ja pippurit piffin piälle!

Risto Koivula

Ai MIKÄ siinä oli sitä TOISIN haistapaskanlallatettua kuin näissä virallisen "suomalaisen tieteen" aivopieruissa:

http://ristokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59581...

Antero Ockenström

Kannattaisi soitella mielummin niille jotka eivät jääneet kiinni huijaamisesta.

Käyttäjän ahven kuva
Paavo Ahvenniemi

:) Hyvä pointti. Mistä niitä numeroita saisi?

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

"Ehkä yliopistomaailma vain sopii paremmin naisille?"

Ehkä yliopisto-opiskelijoiden valintajärjestelmä sopii paremmin naisille?

Risto Koivula

Pahempiakin on epäilty:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti...

Tiedän ainakin pilkulleen, kuinka minä olisin suhtaustunut, ja ainakin suurin piirtein, että kuinka siinä "olisi käynyt"...

Anna-Leena Nieminen

Loistava kirjoitus

Pari erityistä helmeä:

"Kun näet seuraavan kerran poikaryhmän kärventämässä sytkärillä toistensa häpykarvoja saman aikaan rullalaudalla temppuillen, tuo sama ajattelu ja energia voisi myös johtaa syöpälääkkeen keksimiseen. Yo-huijareiden kaltaiset nuoret miehet keksivät internetin, tamponin, mikroaaltouunin sekä asian, josta et ole vielä kuullutkaan, mutta 10 vuoden päästä et voi elää ilman sitä."

*

"Tällaisia ovat mm. Googlen perustaja Larry Page, Applen perustaja Steve Jobs, Henry Ford, Bill Gates, Richard Branson, Quentin Tarantino sekä Albert Einstein. Einsteinille opettaja sanoi, ettei tästä voi ikinä tulla mitään.

Suomalaisessa järjestelmässä nämä miehet höpöttelisivät tällä hetkellä yksikseen kolmosen ratikassa."

:D :D

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Ja valitettavasti nämä pitänevät jossain määrin paikkansa. En sitten tiedä että miksi, mutta Suomen koulutusjärjestelmä ei kai osaa suurista panostuksista huolimatta ohjata kelvollisesti nuorissa miehissä piilevää innovatiivisuutta.

Itse olen ollut lisäksi harmissani siitä, kuinka erilainen suhtautuminen poikiin vallitsee peruskoulussa tyttöihin verrattuna. Olen ollut poikkeuksellisen hyväkäytöksinen jo lapsesta lähtien, mutta olisi kai ollut mahdottomuus antaa minulle arvosanaksi kymppiä siksi, että olen poika, ja olen kuitenkin vähän juoksennellut pihamaalla. Myöskään futiksen pelaaminen ei ole yhtä söpöä ja kivaa kuin herttaisten tytöntylleröiden ruutuhyppely tai hiirenhäntä.

Omantunnonkysymys voisi olla monelle kasvattajalle vaikkapa sellainen, että antaako kantti periksi antaa tukkapöllyä tyttölapselle, vaikka tämä tekisi mitä verrattuna siihen, millainen on kynnys antaa tukkapöllyä pojalle?

Palautteenantometodit yleisestikin ovat eri sukupuolten edustajille melko erilaisia, koska asennoituminen on jo lähtökohtaisesti sitä, että pojat ovat rasavillejä, tulevaisuuden maantiehirmuja, sovinisteja ja muita sikaniskoja. Jos ei muuta niin ainakin niitä viikareita, naskaleita, epeleitä, veitikoita ja rasavillejä jo siinä iässä kuin mitä ovat.

Siellä vouhottamisen seassa kuitenkin piilee myös innovaatiokykyä ja luovuutta, joka purkautuu tietyssä iässä kenties vähemmän mieluisalla tavalla. En puolustele ilkeyden tekoa ja vallattomuutta, mutta monessa näihin aihepiireihin liittyvässä asiassa on varmasti jotain oivaltavuutta ja tilanteensoveltamiskykyä. Majan rakentaminen ei käy käden käänteessä alle 10-vuotiailta jepeiltä, ellei siihen löydy jotain oivaltavuutta.

Risto Koivula

" Loistava kirjoitus

Pari erityistä helmeä:

"Kun näet seuraavan kerran poikaryhmän kärventämässä sytkärillä toistensa häpykarvoja saman aikaan ...

:D :D "

Sulla näyttää olevan ns, halvat huvit.

(Parempi toki varmaan kuin esimerkiksi hyvin kalliit tai ns, raskaat huvit...)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Akateemisen tiedon ja asiantuntijuuden arvo tulee romahtamaan 10 vuoden sisällä. IBM:n Watson on teknologiana tämän kehityksen yksi symboli ja katalyytti.

Tietäminen ja asiantuntijuus on automatisoitavissa. Jos tällä hetkellä Googlella voi löytää jo kohtalaisen hyvin tietoa hakusanojen avulla, niin alle 10 vuoden kuluttua meillä on Googlen kaltainen sivusto, jossa voi käydä dialogia automatisoidun asiantuntijajärjestelmän kanssa. Käyttäjän ei tarvitse kuin valita perspektiivi tai asiantuntijuusala (yleislääkäri, silmälääkäri, juristi, avioerojuristi, rahoitusneuvoja, immunologi, rahoitusneuvoja, paperialan strategi, YOU NAME IT) ja käydä dialogia.

Tietokantoihin on ladattu KAIKKI alan kirjallisuus ja tieteelliset artikkelit ja kone pystyy salaman nopeasti valjastamaan kaiken tilanteen kannalta relevantin tiedon paremmin kuin paras asiantuntija.

Asiantuntijuudesta on tulossa samanlainen yleishyödyke (commodity) kuin riisistä, paitsi paljon halvempi. Jokaisella ihmisellä tulee internetyhteyden päässä olemaan paras mahdollinen tieto jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen. Tyhmiä ei voida tulevaisuudessa enää kusettaa esim. kaupankäynnissä, kun taskussa on kulutusneuvonta-app, joka osaa ottaa kaiken olennaisen huomioon ostovalintaa tehdessä.

Minusta pitäisi tulla KTM tässä parin vuoden sisällä, mutta ennustan, etten pääse saamaan tutkinnostani irti kuin 10 vuotta kokonaistyöurastani. Pitäisiköhän opiskella joku kunnon ammatti, jolla tulevaisuudessakin tienaisi leipänsä?

Tomi Kivelä

En usko, että koneäly tulee vielä kymmenessä vuodessa tekemään noin suuren harppauksen. Siihen tulee todennäköisesti menemään vielä useita vuosikymmeniä, ellei kauemminkin.

Keinoäly ei vielä kykene edes alkeelliseen luovaan ajatteluun. Keinoäly kykenee yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun. Se kykenee enintään ennalta määriteltyjen keinojen avulla ratkaisemaan ongelmia, joita varten se on suunniteltu (esim. shakkitietokoneet). Myös kieli on toistaiseksi ylipääsemätön haaste eikä yksikään keinoäly ole vielä oppinut tuottamaan tai ymmärtämään ihmiskieltä muuten kuin ennaltaohjelmoidulla tavalla.

Watsonkaan ei kykene luovaan ajatteluun, vaan yksinkertaisesti numeroja murskaamalla toimii ennalta ohjelmoidulla tavalla.

Asiantuntijat tulevat olemaan tulevaisuudenkin osa, koska tärkeä osa asiantuntijuutta on luova asioiden käsittely. Pikemminkin suorittava työ on vaakalaudalla jos robotiikka halpenee. Toistaiseksi ihminen on ollut robottia halvempi monissa töissä, mutta kuinka kauan?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En usko, että koneäly tulee vielä kymmenessä vuodessa tekemään noin suuren harppauksen. Siihen tulee todennäköisesti menemään vielä useita vuosikymmeniä, ellei kauemminkin.

Keinoäly ei vielä kykene edes alkeelliseen luovaan ajatteluun. Keinoäly kykenee yksinkertaiseen ongelmanratkaisuun. Se kykenee enintään ennalta määriteltyjen keinojen avulla ratkaisemaan ongelmia, joita varten se on suunniteltu (esim. shakkitietokoneet). Myös kieli on toistaiseksi ylipääsemätön haaste eikä yksikään keinoäly ole vielä oppinut tuottamaan tai ymmärtämään ihmiskieltä muuten kuin ennaltaohjelmoidulla tavalla.

Merkittävä osa juristien ja lääkäreiden työstä on melkoisen mekaanista.

New York Times: Armies of Expensive Lawyers, Replaced by Cheaper Software
http://www.nytimes.com/2011/03/05/science/05legal....

When five television studios became entangled in a Justice Department antitrust lawsuit against CBS, the cost was immense. As part of the obscure task of “discovery” — providing documents relevant to a lawsuit — the studios examined six million documents at a cost of more than $2.2 million, much of it to pay for a platoon of lawyers and paralegals who worked for months at high hourly rates.

But that was in 1978. Now, thanks to advances in artificial intelligence, “e-discovery” software can analyze documents in a fraction of the time for a fraction of the cost. In January, for example, Blackstone Discovery of Palo Alto, Calif., helped analyze 1.5 million documents for less than $100,000.

Engadget: Columbia doctors turn to IBM's Watson for patient diagnosis, clairvoyance
http://www.engadget.com/2011/03/24/columbia-doctor...

Who says Watson's only good for laying the smack down on former Jeopardy champions? In what can only be described as the natural progression of things, Herbert Chase -- professor of clinical medicine in Columbia's Department of Biomedical Informatics -- is working with IBM in order to retrofit the supercomputer to "help doctors diagnose and treat patients." According to Chase, this level of robot practice has been impossible for the past score or so, and if the experiment works, Watson could serve to provide physicians "immediate, accurate answers to unusual, head-scratching questions that come up in their daily practice and do so based not only on the latest published research, but also the blogosphere." In other words, Watson could rapidly collect and analyze up-to-date published data from a near limitless amount of online sources, and then use that knowledge to recommend suggestions that a seasoned M.D. may never consider.

Minä vain veikkaan, että merkittävä osa lääkärin ja juristin työn prosesseista on kohtaamassa automatisaatioaallon 10 vuoden sisällä. Kaikkia prosesseja ei pystytä koneellistamaan, mutta merkittävä määrä kylläkin. Tämä tulee johtamaan näiden asiantuntijapalveluiden hintojen tippumiseen, tuottavuuden ja laadun paranemiseen ja mahdollisesti työpaikkojen häviämiseen.

Risto Koivula

Tomi Kivelä: " Keinoäly ei vielä kykene edes alkeelliseen luovaan ajatteluun. "

Ei kykene, eikä varsinaiseen luovaan ajatteluun tule koskaan kykenemäänkään.

Koneen ratkaistava ongelma on kyettävä asettamaan niin, että sen ratkaisu sisältyy loogisesti ongelmanasetteluun ja käytettyyn ratkaisumenetelmään. Se on aina verrattavissa matemaatisen ongelman ratkasemiseen formaalisin keinoin. Tietokone ei "tiedä", mitä se tekee. Eikä tule koskaan tieteämäänkään siten kuin ihmiset.

Risto Koivula

" Minä vain veikkaan, että merkittävä osa lääkärin ja juristin työn prosesseista on kohtaamassa automatisaatioaallon 10 vuoden sisällä. Kaikkia prosesseja ei pystytä koneellistamaan, mutta merkittävä määrä kylläkin. Tämä tulee johtamaan näiden asiantuntijapalveluiden hintojen tippumiseen, tuottavuuden ja laadun paranemiseen ja mahdollisesti työpaikkojen häviämiseen. "

Voidaan ehkä analysoidakin, mutta se ei tarkoita, että jotkin koneet ajattelisivat.

Auttaiskohan simńua mitään perehtyä tähän ihmisen ajattelun ja oppimisen biofysikaaliseen mekanismiin, että jotenkin pääsisit asiasta alustavasti filosofisesti jyvälle:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.ph...

Harri Turunen

Ja vieläpä niin, että Pekka Lampellon mainitsemat työt, erityisesti lääkärin ja juristin työt, ovat itse asiassa akateemisina ammatteina mielestäni jopa hieman poikkeuksellisia tässä mielessä; merkittävä osa muista ei ole sellaisia, että niitä voisi suorittaa välttämättä kovinkaan mekaanisesti. Ja tämä koskee vain suorittavaa porrasta - tutkimus- ja kehitystehtävissä (joihin valmistavaksi yliopistokoulutus on viime kädessä tarkoitettu, vaikka kaikki eivät sinne suuntaakaan) kaikilla aloilla luovuuden ja arviointikyvyn merkitys on valtava.

Voitaneen sanoa niin, että Lampelto on siinä mielessä oikeassa, että asiantuntijatöiden aivan alin kasti (esim. juuri rahoitusneuvojat ja avioerojuristit, joista kumpaakaan en itse edes sanoisi asiantuntijatyöksi) on ehkäpä korvattavissa koneella. Mutta aika pitkään tulee kestämään että esim. luonnontieteellisten alojen tutkijat tai vaikkapa arkkitehdit "koneistetaan".

Eki K

Oivalluksia ei voi löytää aivan automaattisesti. Niitä tuottaa pääkoppa ja siinä apuvälineet kuten netti kyllä auttavat.

Käyttäjän ahven kuva
Paavo Ahvenniemi

Mahtava näkökulma. Viikon helmi.

Siinä voi olla eri mieltä jos haluaa, että tietämättä tarkemmin näiden veijareiden motiiveja huijaukseen on vaikea sanoa, olisiko heistä siihen mihin Tuomas heitä tarjoaa. Ihan vaan omat muistot kouluajoilta on sellaiset, että ainakin huijauksesta kiinni jääneet olivat lähinnä korkeintaan keskitasoa lahjoiltaan, ei ns. ruudinkeksijöitä. Kiinni jääneet ovat ehkä vain heikkolahjainen jäävuoren huippu.

Mutta ei hyvää tarinaa kannata pilata tosiasioilla.

Mika Lehtinen

Näkökulma ruudinkeksijöistä onkin kulttuurisidonnainen. Koulumaailmassa siis mm. rauhallinen ja alistuva. Peruuttaisin edelleen tuohon oletukseesi, kuka on lahjakas,ja milloin se pitäisi määritellä.

Väite: puhumisen oppiminen vaatii enemmän lahjoja, kuin ydinfysiikka.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Jos tehtävä olisi saada Nokia nousuun tai Suomelle hallitus, minä yrittäisin etsiä ne kaverit, jotka huijasivat, mutta eivät jääneet kiinni. Nykymaailmassa virheitä ei sallita, virheettömyyteen ei ole mahdollisuutta ilman sääntörikkeitä ja huipulle pääsee vain jos sääntörikkeet onnistuu salaamaan.

Salailulla ja valehtelulla voi päästä hiihtoliiton johtoon, ulkoministeriksi tai jopa maailmanpankkiiriksi. Tässä keinossa on se huono puoli, että siitä jos jää kiinni, ei hyvä heilu.

Todellinen huijari onnistuu muuttamaan sääntöjä tai vähintäänkin niiden tulkintaa jälkikäteen, jolloin sääntörike todellisuudessa muuttuukin urotyöksi. Sääntöjen jälkikäteisen muuttaminen on hyvä taito, jos sen hallitsee oivallisesti, voi muuttaa jopa alkuperäistä tavoitetta jälkikäteen. Ei Kolumbustakaan muistella onnettomana tunarina, jonka Intiaan suuntautunut laivamatka epäonnistui totaalisesti.

Risto Koivula

" Jos tehtävä olisi saada Nokia nousuun tai Suomelle hallitus, minä yrittäisin etsiä ne kaverit, jotka huijasivat, mutta eivät jääneet kiinni. "

Meillä on niemenomaan sitä porukkaa nyt remmaissä, aivan erityisesti politiikassa ja liike-elämässä. Eikä hyvin voi sanoa menevän.

(Toimittajina on sitten niitä, jotka myös kärysivät, tai eivät edes ymmärtäneet lunttavansa, ja että pomokin "lunttaa"... Jälkimmäisiä on jonkin verran myös "tieteessä"...)

" Nykymaailmassa virheitä ei sallita, virheettömyyteen ei ole mahdollisuutta ilman sääntörikkeitä ja huipulle pääsee vain jos sääntörikkeet onnistuu salaamaan. "

Nykymaailmassa PITÄÄ TEHDÄ AIVAN TIETYNLAISIA VIRHEITÄ.

Ja sen Enbuskekin kyllä kunhan miten osaa...

" Salailulla ja valehtelulla voi päästä hiihtoliiton johtoon, ulkoministeriksi tai jopa maailmanpankkiiriksi. Tässä keinossa on se huono puoli, että siitä jos jää kiinni, ei hyvä heilu. "

Eipä juuri pahakaan...

" Todellinen huijari onnistuu muuttamaan sääntöjä tai vähintäänkin niiden tulkintaa jälkikäteen, jolloin sääntörike todellisuudessa muuttuukin urotyöksi. "

Jos säännöt ovat väärät, voi kyseessä olla ihka todellinen urotyö!

(Kunniankukko siitä ei laula ennekuin kuoleman jälkeen, jos silloinkaan...)

" Sääntöjen jälkikäteisen muuttaminen on hyvä taito, jos sen hallitsee oivallisesti, voi muuttaa jopa alkuperäistä tavoitetta jälkikäteen. "

Mikä sen parempi kuin että sitäkin pystyy lennosta parantamaan!

" Ei Kolumbustakaan muistella onnettomana tunarina, jonka Intiaan suuntautunut laivamatka epäonnistui totaalisesti. "

No ei silloin. Tämän päivän Suomessa häntä kyllä pidettäisiin suurhuijarina, joka ei ollut varmaan yrittänytkään tosissaan etsiä uutta meritietä Intiaan... Vaikka sellsinenhan olisi hänän matkaansa edeltäneiden tietojen perusteella aivan hyvin voinut olla täysin mahdollista.

Jukka Töyrylä

Lehtitietojen mukaan yksi hylätyistä abirentuista oli nainen. Nainen, joka ei osannut käyttää taskulaskinta. Omaa taskulaskintaan.

Risto Koivula

Mutta osasi käyttää nettikännykkää?

Jotakin hyötyä siitä nettideittailustakin...

Jari Eteläsaari

Ongelma nykyisessä systeemissä lienee se että ei ymmärretä että maamme hyvinvointi vaatii tekijöitä eikä byrokraatteja.

Tekijöitä ei kiinnosta turhan pänttääminen vaan se että miten saadaan aikaan haluttu lopputulos.

Aivoton ulkoaoppiminen vie monelta kiinnostuksen, koulutuksessa olisi syytä keskityä siihen mitkä taidot ja ymmärrys on oleellista yrityksissä joihin ihmisten on koulutuksen jälkeen sijoituttava.

Kiltit tytöt pänttäävät sen mitä käsketään, pojat ihmettelevät että minkä helvetin vuoksi tuotakin pitäisi opetella ulkoa.

Risto Koivula

" Ongelma nykyisessä systeemissä lienee se että ei ymmärretä että maamme hyvinvointi vaatii tekijöitä eikä byrokraatteja. "

Ongelma on, että tarvitsemme tosia emmekä väärennettyjä teorioita todellisuuden ilmiöistä.

" Tekijöitä ei kiinnosta turhan pänttääminen vaan se että miten saadaan aikaan haluttu lopputulos. "

Kuka sen lopputuloksen haluaa?

Mihin muuhun sää luulet tieteellistä tietoa tarvittavan?

(Puhun nyt yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään tiedeyliopistoista, koska nimenomaan siellä ne ongelmat ja huijausket esiintyvät.)

Mulla oli ennen rakentamistalouden professori, joka julisti, että "tulevaisuudessa rakenteiden mekaniikkaa ja rakennusstatiikkaa ei tarvita ollenkaan, koska silloin lasketaan tietokoneilla!"... Ja hän oli niissä OMISSA aihepiireissään jopa edistyksellinen... nYNyt sitä sitten Aallossa OLLAAN TOSIAN LAKKAUTTAMASSA ja myös sillanrakennusta, metallirakenneteknologiaa, jne. ja samlla hypätään tasajalkaa kiljuen, että "INNOVAATIO! INNOVAATIO! INNOVAATIO!..." Vieläkin hullumpaa kuin minun opiskeluaikanani Tampereella...

" Aivoton ulkoaoppiminen vie monelta kiinnostuksen, koulutuksessa olisi syytä keskityä siihen mitkä taidot ja ymmärrys on oleellista yrityksissä joihin ihmisten on koulutuksen jälkeen sijoituttava. "

Tieteeseen keskittyen: sitä ei tehdä yrityksissä. Siitä on valtio vastuussa.

" Kiltit tytöt pänttäävät sen mitä käsketään, pojat ihmettelevät että minkä helvetin vuoksi tuotakin pitäisi opetella ulkoa. "

No ehkä juuri selittää tuon yhden ilmiön...

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Enbuske on ilmeisesti oivaltanut jotakin, kun hänen kirjoituksensa ovat kerta toisensa jälkeen tasokkaampia ja tasokkaampia. Ennen pidin tätä miestä pellenä, mutta nyt sä oot ihan hyvä jätkä jo.

Risto Koivula

Olet selvästi myös itse täysi pelle tässä asiassa.

. .

Silloin kun se ansaitaan, on kehulla paikkansa.

Tässä Enbuske osuu ytimeen, ja kuten sellaisissa tilanteissa yleensä, sivusta ja rivien välistä on luettavissa paljonkin. En näe kirjoitusta sinällään akateemisia pyrintöjä loukkaavana. Mutta ehkä se herättää jonkun, ja kysyy: tiedämmekö, vai tiedämmekö mitä tiedolla teemme.

Yhdysvaltain - ja nimenomaan siinä tavallista ihmistä lähempänä olevassa - kulttuurissa tunnetaan käsite 'self-made man'. Tälle on läheistä sukua 'can do' - ajattelu, joka toisinaan on saanut hieman koomisiakin piirteitä. Mutta myös tuloksia.

Aihe on mielenkiintoinen. Siitä, miten muodollisesti pätemätön ratkaisee paikkansa kilpailussa, voi sanoa paljonkin. Itse suosin väittämää: on täytynyt oikeasti olla hyvä.

Moni vain ottaa tämänkin kurtuksi otsalleen.

Risto Koivula

Vain jodenkuiden naispoliitikkojen ja -johtajien kaatukset ovat vieläkin typerämpiä kuin tämä Enbusken pöyristyttävä YLEnanti asiasta josta ei tiedä mitään eikä tule ikinä tietämäänkään.

Käyttäjän munkisto kuva
lauri munkisto

"Ihan kuin olisi yhteiskunnan velvollisuus järjestää jokaiselle akateemiselle ihannehomma, huolimatta siitä tarvitseeko työtä kukaan tai tuottaako se mitään arvoa kenellekään."

Niinno, mitä työtä kukaan nyt loppujen lopuksi tarvitsee? Ruoan tuotanto, vaatteiden ompelu, asuntojen rakentaminen, sairaiden auttaminen. Lista oikeasti tarpeellisista töistä on aika lyhyt. Kaikki loput hommat on sitten niitä tulevaisuuden facebookkien väsäilyjä, "joita ilman et voi x vuoden päästä elää". Tai jotain vielä turhempaa.

Yleisten jaarittelujen kirjoittelu uuteensuomeen nyt ainakin on täysin tarpeetonta eikä hyödytä ketään paitsi ehkä Niklas Herliniä.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ongelmahan ei ole itse yliopisto vaan se että yliopistosta läpi halutaan vain henkilöitä, jotka eivät ole innovatiivia vaan tuuttaavat robottimaisesti valmista koodia tai mitä nyt kyseinen ala vaatiikaan.

Suomalaisten ongelma on että he esim amerikkalaisia useammin tyytyvät tähän ja tyytyvät jopa siihen duunarin asemaan ja palkkaan jonka suomalaiset vanhan koulun yritykset pystyvät tarjoamaan.

Nokiaa kun miettii niin potkut suurelle osalle siellä on oikeastaan lottovoitto (ei varmasti henkilökohtaisesti, mutta yhteiskunnan kannalta). Jotkut voivat olla vielä siinä nuoruuden innossa ja kun ovat tottuneet johonkin elintasoon niin lähtevät sitten EHKÄ hakemaan sitä esimerkiksi yrittämällä.

Aihetta vielä läheltä liipaten, Jeremy Clarkson teki taannoin dokumentin nimeltä Jeremy Clarkson's Speed.

Tiia Pyykkö

yritä tässä sitten luovasti opiskella maisteriksi opiskeluajan rajauksen puitteissa..

mulla on taas jotenkin ihan toisenlainen hantsi siitä, miten paljon kouluttautumista maassamme arvostetaan? mun mututuntuma on nimittäin se, että duunariammattien arvostus on kovassa nousussa ja ylipäänsä erinäisten statusten kuilu kapenee kapenemistaan ja helvetin hyvä niin!

Käyttäjän Snafu kuva
Miikka Niiranen

Höhöttelin koko ajan työpaikalla itsekseni, kun luin kirjoitusta. Hyvää settiä.

Jos muodostettaisiin winner-loser-jakauma, niin miehet kansoittaisivat ääripäät ja naiset mediaanin tienoon. Ero palautuu varmaan juurikin riskinottohaluun, aivan kuten maukkaan oivaltavasti Enbuske naputtelee.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Tähän voisinkin kertoa, että meillä (opiskelen ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä) on ollut useita sellaisia tenttejä, joissa kaikki mahdollinen tiedonhaku on ollut sallittua. On saanut tuoda tenttitilaisuuksiin kirjoja, jos on niin halunnut, mutta luonnollisesti kaikki ovat käyttäneet nettiä, koska alan hengessä tenttiluokat ovat olleet juuri ATK-labroja.

Kyseessä ei tietenkään ole mitkään perinteiset aineet, joiden osaamista yo-kokeissa mitataan vaan ICT-aineiden tietämyksen soveltamiskyky. Lisäksi meidän alalla on siinä mielessä järkevä periaate, että vapaassa jaossa olevaa tietoa saa lähes joka tilanteessa hyödyntää (tietenkin tekijänoikeuslainsäädäntöä kunnioittaen) ja nimenomaan ymmärtämis- ja soveltamiskyky ovat avainasemassa.

Ei siis nähdä tarpeellisena monen asian ulkoa muistamista, koska tieto on tallessa jossain. Tietoa nimensä mukaisesti käsitellään ja sovelletaan opiskelemalla saavutetun asiantuntemuksen avulla kunkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Siitä piirteestä ainakin itse pidän!

Anni Loren

Ehkä lunttasin yliopistossa roomalaisen metriikan tentissä, ehkä en..
Mikseivät ovet Säätytalolle ole auenneet kaltaiselleni multitalentille vai onko taas syypäänä sukupuoleni?

Joni Hanski

Huomautettakoot että ainakin Einstein oli poikkeuksellisen pätevä koulussa, ja koulu järjesti hänelle monenlaista poikkeuksellisen edistynyttä opetusta luonnontieteiden alueelta. Tämä oli se pohja jolta hän ponnisti ensin, siihen aikaan hyvin arvostetun, patenttivirkailijan työhön ja siitä suhteellisuusteorian kehittämiseen. Larry Page, Googlen perustaja, hankki maisterin tutkinnon koulujen käymisen jälkeen ja sai innostuksen googleen tohtorintutkintovaiheessa. Kenenkään tarina ei vaikuttanut sisältävän mitään erityisempiä elementtejä jotka eivät onnistuisi nykysuomessa, jos vain olisi näitä tarmoa puhkuvia nuoria, yritteliäitä ja lahjakkaita miehiä jotka lähtevät tekemään jotain uutta ja hienoa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tämä äidillinen, riskejä karsiva yhteiskunta ei ehkä kauheasti haasta moiseen. Se kannustaa. Kannustaminen on väsynyttä touhua. On sillä tietty hyviäkin puolia. Pyöräilykypäriä en sellaiseksi laske, mutta onhan tällaisessa ihan kiva olla ja elellä. Poikkeukselliset ihmiset silti näyttäisivät pääosin kasvavan poikkeuksellisista olosuhteista.

Petri Kivikangas

Tuomas on taas kerran osunut asian ytimeen. Suomalaisen koulujärjestelmän ongelma on, että se keskittyy "wikipediatiedon" opettamiseen, kun pitäisi sen sijaan keskittyä oppimisen opettamiseen ja tiedonhakuun. Koulun pitäisi saada oppilaat ajattelemaan, eikä tukahduttaa heidän itsenäistä ajatteluaan.

Kaikista puutteista huolimatta meidän koulujärjestelmämme on kyllä silti huippuluokkaa.

Risto Koivula

Jutussa ei ole mitään järkeä, mutta se on sitä standardipaskaa, mitä YLEN ANTI yleensäkin ON!

Eila Jokimaa

Mielestäni etenkin peruskoulussa sivuutetaan täysin se kylmä tosiasiafakta, että oppiminen perustuu emootioihin. Pelkkä pedagogiikka ei auta oppimaan: motivaatio johtuu aina siitä, että aivoissa erittyy dopamiinia oikeaan aikaan. Se vaatii sitä, että ihminen pyrkii vapaaehtoisesti oppimaan. Milloin lapsi pyrkii vapaaehtoisesti oppimaan? Kun hän on kiintynyt aikuiseen tai toisiin lapsiin, jotka saavat neurokemiallisen palkinnon oppimisesta. Ongelma on ensinnäkin siinä, että poikien rooliodotukset eivät tuota tunnontarkasta päähän pänttäämisestä useinkaan heille mielihyvää, sillä kiinnostukset ovat pienestä pitäen ohjattu toisaalle. Lisäksi korostuneen keskiluokkaisessa materialistisessa kulttuurissa unohdetaan helposti funktio ja sisältö. Ei se riitä että saat palkkion kiltteydestä, jos et pienestä pitäen opi arvostamaan tietoa ja sen funktiota suhteessa elämään. Nietzsche muistaakseni sanoikin joskus, että tieto pelkän tiedon vuoksi on perversio. Toisin sanoen tietoa tuotetaan aina elämää varten. Tietenkin tiedon ja tietämisen ehdot informaatiokulttuurissa ovat erilaiset kuin heimoyhteisöissä, vaikka oppimisen perusteet eivät ole mihinkään muuttuneet. Ilman perusluottamusta ja tunnesidettä oppimisesta ei tule mitään muuta kuin ADHD-diagnooseja.

Mika Lehtinen

Samaa mieltä, motivaatio on kultaakin tärkeämpää. Mutta jos esim lähdetään "pakottamaan" motivaatiota, emootiota, saadaan aikaiseksi usein luotaan työntämistä, defenssiä. Tätä tapahtuu jo nyt auktoritäärisen oppimisen tuloksena.

Tärkeintä motivaation luontaisessa puhkeamisessa on aika.
Aika mahdollistaa monet eri lähestymistavat, sitämyöten innovaatiot.
Heimoilla, kavereilla, on aika puolellaan. Ajan myötä ihmiset rentoutuvat, ja saavat oman persoonansa esiin.

Kuinka kauan olemme pitäneet itsestäänselvänä oppiaineitamme? Eikö olisi jo aika uudelle kokonaisuudelle, joka perustuisi enemmän fysiologiaan kuin historiaan.

Käyttäjän tomppeli kuva
tomi ahti

Enbuske ilmoittaa varmaan kohta liittyvänsä Persuihin, sen verran on populistin vikaa. Tarkoitan siis retoriikkaa tolkuttomine yleistyksineen ja kärjistyksineen, en niinkään mielipiteiden populistisuutta. Niistä en oikein tiedä: välillä taitaa pilkahtaa esiin aito, toisten mielipiteistä piittaamaton toisinajattelija.

Risto Koivula

Missä hän "ajattelee" toisin Halonperkeleeseen verrattuna?

Pekka Puhkala

"Poikkeuksellisen moni menestynyt mies on jättänyt koulut kesken. Tällaisia ovat mm. Googlen perustaja Larry Page, Applen perustaja Steve Jobs, Henry Ford, Bill Gates, Richard Branson, Quentin Tarantino sekä Albert Einstein."

Koulut jäi toki kesken. Mutta harva näistä menestyneistä toisaalta oli ihan siinä häpykarvojen poltteluiässäkään enää:

-Larry Page synt. 1973 Google perustettu 1988 (15 ikäisenä)
-Bill Gates, synt. 1955 Microsoft perustettu 1975 (20 ikäisenä)
-Steve Jobs synt. 1955 Apple perustettu 1976 (21 ikäisenä)
-Albert Einstein synt. 1879 Suhteellisuusteoria 1905 (26 ikäisenä)
-Richard Branson s. 1950 Lentoyhtiö 1984 (34 ikäisenä)
-Henry Ford, synt 1863 Ford perustettu 1903 (40 ikäisenä)

Ohjelmistopuolella on muitain ☺tuhansia menestyneitä☺ Jobseja, Gateseja ja Pageja. Mutta lisäksi on myös ne ☻miljoona epäonnistunutta☻ tai keskinkertaista softayritystä myös. Isossa määrässä aina JOKU menestyy muita paremmin, ja niistä tehdään lehtijuttu.
Myös tohtoreiden ja diplomi-insinöörien ja maistereidenkin sanotaan toisinaan menestyneen yritysmaailmassa, mutta se ei asiana nyt oikein sovi otsikon aihepiiriin.

> Jos tehtävä olisi saada Nokia nousuun tai Suomelle hallitus,
> soittaisin näille seitsemälle nuorelle yo-huijareille, ja
> homma olisi heidän.

Noitten 7 urhoollisen henkilöllisyys nyt valitettavasti jäi pimentoon. Mutta ehkä joku muu koulunsa keskeyttänyt voisi kelvata tilalle, vaikka tästä:

- Kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselta jäi peruskoulu kesken
- Tuksulla jäi koulu kesken

Ylioppilaaksi saakka pääsivät esim. liikemies Jari Sarasvuo ja kansanedustaja Maria Guzenina ja Kata Kärkkäinen. Ennen kuin korkeammat opinnot sitten tökkäsivät. Noistä ei ehkä niitä keolvollisia keskeyttäjiä Suomen Hallitusta muodostamaan ole.

Onneksi maalla on kuitenkin mistä ammentaa tähänkin, terävän ideanikkarien pään tarpeeseen:

http://www.stat.fi/til/kkesk/index.html
""Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,4 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2008/2009 aikana. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,9, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 8,5, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 8,6 ja yliopistokoulutuksessa 6,2 prosenttia.""

Eli Opetusministeriö on ollut ►syvästi huolissaan◄ noista opintojensa keskeyttäneistä ja sitä kautta yhteiskunnasta syrjäytyvistä.

Mutta onneksi toit blogissasi tämän uudenlaisen virkeän näkökannan esille. Koulunsa keskeyttäneet ovat sitä ►parasta ja terävintä◄ ainesta. Ne pitää sijoittaa Nokialle 3G-tuotekehittelyyn ja Valtionhallintoon budjetin tekoon ja maata johtamaan.

Kukahan soittaisi Kataiselle, ja voisi alustavasti esitellä joitakin nimiä tältä listalta sinne avuksi?

Mika Lehtinen

Enbusken kolumnin näkökulma sijoittui koulutukseen, sen kehittämiseen, se ei pitänyt sisällään kehotusta ottaa terävimmät(?) 3:n ratikasta.

Asiallisuus, kylmyys, tyhjyys. Siinä on pähkinöitä aikuiseenkin makuun.

Mutta jos yhteiskunnan tarkoitus on vain työllistää, alistua ja olla tehokas, niin eiköhän tämä Kataisen listalta jo löydy!

Anni Loren

"- Kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselta jäi peruskoulu kesken
- Tuksulla jäi koulu kesken"

Pieni tarkennus: tarkoitat Tuksulla Johanna Tukiaista? Hänellä ei kyllä jäänyt "koulu kesken" on ainakin ylioppilas ja vielä ilmeisen hyvin arvosanoin. Pari vuotta sitten asiasta kiisteltiin kun Tukiainen ilmoitti itse kirjoittaneensa neljä laudaturia ja asia tarkistettiin. Ihan niin hyvä ei yo-todistus ollut mutta ei siis jäänyt koulu kesken.

Tero Rantaruikka

Toisaalta ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut valtavasti. Joillekin ammattikoulualoille on korkeammat keskiarvorajat kuin lukioihin. Eli tuo duunariuden häpeäminen ei enää näytä pitävän paikkaansa. Fiksut nuoret hankkivat peruskoulun jälkeen ammatin, tekevät töitä muutaman vuoden ja jatkokouluttautuvat ammattikorkeissa. Siinä vaiheessa kun lukiopolulle lähteneet humanistit ihmettelevät paperi kourassa, että mitköhän töitä sitä tekisi, näillä nuorilla on jo rautainen kokemus ja ammattitaito.

Kun puhutaan opintoputken lyhentämisestä, puhutaan ihan syystä korkeakouluopiskelijoista, jotka tulevat yhteiskunnalle hävyttömän kalliiksi. Etenkin ne, jotka lähtevät lukion jälkeen opiskelemaan folkloristiikan kaltaisia kivoja aloja ja valmistumisen jälkeen vaihtavat alaa ja ehkä aloittavat uudet opinnot. Hyvässä lykyssä nämä tyypit alkavat maksamaan veroja vasta kolmekymppisenä.

Eläkkeidemme toivo on fiksuissa ja yritteliäissä duunareissa, ei meissä akateemisissa pullakourissa.

Tero Rantaruikka

Toisaalta ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut valtavasti. Joillekin ammattikoulualoille on korkeammat keskiarvorajat kuin lukioihin. Eli tuo duunariuden häpeäminen ei enää näytä pitävän paikkaansa. Fiksut nuoret hankkivat peruskoulun jälkeen ammatin, tekevät töitä muutaman vuoden ja jatkokouluttautuvat ammattikorkeissa. Siinä vaiheessa kun lukiopolulle lähteneet humanistit ihmettelevät paperi kourassa, että mitköhän töitä sitä tekisi, näillä nuorilla on jo rautainen kokemus ja ammattitaito.

Kun puhutaan opintoputken lyhentämisestä, puhutaan ihan syystä korkeakouluopiskelijoista, jotka tulevat yhteiskunnalle hävyttömän kalliiksi. Etenkin ne, jotka lähtevät lukion jälkeen opiskelemaan folkloristiikan kaltaisia kivoja aloja ja valmistumisen jälkeen vaihtavat alaa ja ehkä aloittavat uudet opinnot. Hyvässä lykyssä nämä tyypit alkavat maksamaan veroja vasta kolmekymppisenä.

Eläkkeidemme toivo on fiksuissa ja yritteliäissä duunareissa, ei meissä akateemisissa pullakourissa.

Tuula Saskia

Kirjoittaja on oikeassa. Näin se vain on ja ainakin pääkaupungin talousalueella.

Se johtunee osin siitä, että tänne rantautuneet ovat pikkuhiljaa omakohtaisesti tajunneet, mikä onni on , jos on sattunut löytämään osaavan putkimiehen, maalarin tai siivoojan. Painotan sanaa osaavan.

Tiedän kokemuksesta, että näillä kädentaitajilla on ainakin näillä seuduilla tavaton kysyntä. Annan yhden esimerkin: meillä kohensi muutoin muuttovalmista uutta asuntoamme maalari, joka teki työnsä täsmälleen aikataulussa, ja jälki oli hyvää. Suosittelimme häntä sittemmin tuttavillemme. Keväällä olisimme tarvinneet häntä jälleen pikkutyöhön. Hän kertoi tulevansa mielellään, mutta aikaa löytyi vasta syksyllä lokakuussa.
Ansio ei ollut meidän, vaan kaverin oman osaamisen, josta tieto oli levinnyt ilmeisesti myös suusta suuhun periaatteella.

Näin on tänään. Kädentöitä taitava ammattimies on erittäin arvostettu osaaja ja syystä. Ihmettelen, että joku kokee siivoojan tehtävän toisenluokan hommana. Väitän, että tässäkin työssä pätee sama sääntö: jos osaa hommansa, työtä ei puutu. Eikä tuntipalkka ole pieni: puhumme kymmenistä euroista. Kysyntää riittää silti. Esim. oma tehokaksikkoni ei voi ottaa uusia asiakkaita.

Tällä tahdon painottaa sitä, että edellisen kirjoittajan ( ja myös Enbusken) ajatukset ovat terveitä ja oikeasuuntaisia. Humanisteja nälkäpalkalla on maassamme ihan liikaa.

Tämä pitäisi myös havaita kouluhallituksessa ja opetusministeriössä.

PS. Enbusken vilppi-innovaatioitten tekijöihin en saata uskoa.

. .

31 kommenttia, eikä yhtään sanaa persuista - kunnes.

Mitä tulee Enbuskeen henkilönä, olisin taipuvaisempi näkemään asian niin, että jos joku liittyy johonkin, niin persut Enbuskeen. -Kun nyt kerran piti tähänkin ketjuun sotkea muuan mitättömäksi toivottu puolue.

Toisille voisi toisin ajattelu tehdä virkistävää.

Tuula Saskia

Omalla kannanotollani en suinkaan tarkoittanut, että teoreettisesti lahjakkaat nuoret pitäisi siirtää syrjään opintopolitiikassa.

Ei, ja herran tähden, ei. Heissähän on tulevaisuutemme.

Jos korkeakoululaitos ei tuota muita kuin humanistinössöjä, sen on syytä ryhdistäytyä. Ja kysynpä nyt , miten se sen tekee: Hesarin jätti-ilmoitukset eivät vakuuta.

Havaitsin hiukan hämmästyneenä, että Aatos ja Jane Erkon säätiö lahjoitti huomattava summan Hankenille eli ruotsinkielisten opinahjolle.

Mitä siitä sopii ajatella? Ehkä siellä opiskelevat parhaat kyvyt.
Hyvät nuoret , mieluiten lahjakkaat suomenkieliset , hakekaa sinne.

Raha ei lopu.

Risto Koivula

Hörhkö tuhoaa Suomen loppuakin tiedettä lahjoituksillaan. Hän on yksi nykyisen tilanteen pääsyyllisistä.

Käyttäjän jaakkokilpelainen kuva
Jaakko Kilpeläinen

Yo-kirjoituksissa hylättiin 7 huijaria. En tiedä heistä mitään, mutta arvelen, että he ovat innovatiivisia nuoria miehiä..?

Ja päivän oudoimman spekulaation palkinto lähtee etelähelsinkiläiselle Tuomakselle - miehelle, joka ei muuten kovin pitkälle mitään kouluja käynyt mutta on silti menestynyt mediapersoonana ja hyvien näkökulmien julkituojana, koska on niin mahottoman fiksu, ettei sen tarvinnut käydä niitä kouluja!

Mutta siis joo, tuo, "koulutus ei oo mikään fiksuuden mittari, eihän koulussa opi niinku elämää", hyvä näkemys. Aika kulunut oivallus ollakseen Tuomaksen oivallus, mutta pakkohan tuohon on uskoa. Sen verran sitä on tullut nähtyä.

tourette '

Eikö ennemmin kannattaisi löytää ne vesselit, jotka huijasivat mutta eivät jääneet kiinni?

Matti Kärkkäinen

Miksi Albert Einstein on otettu tuohon keskeyttäneiden listaan. Hän lienee kyllä tehnyt monet tärkeät oivalluksensa akateemisen maailman ulkopuolella, mutta kyllä hänellä ihan muodollinenkin koulutus tietääkseni oli?

Akateemisella koulutuksella tuskin on mitään tekemistä nuorten miesten syrjäytymisen kanssa (jos akateemisella tarkoitetaan korkeakouluja, peruskoulussa lukuaineita kutsutaan ainakin joskus akateemisiksi aineiksi). Syrjäytyneet miehet ovat todennäköisimmin niitä, jota eivät ole saaneet edes peruskoulua käytyä tai eivät ole edes aloittaneet tai ovat keskeyttäneet ammattikoulutuksen. Peruskoulujärjestelmässä on kyllä poikia syrjiviä piirteitä. Varmaankin tarvittaisiin enemmän "toiminnallisia" työmuotoja.

Akateeminen koulutus (lukio mukaan lukien) on suomalaisessa kulttuurissa yliarvostettua. Väitän kuitenkin, että käsillä tekeminen on ihan kunniallista ja hyviä tekijöitä tarvitaan. Lähes kaikissa töissä tarvitaan kuitenkin ammattikoulutus ja hyvä elämänhallinta.

Pidän kirjoituksesta nousevaa koulutuskritiikkiä aika ongelmallisena ja jopa vaarallisena. Monesti kouluvaikeuksien syynä on se, etteivät vanhemmat arvosta mitään koulutusta eivätkä pysty tukemaan lastaan. Koulutuksen vastaiset asenteet ovat vaarallisia nimenomaan tässä joukossa.

On varmaan niin, että nykyinen koulu ei ole paras mahdollinen sopimattomalla tavalla lahjakkaille tai jostakin suppeasta asiasta kiinnostuneelle. Jotkut lahjakkaat todella menestyvät hyvin ilman muodollista koulutusta. Mutta jokaista tällaista menestyjää kohti lienee tuhatkertainen määrä syrjäytyjiä. Koulun keskeyttämisen romantisointi on leikkiä vähän liian vakavalla asialla.

Risto Koivula

Matti Kärkkäinen: " Miksi Albert Einstein on otettu tuohon keskeyttäneiden listaan. Hän lienee kyllä tehnyt monet tärkeät oivalluksensa akateemisen maailman ulkopuolella, mutta kyllä hänellä ihan muodollinenkin koulutus tietääkseni oli? "

Kyllä hän teki "akateemisen maailman" sisällä oivalluksensa, ja jotkut muut ernst machit olivat sellsien ulkopuolella, vaikka pitivätkin hallussaan yliopistojen oppituoleja.

Einsteinin omia selvityksiä siitä, miten hänen keksintönsä muka olisivat syntyneet, ei välttämättä kannata ottaa aivan todesta.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post884026.html#p8...

" Akateemisella koulutuksella tuskin on mitään tekemistä nuorten miesten syrjäytymisen kanssa (jos akateemisella tarkoitetaan korkeakouluja, peruskoulussa lukuaineita kutsutaan ainakin joskus akateemisiksi aineiksi). Syrjäytyneet miehet ovat todennäköisimmin niitä, jota eivät ole saaneet edes peruskoulua käytyä tai eivät ole edes aloittaneet tai ovat keskeyttäneet ammattikoulutuksen. Peruskoulujärjestelmässä on kyllä poikia syrjiviä piirteitä. Varmaankin tarvittaisiin enemmän "toiminnallisia" työmuotoja.

Akateeminen koulutus (lukio mukaan lukien) on suomalaisessa kulttuurissa yliarvostettua. Väitän kuitenkin, että käsillä tekeminen on ihan kunniallista ja hyviä tekijöitä tarvitaan. Lähes kaikissa töissä tarvitaan kuitenkin ammattikoulutus ja hyvä elämänhallinta.

Pidän kirjoituksesta nousevaa koulutuskritiikkiä aika ongelmallisena ja jopa vaarallisena. Monesti kouluvaikeuksien syynä on se, etteivät vanhemmat arvosta mitään koulutusta eivätkä pysty tukemaan lastaan. Koulutuksen vastaiset asenteet ovat vaarallisia nimenomaan tässä joukossa.

On varmaan niin, että nykyinen koulu ei ole paras mahdollinen sopimattomalla tavalla lahjakkaille tai jostakin suppeasta asiasta kiinnostuneelle. Jotkut lahjakkaat todella menestyvät hyvin ilman muodollista koulutusta. Mutta jokaista tällaista menestyjää kohti lienee tuhatkertainen määrä syrjäytyjiä. Koulun keskeyttämisen romantisointi on leikkiä vähän liian vakavalla asialla. "

Risto Koivula

WITTU ttä sää ossat olla huijariksikin TYHMÄ!!!

YLE olis perkele myytävä GASPROMIille, jos se vain suostuisi ostamaan...

Sitten tulis että törisee Enbuskellekin kalossia perseeseen...

" Kevään ylioppilaskirjoituksissa yritettiin huijata poikkeuksellisen paljon. Ylioppilaslautakunnan mukaan vilpin takia hylättiin ennätykselliset seitsemän oppilasta. Iltalehdessä kerrottiin törkeästä yrityksestä salakuljettaa kokeeseen älypuhelin ja katsoa vastaukset netistä.

Ehkä Suomella siis on vielä toivoa. Meillä on ainakin seitsemän nuorta, joilta löytyy seminaarien ja juhlapuheiden bullshit-bingon suosikkisanoja, luovuutta ja innovaatiota. En tarkoita, että huijaaminen olisi hienoa. Se on rumaa. "

Minkä takia sää sitten koko ajan huijaat? Rumahan olet kuitenkin muutenkin!

" Mutta ylioppilaskokeen skoijjari rikkoo melko mielivaltaisia sääntöjä. Esimerkiksi Tanskassa nettiä saa jo käyttää kirjoituksissa avuksi. Yo-huijari ei varasta mitään toisilta. Tai no ehkä tulevaisuuden opiskelupaikan, jos ei jää missään vaiheessa kiinni vilpistä. Mutta veikkaan etteivät huijarit viihdy kauaa yliopistossa. "

Olet väärässä: JUURI HE SIELLÄ VIIHTYVÄT, JA VARSINKIN REHTOTRI- JA HALLNTONEUVOSTOPORTAASSA, MUTTA MYÖS PROFESSOREINA jne., kaikilla tasoilla...

" Usein kuulee, että koulussa opiskellaan elämää, eikä koulua varten. Se on tietysti hölynpölyä. Koulun tarkoitus on tehdä meistä graduntekorobotteja, jotka antavat asioihin tismalleen samanlaisia vastauksia. "

No mutta hyvä herra: TUOHAN JUST ON "(AKATEEMISTA ARKI)ELÄMÄÄ", EIKÄ AINAKAAN MITÄÄN TIEDETTÄ!!!!

Itse pudottelet joka perkeleen asiaan TASAN SAMOJA ÄÄLIÖ"VASTAUKSIA" JA SAAT SIITÄ VIELÄ PALKKAKIN!!!!

"Työsi" voitaisiin helposti TÄYDELLISESTI KONEELLISTAA!!!

" Olen haastatellut työssäni toimittajana älyttömät määrät yliopiston käyneitä, maistereita ja tohtoreita. On uskomatonta, kuinka samanlaisia vastauksia kaikki tuntuvat asioihin antavan. Ryhmästä löytyy aina vain samalla tavalla eri tavalla ajattelevia. Erityisesti akateemiset naiset ovat neuroottisen huolissaan siitä, minkälaista palautetta heille tulee oman alan sisältä, jos he uskaltavat sanoa edes jotain poikkeuksellista.

Libanonilaissyntyinen filosofi ja taloustieteilijä Nassim Nicolas Taleb vertailee Musta joutsen -kirjassaan taksikuskien ja ekonomistien talousennusteiden paikkansapitävyyttä. Yllättävintä ei ole se, että taksikuskien ennusteet osuivat enemmän oikeaan. Mielenkiintoisinta on, että ekonomistien ennusteet osuivat aina lähemmäksi toisiaan kuin oikeata talouskehitystä. Kaikki ovat oppineet alan puhetyylin ja haluavat miellyttää lähinnä toisiaan. "

Tuollaista tapahtuu vain ns. haistapaskantieteen piirissä, JOTA SINÄKIN EDUSTAT TAI AINAKIN JOKA PAIKASSA MAINOSTAT!!!!

" Mutta palataan näihin yo-huijareihin. Heidän sukupuoltaan ei kerrottu julkisuuteen, mutta olisin valmis lyömään vasemman testikkelini vetoa, että kaikki olivat nuoria miehiä. Naiset ovat tuollaiseen liian miellyttämisenhaluisia. Nuoret naiset sopeutuvat nykymaailmaan miehiä paremmin. Se on sääli, sillä veikkaan, että meiltä jää sen takia jotain saavuttamatta. "

Kyllä naisetkin huijata osaavat. Tosin tyhmempiä he ovat jopa seksilläkin huijatetaassaan kuin vähänkään ovelammat miehet. Lisäksi sellainen esimerkisi vähän homehtunut varakas vanhapoika ei välitä, vaikka tietääkin, että tyttöystävä huijaa ja rahastaa. Vasta sitten, jos on ne aamenet paperissa, ja ja sitten se vie puolet tai kaiken, vitsit tosissaan vähenee...

" Yhdysvaltainen neurotieteilijä Louann Brizendine kirjoittaa miehen aivoista kertovassa kirjassaan The Male Brain, "

NO NYT RUPESI TAAS TUELMAAN SITÄ HAISTAPASKAA!!!!!!

" että murrosiän juuri ylittäneiden miesten energia, kekseliäisyys ja riskinottokyky ovat ilmeisesti tärkeimpiä syitä ihmiskunnan menestykseen.

Brizendine on siis nainen ja oli 70-luvulla kiihkeä feministi, kunnes huomasi, että tieteelliset tutkimukset todistavat isoja eroja sukupuolten välille. "

Eivät todista.

" Alle kolmekymppiset miehet saavat tässä maailmassa siis lähes kaiken aikaan; sekä hyvässä että pahassa. "

Ei ole perää. Suurten ja kestävien titeelisten keksintöjen tekijöiden iät vaihtevat 18 ja 85 ikävuoden välillä tavalla joka on ikäpyramidin mukaista vanhapainotteisempi. Parhain työkyky on jossakin 50 ikävuoden paikkeilla, jos ei ole ryhtynyt pelkästään soveltamaan omia ideoitaan. Asiaa on kyllä helpompaa ja lähes yhtä luotettavaa tutkia taiteijoiden kohdalla.

" Uudet uskonnot, vallankumoukset ja keksinnöt tulevat yleensä heiltä. "

En sanois noin. Mutta osa kovista ideamoottoreista kyllä höyrähtää ja pimahtaa...

(Varsinkin jos he käyttävät sitä doping-ainetta.)

" Kun näet seuraavan kerran poikaryhmän kärventämässä sytkärillä toistensa häpykarvoja saman aikaan rullalaudalla temppuillen, tuo sama ajattelu ja energia voisi myös johtaa syöpälääkkeen keksimiseen. Yo-huijareiden kaltaiset nuoret miehet keksivät internetin, tamponin, mikroaaltouunin sekä asian, "

Ei ole perää. Nuo kaikkisitä paitsi (tamponia lukuun ottamatta) perutuvat täysin aikasemmille tieteellisille keksinnöille, joita ovat todennäköisimmin tehneet tai ainakin julkistaneet n. 50-set miehet.

" josta et ole vielä kuullutkaan, mutta 10 vuoden päästä et voi elää ilman sitä. "

Pelkkää perstuntumaa...

" Miksiköhän sitten juuri tämä ihmisryhmä syrjäytyy Suomessa länsieurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon? Saatan taas olla täysin väärässä, mutta entä jos se johtuu siitä, että meillä arvostetaan liikaa akateemista koulutusta? "

Ei sitä arvosteta, eikä varsinkaan tiedettä: lopultakin vain haistapaskasta maksetaan, myös toimittajille, KUTEN ERITTÄIN HYVIN TIEDÄT!!!

" Tällä hetkellä jo yli puolet suomalaista yliopisto-opiskelijoista on naisia, kuilun odotetaan repeävän vielä isommaksi lähivuosikymmeninä. Ehkä yliopistomaailma vain sopii paremmin naisille? "

Meillä ei ole NORMAALI "yliopistomaailma", ja päivä oäivältä kieroontuneemmaksi menee ainakin niin kauan kuin haistapaskantieteen gangsterikummitäti istuu vallassa...

" Olemme maatiaiskansa ja sitä häpeillessä haluamme, että jokaisen pitäisi opiskella akateeminen ammatti. "

Ammatikorkeakoulut ovat loistojuttu!

Ne vaan EIVÄT VOI LUOTTAA NYKYISIIN TIEDEYLIOPISTOIHIN, että ne saisivat sieltä viimeisntä perututkimustietoa! Jos niillä selaista on, NE EIVÄT ANNA SITÄ, koska ne on pakotettu itsekin kilpailemaan ammatillisella sektorilla oman tehtävänsä KUSTANNUKSELLA!

" Ennen suvun ensimmäinen ylioppilas oli ylpeys, nyt viimeinen duunari on häpeä. "

Ei ole. Yhä useammalla akateemisella on itselläänkin myös duunariammatti. Esimerkiksi minäkin olen toiminut erilaisten tohtoritason tehtävien ohella myös mm. romuttajana syvimmän laman aikaan. (Enää siitä ei tulisi mitään.)

" Tästä johtuen meillä on nykyään jopa akateemisia syrjäytyneitä, jotka ovat vihaisia siitä, ettei 15 vuoden opiskelun jälkeen tarjotakaan hopealautasella juuri sellaista ammattia, jonka äiti lupasi. Ja koska Suomeen on muodostunut uhripuheen kulttuuri, sen alle hautautuvat ne, joilla menee oikeasti huonosti."

Ai millainen "uhripuheen kulttuuri"?!

" Ihan kuin olisi yhteiskunnan velvollisuus järjestää jokaiselle akateemiselle ihannehomma, "

Yhteiskunnan velvollisuus on huoletia titeellisestä perustutkimuksesta ja siitä, että ainakin jossakin väärä tieto osataan erottaa oikesta, on se paikka sitten Tiedeakatemia (joolaista Suomessa EI OLE) tai tiedeyliopistot, jompikumpi tai molemmat! Tiedeyliopistoille on säädettävä myös velvollisuus oikaista löytämänsä paikkansapitämätön ja huijaustieto yhteiskunnan toiminnoista (eikä odotella kieli pitkällä makeana, että kilpailevan putiikin seuraajat ja yhteistyökumppanit aiheuttavat mahdollisimman suuren katastrofin, kuten kilpailevat bisnesmiehet tietysti tekevät...

" huolimatta siitä tarvitseeko työtä kukaan tai tuottaako se mitään arvoa kenellekään. "

Tiedätkö, mitä tieteellinen, esimerkiksi teknistieteelllinen perustutkimus tekee tuotteiden ARVOLLE (ja siten hinnoille)? Et tietenkään! OPISKELE TÄÄLTÄ:

http://ristokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59760...

" Suomen menestys PISA-tutkimuksissa saattaa jopa pahentaa syrjäytyneiden miesten tilannetta, sillä se vahvistaa ajatusta, että ainoa tapa menestyä Suomessa on hankkia vahva muodollinen koulutus ja alkaa käyttäytyä kuten kaikki muutkin. "

Nyt en ymmärrä... Mitä helvettiä tuo PISAAn liittyy! PISAssa saamme hyviä tuloksia, kun meillä on looginen ja ilmaisuvoiminen kieli ja sitä kirjoitetaan ääntämisemukaisella tavalla! Siihen PISAn hyöty sitten tyssääkin...

" Enää ei oikein voi olla kunniallinen kansalainen tekemällä jotain käsillään. "

No AINAKIN KUNNALLISEMPI KUIN SINÄ!!!!!!

" Ennen vanhaan oli tarjolla hanttihommia, joilla saattoi saada kunnioitetun statuksen yhteisössä. Nyt päätös tulevaisuuden opiskelupaikasta ja elämän suunnasta pitäisi tehdä nuoruuden pahimmassa testosteronihumalassa. "

Ei mulla ainakaan silloin ollut "pahin humala", vaan myöhemmin... (Enempi silloin oli kaljahumala osan viikkoa... Joillakulla oli kyllä molemmat...)

" Tiedän, että tämä seuraava on klisee, mutta tuntuu pitävän kutinsa. Poikkeuksellisen moni menestynyt mies on jättänyt koulut kesken. Tällaisia ovat mm. Googlen perustaja Larry Page, Applen perustaja Steve Jobs, Henry Ford, Bill Gates, Richard Branson, Quentin Tarantino sekä Albert Einstein. Einsteinille opettaja sanoi, ettei tästä voi ikinä tulla mitään. "

Ei kyllä pidä paikkansa, että hän olisi koulut tai yliopistot "jättänyt kesken", vaikka lukion viimeisen luokan valvojan kanssa olikin vaikeuksia, ja Albert erotettiin koulustaan. Hän tosiaan teki tärkeimmät kesintönsä alle 30-vuotiaana, ja myöhemmin meni rautaisesta kokemuksesta huolimatta huonommin putkeen, vaikka maine ja työehdot sen kun paranivat ja paranivat.

" Suomalaisessa järjestelmässä nämä miehet höpöttelisivät tällä hetkellä yksikseen kolmosen ratikassa. "

Se voi hyvinkin olla totta... tai vääntäisivät mikroyrittäjinä nenävideoita hammaslääkärivastaanottojonon hupilaitteiksi...

" Jos tehtävä olisi saada Nokia nousuun tai Suomelle hallitus, soittaisin näille seitsemälle nuorelle yo-huijareille, ja homma olisi heidän. "

Olen aika lailla varma, että heitä ei olisi apua.

Tieteessä ja teknikassakaan keksintöjä ei niinkään "tehdä" saati "tuoteta" kuin LÖYDETÄÄN,ja siitä pelkää pulinaquraa tehneellä ei ole mitään tietoa, vaikka olisikuinka perkeleesti haastatellut yliopistojen väkeä, kaikenlaista väkeä (joista muuten osa aina johtaa toimittajaa harhaan). Minä olen sekä pulissut että keksinyt, paljon enemmän tietysti ensimmäistä, joten tiedän kyllä molemmat.

" Tosin voin veikata, että jos he oikeasti ovat luovia ja innovatiivisia, molemmat ongelmat olisivat melko yhdentekeviä ja he keskittyisivät jonkun paljon tärkeämmän asian ratkaisemiseen. Jokainen, joka kehtaa kysyä kysymyksen "Mistä Suomeen uusi Nokia?", ilman ironiaa, pitäisi pakottaa rangaistukseksi käyttämään Nokian älypuhelinta viikon ajan. Emme tarvitse mitään uutta Nokiaa, vaan jotain, mistä emme ole vielä kuulleetkaan. "

Eivät he keksi ilman OIKEAA opetusta ja jopa ideologiaa, silloin, jos on kyse vaativasta tiedepohjaisesta korkean teknologian alasta, kuten yhä enemmän on kysymys.

Sellaiset kesinnöt tehdään sillä, missä TIEDEJÄRJETELMÄ on kunnossa, eikä sitä ole hokkuspokkustempuilla vaihdettu (mutkat suoriksi mika oikaisevaan) "INNOVAATIOJÄRJETELMÄÄN"....

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1383734.html#p...

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=5978....

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=5978....

Sellaisia keksivät usein kapinalliset nuoret miehet, joilla ei ole kärsivällisyyttä istua vuosikausia koulun penkillä. "

Käyttäjän dekooderi kuva
Taavi Haukivirta

tosi super hyvä viesti

t. samuli 6 v

Juhani Komulainen

Kiitoksia Tuomas hyvästä ja oivaltavasta kirjoituksesta. Omista luokkatovereistani parhaiten ovat menestyneet juuri nuo "luokan häiriköt" ja kepposten tekijät.
Koulussa ei opita "oivaltamista, innotiivisuutta". Sehän on lahja, joka kehittyy juuri elämällä rennosti ja sääntöjä kierrellen rajoja kokeillen. Moraalia on tähän turha sotkea, se kun on kovin muuttuva käsite. Varmaan on hyvä tuntea nykyisiä tietämyksiä ja oppijärjestelmiä, mutta ne eivät yksin johda eteenpäin. Ne vain kertovat historiaa. Tietämyksemme kaikenkaikkiaan on kovin vähäistä ihan kaikesta.
Kiitos Tuomas!

Jouko Koskinen

Tuotannollisen työelämän kaikissa rooleissa sisäpuolella toimineneena ymmärrän hyvin Tuomaksen ylittäneen kipukynnyksen ainakin kahdella taholla.

Kaikkitietävä Di voi jo tuotantolinjan suunnittelussa kylvää konkurssin siemenet. Ammattimiesten puheille naureskelu antaa poikkeuksetta viimeisille naurajille ne makeimmat naurut. Usein työpaikan mentyksen hinnalla.

Yksi "ei koske köyhää" -kumouspunikki työryhmässä luo lisää köyhyyttä tärvelemällä yhteishengen. Epäkohtiin ei puututa rakentavilla ehdotuksilla vaan lakkoilemalla.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Valkoinen veljeni puhuu vähän, mutta asiaa.
Asia on paikoin täsmälleen juuri noin!

JPK Jäntti

Tuomas Enbuske osui arkaan asiaan.

Miehet luovat uudet alat ja menestyvät niillä. Esimerkkejä riittää.
Vaikka miehetkin ovat luovimmillaan alle kolmekyppisinä, luovuus ei suinkaan lopu siihen. Myös yli kolmekymppiset miehet luovat uutta.

Kehittämisen kääntöpuoli on se, että suurempi osa miehistä kuin naisista ajautuu tuhoon, ei sopeudu yhteiskuntaan ja viime kädessä päättää päivänsä.

Miehet ovat siis yliedustettuina molemmissa ääripäissä.

Kun miehet luovat uusia aloja, naiset valtaavat vanhoja vakiintuneita aloja, jotka myös taantuvat sosiaalisesti.

Miesten ja naisten eroja voisi pitää evoluution tuloksena ja ihmiskunnan kehitystä edistävinä. Miesten tuhoutumisen kautta heikko aines häviää ja menestyjät paitsi jatkavat sukua niin parantavat selvitymisen edellytyksiä.

Naisten rooli on siis olla ylläpitäjiä ja säilyttäjiä. Molempia siis tarvitaan: tuhoutuvia ja luovia miehiä sekä säilyttäviä naisia. Enbusken esimerkki kertoo, että biologia voittaa kulttuurin.

Tässä enbuskelaisittain vähän bensaa liekkeihin eli aihetta keskusteluun.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hyvä Tuomas

"Mutta ylioppilaskokeen skoijjari rikkoo melko mielivaltaisia sääntöjä."

KAIKKI säännöt ovat mielivaltaisia. Saako siis kaikkia sääntöjä rikkoa? jos, niin mihin sääntöjä ylipäätään tarvitaan?

Käyttäjän lehtovitra kuva
Mikko Lehtovirta

Jeah! Raikas kirjoitus!

Pinnan alla - esim kasvatustieteilijäpiireissä - asia kyllä tunnetaan: pojat oppivat toiminnan kautta. Ilkka Malmbergilla oli tuoreessa HS Kuukausiliitteessä riemastuttava artikkeli 20 ja risat. Aivan varmasti on niin, että nuorille miehille pitää olla tekemistä ja etenemisen tuntua - muuten energia menee muuhun ja välillä aika tuhoisastikin.

En kyllä liputa niinkään kirja vai vasara -kahtiajaon puolesta kuin innostamisen ja hands on -ohjauksen puolesta. Uusitaan eilinen twitteröinti aiheesta "Ketä nobelisti kiittää urastaan". Katsokaa kemian Nobel 1980 -palkitun Paul Bergin autobiografian ensimmäinen kappale: http://bit.ly/kmwVJp

Käyttäjän lehtovitra kuva
Mikko Lehtovirta

..ja Bergiä opetti siis koulussa nainen.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Toimittaja Enbuske osuu jälleen kerran nappiin jutussaan. Kehyksiin pantavaksi kiikutettava kullannupun tutkinotodistus on jotain ainutkertaisen upeaa suomalaisten torpparien jälkeläisten seinälle ripustettavaksi. Sen loisteessa, energiansäästölampun avittamana, on edes hieman lohdullisempaa nöyrästi raapustaa plankettiin... työtön, työtön, työtön....
Suurin osa älymystöstä kuuluneekin tähän akateemisen taustan itsellensä hankkineisiin, mutta juuri tämä pelkällä paperillaan mesoavat tekevät eniten hallaa itselleen ja akateemisuudelle.

Näitä torpparien jälkeläisiä on tunnetusti ja ilmeisesti enemmistö tässä sarvikuonojen maassa, tai ainakin melkein, kun en tunnista heissä itseäni oppiarvoillani ylvästelemässä, kun en niitä omista. Järkeni ei ole riittänyt kiusata vuosikausia itseäni sellaisia kerätäkseni. Tietoa kun saa jos sitä haluaa, ja kun sen itsellensä sitten ymmärrettävästi selittää ilman maksettua sanaselittäjää (opettajat) paranee oma oppimisen hallinta ylivertaiseksi.

Sensijaan tunnistan sen kolikon paremman puolen, todellisen intelligentsijan, johon akateemisuus ei automaattisesti oikeuta, ei myöskään sitä pois sulje. Kun akateemiseen, myös itseoppineeseen lukeneistoon liittyy aikuinen ihmisyys ja moniarvoinen moraali, olemme sivistyksen ytimessä. Heitä todellakin on suurin osa, he eivät vaan pidä itsestään meteliä. Sivistystä ei opeteta yliopistoissa, ainakin se opetus valuu ohi kuin vesi hanhen selästä liian monelta. Ja juuri nämä monet ovat sitä äänekkäintä savijaloiltaan itseään kehuvia todistustensa kehystäjiä.

Se perusarvojen humaani ihmisyyden ymmärtäminen ei ainakaan sisäisty Enbuskenkin esittämän ylvästelystön kykyvalikoimiin. Juuri näitä sivistyksestä osattomiksi jääneitä, populismilla toisia syyllistäviä populisteja media toistaa. Ollen itsekin samaa ammatti-idioottien kasvavaa eliitiksi itsensä korottaneita turhimuksia. Mm tämä 'pressiklubi ohjelma' on tyypillinen ammatti-idioottiien foorumi.

Kun sensijaan turpeesta leipänsä puskeneet ja yhteiskuntaa pystyssä pitäneet ovat, tai pitäisi olla kansakunnan aatelisia ansioistaan. Ja kun oikeasti juuri tästä, nykyisestä paarialuokasta ovat nousseet vahvimmat aristokraattiset patriootit ja paaluttaneet itsenäisyytemme ja kansallisen omanarvontuntomme. Sen, jota tänäkin päivänä säätytalolla alennetaan.

Olen itse opiskelleena ja oppineena joutunut säännönmukaisesti vastailemaan, huonosti keskusteluissa pärjänneen 'akateemikon' toimesta kyselyyn koulutuksestani. Todenperäisesti Erno Paasilinnan tavoin vastattuani: "muut ovat opetettuja, minä olen itseoppimut", moni mielestään intellektuelli on loukkaantuneena lakannut kaveeraamasta muutoin kuin pakosta, ollessaan valmennuksessani.

Moni erakoksi ymmärrettävästi vähin erin taantunut oikea älykkö (empä ihmettele) saattaa lausua lyhyitä ja osuvia 'totuuksia' kukoista tunkionsa päällä. Mm. Paavo Haavikko vainaa; "Suomi on korkeasti koulutettu, hyvin sivistymätön maa". Tuomas Enbuskekin alkaa olla pian samaa sarjaa, siis Ernon ja Haavikon kanssa. Jokainen on sentään jopa Oulussa käynyt. Ja Eurooppaan olis matka näillä eksyneillä liberaaleilla, vaikka vetelät menee housuun jo kehä III'lla.

Itselläni on lukuisia, syvästi kunnioittamiani ihmisiä, ehkä useimmat akateemisia, maistereita, tohtoreita, mutta myös taviksia ja viisaita ihmisiä... Kaikista en edes taustoja tiedä, se riittää kun keskustelu ja säkenöivä vuorovaikuteinen kuunteleminen ja toisen arvostaminen vie mennessään. Ajantaju hämärtyy niissä harvoissa inhimillisissä nirvanoissa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Risto Koivula & Harri Turunen:

En usko tällä hetkellä, että ihmisen ajattelussa, jos se ymmärretään päämääriin pyrkivänä informaation prosessointina, olisi mitään, mitä ei voitaisi automatisoida. En ole kuullut yhtä ainutta vakuuttavaa perustelua tämän puolesta.

Mielikuvitus ja siitä juontuva käytännön äly voivat tietenkin olla haastavampia automatisoinnin kohteita kuin puhdas kielellinen ja semanttinen prosessointi, joissa symboleja ja niiden ominaisuuksia reflektoidaan toisiinsa päämäärän saavuttamiseksi.

Kertokaahan sitten viisammat, että miksi uskoisin teitä? Ei käy päinsä, että annatte minulle 1000 sivua luettavaa, vaan fiksu ihminen osaa dialogin kautta perustella asiansa huomattavasti tehokkaammin.

Petri Kolkka

Mikä ihmeen suuri temppu ja innovaatio on tajuta, että älypuhelimella pääsee nettiin myös siinä tilassa, jossa yo-kirjoitetaan? Jokainen normaaliälyinen henkilö kykenee täysin samaan fantastiseen luovuuteen. Itse lähtisin olettamaan Enbusken ylistämät skoijarit tyhmiksi, kiinni kun jäivät. Huonoja riskinottokyvyn mannekiinejä he myös ovat, riskinottoKYKYYN kun kuulunee myös päämääriin johtava riskianalyysi. Riskinottohalu olisi sopivampi käsite.

Maria Kaunisto

"Yo-kirjoituksissa hylättiin 7 huijaria. En tiedä heistä mitään, mutta arvelen, että he ovat innovatiivisia nuoria miehiä..?"

Jep, agree. Aika käsittämätöntä logiikkaa. Nuorten miesten syrjäytyminen on ehdottoman ikävä asia, johon pitää puuttua, mutta miksi ihmeessä tässäkin kolumnissa on toistettu kaavaa "menestynyt nainen on pänttääjähikari, jolla ei ole omia ajatuksia, mutta menestynyt mies taas kekseliäs, luova ja älykäs tyyppi". Tai miksi tällaista sukupuolten välistä vastakkainasettelua pitää ylipäätään harjoittaa? Kolumnista välittyy jotenkin ihmeellinen ajatus, että yhteiskunnan epäonnistuminen on lopulta menestyneiden naisten syytä?

Mitä tulee miesten ja naisten "aivotoimintaeroihin" (jestas, ja tämän kirjoittanut on helsinkiläinen liberaali, selvästi suhteellisen fiksu mies eikä islamilaisen yhdyskunnan imaami, jolta olen viimeksi vastaavia puheita kuullut).. Louann Brizendine on saanut varsin paljon kritiikkiä teksteistään, muun muuassa The Nature-lehdessä. Esimerkiksi "Female Brainissa" hän jäi kiinni tutkimustulosten vääristelystä - hän väitti, että naiset puhuvat miehiä enemmän, mutta tämä tulos osoitettiin humpuukiksi ja Brizendine jäi kiinni siitä, että hän oli varastunut tulokset elämäntaito-oppaasta. Itse en antaisi siis tämän sortin "tutkimuksille" paljonkaan tieteellistä arvoa.

Olisikohan keksintöjen miesvaltaisuuden syynä myös kenties se, että tiedemaailman ovet ovat olleet auki naisille kunnolla vasta joskus 1970-lvuvulta alkaen? Ja kun nämä karvanpolttelija-pojat kerran ovat niin mahtavia, niin kai he sitten löytävät oman tiensä menestyä tässä yhteiskunnassa? Minun luokallani olleista vastaavista tyypeistä kyllä kukaan ei ole menestynyt, vaan juovat kaljaa ja ajavat rekkaa. En kyllä huomannut kenessäkään myöskään mitään erityisiä älynlahjoja tai kykyjä innovoida asioita. Mutta tämän sanominen ääneen on tietenkin väärin ja syrjii miehiä ikävästi, naisia taas puolestaan saa kritisoida menestymisestäkin.

Naisia on mukana myös tämän hetkisellä IT-alalla kehittämässä innovaatiota, esimerkiksi Future Female järjestön sivuilta voi tsekata asiaa. IT-alalla myös naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat pienemmät. Uskon, että naiset tulevat yhä enemmän luomaan keksintöjä miesten rinnalla tulevaisuudessa.

Maria Kaunisto

Lisäyksenä vielä edelliseen, että saattaa myös olla, että miehiä on ainakin aikaisempina vuosikymmeninä yksinkertaisesti kannustettu ja ohjattu enemmän tekniikan aloille. Tilanne tosin on toivottavasti muuttumassa, kun muitakin lasikattoja on ahkerasti rikottu. Minua ainakin kohdeltiin kummajaisena, kun halusin yläasteella opiskella käsitöiden sijaan tietotekniikkaa :P

Kullervo Pukama

Se, että näille nuorille testosteronihirviöille käy huonosti ei ole pelkän nyky-yhteiskunnan ominaisuus, vaan kuuluu asiaan. Kysymys on jaksosta, jolloin itsesuojeluvaisto jää seksuaalivietin jalkoihin, mikä saa nuoret urhot ottamaan riskejä tavaraa saadakseen, jotka eivät läpäisisi Boston Consultingin Due Dilligence analyysiä. Kun onni on myötäinen, syntyy tästä joskus saavutuksia, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa. Kun ei ole myötäinen, niin se on hurjapään henkilökohtainen voi voi.

Evoluutiossa tästä on hyötyä siksi, että nuoret naaraat palkitsevat parinvalinnassa ne hengissä ja ehjinä säilyneet, mutta antavat jalkansa katkaisseiden toipua terveyskeskuksessa yksinään. Usein on sattumaa, kummalle puolelle nuorista pukeista kukakin jää, mutta keskimäärin suoriutuneiden joukossa on enemmän niitä, joilla oli joku fyysinen tai psyykkinen ominaisuus, joka tätä edisti.

Evoluution jalostuksen tulosta on kuitenkin myös se, että villeinkin leijona kesyyntyy vieteistään yhden automatkan aikana ensimmäistä kertaa synnytyslaitokselta kotiin ajettaessa. Tästä eteenpäin niistä koulun penkeillä sen aikaisen luonnon vastaisesti opituista säilykepurkkiviisauksista voi parhaimmillaan olla jopa ihan hyötyä.

Toimituksen poiminnat