*

Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa

Joukko suomalaisia on sitä mieltä, ettei koulussa enää pitäisi opiskella pakolla ruotsia. Ajatus ei ole uusi; jo 1800-luvulla fennomaanit vastustivat ruotsin valta-asemaa. Suurin osa heistä puhui äidinkielenään ruotsia.

Pakkoruotsin vastustamisen vähemmän tunnettuja veteraaneja on parikkalalainen Ida Matikainen. Hän oli 20 vuotta Mannerheimin keittiöapulaisena. Huonosti suomea puhunut Marski yritti takoa Idan päähän ruotsia ja vaati huutaen palvelua toisella kotimaisella, mutta Ida pysyi kovana. Lopulta Ida voitti kiistan ja Mannerheim halusi hänet töihin vielä myöhemminkin.

Pakollisesta ruotsinopetuksesta luopumista perustellaan sillä, että suhteellisen pienellä kielellä ei ole maailmassa oikein mitään merkitystä. Todella moni sanoo, ettei yläasteen ja lukion pakollisesta ruotsista ole ollut heille mitään hyötyä.

Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.

Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse.  

Monet filosofit jo Platonista lähtien ovat väittäneet sitkeästi, että olisi olemassa joku "oikeiden hyvien ideoiden maailma", jossa esimerkiksi kieli itsessään olisi tärkeä. Mutta se ei ole totta. Kieli on tärkeää, jos joku sen sellaiseksi kokee.

Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä. Ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon. Eli ollaan argumentaatiossa nollapisteessä. Ei voida mitenkään tieteellisesti todistaa, että ruotsin kielen taito olisi tärkeämpää kuin mikään muukaan taito.

Pakollisen opiskelun puolustajat ovat sitä mieltä, että kaksikielinen Suomi romahtaa, jos ruotsia ei opiskella pakolla. Tv-psykologi dr. Philillä on tapana kysyä; “How is that working for you?” Miten nykyjärjestelmä sitten muka toimii? Pakollisesta opiskelusta huolimatta suuri osa suomalaisista ei puhu sujuvaa ruotsia, moni ei ymmärrä sitä oikeastaan lainkaan. Minulla on paljon fiksuja ystäviä, jotka ovat opiskelleet vuosikaudet kieltä, eivätkä silti osaisi tilata kahvia ruotsiksi. Saan koko ajan vastata ruotsinkielisten vilpittömään kummasteluun; miten ihmeessä voin  osata ruotsia, vaikka olen suomenkielinen. Jos pakkoruotsi oikeasti toimisi, sitä ei kai tarvisi ihmetellä.

Tässä vaiheessa kaivetaan esiin yhteinen hyvä ja kollektivismi. Ajatellaan, että on kuitenkin koko kansakunnan etu, että kansakunta pysyy elävän kaksikielisenä. Yksilö ei saisi vain kylmästi ajatella omaa etuaan, vaan jotain mystistä yhteistä hyvää. Tuon yhteisen hyvän määrittelevät tietysti valtaapitävät omasta näkökulmastaan. Mikä on hyvää meille, on oltava hyvää myös muille.

Tässä kohtaa kaksi täysin erilaista tapaa ajatella; 1700-luvun valistusfilosofian perintöön pohjautuva klassinen liberalismi sekä 1800-luvun kollektivistinen filosofia.

Vedetään nyt viivoja todella suoriksi; 1700-luvulla filosofit sanoivat, että elämän tarkoitus on yrittää elää mahdollisimman onnellinen elämä, tietysti muita satuttamatta.1700-luvun lopulla saksalainen Immanuel Kant tuli ihan toiseen tulokseen. Hän sanoi, että “ehei! Ei se oma onni ole lainkaan tärkeää, vaan onni on noudattaa velvollisuutta”. Hänen jälkeensä Hegel-niminen häiskä meni vielä pidemmälle; hän oli sitä mieltä että valtio on kaiken päämäärä.

Hegelin ja Kantin hengessä toimivia kollektivisteja löytyy Suomesta niin oikealta kuin vasemmalta. Esimerkiksi homoliittoja vastustavien kristillisdemokraattien logiikka menee näin; koska minun uskontoni mukaan homot eivät saa mennä naimisiin, eivät silloin ketkään muutkaan homot saa mennä.

Myös  vasemmistoliitolla yhtenä vaaliteemana on epäselvän kivalta kuulostava yhteisöllisyys, jota myös Suomen brändityöryhmä tuntui tarjoavan ratkaisuksi Suomen ongelmiin.Ja kaiken lisäksi Vihreät lanseerasivat tällä viikolla vaalitavoitteekseen “onnellisuusmittarin”.

Mutta vihreiden onnellisuusmittari mittaa kollektiivista onnea, eikä yksilön onnea. Jos joku tulee onnelliseksi pornografian katselemisesta, tolkuttomasta rikastumisesta tai läheisistään juoruamisesta, pian on onnellisuuspoliisi ovella väittämässä, ettei tuossa ole kysymys “oikeasta” onnesta, vaan korvikkeesta. Höpö höpö. Mukavaa on se, mikä mukavalta tuntuu. Ihmiset tulevat usein onnelliksi asioista, joita he eivät kehtaisi ilmoittaa gallupeissa.

No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää.

Suomalaista piti suojella häneltä itseltään laittamalla kaupan kaljakaapit munalukolla kiinni tasan kello 21. Tämä maailma oli turvallinen, koska syyllinen oli aina järjestelmä.  Jos aloin juopoksi, se oli hallituksen vika, kun se oli laskenut viinan hintaa markalla.

Vanhassa Suomessa Leif Segerstamin ja Anna-Leena Härkösen piti käyttää samankokoista t-paitaa, koska viranomainen oli laskenut sen sopivan kokoiseksi.

Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista.  He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa. Ja kaikkien pakkojen pitäisi olla todella hyvin perusteltuja. Hyväksyttäviä pakkoja ovat juuri ja juuri esimerkiksi verotus, yksityisomaisuuden suoja ja valtion väkivaltamonopoli. Ja niidenkin ainoana tehtävänä pitäisi olla vain ihmisten vapauden turvaaminen.

Minulle ruotsin kieli ja kaksikielinen Suomi ovat tärkeitä. Haluaisinko, että mahdollisimman moni osaisi ruotsia? Kyllä. Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä. Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä. Jokainen meistä ajattelee, että maailma olisi parempi paikka, jos kaikki ajattelisivat kuten me. Onneksi ihmiset kuitenkin saavat ajatella itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (122 kommenttia)

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Valinnan vapaus kieliopinnoissa on eettisesti parempi vaihtoehto kuin pakkoruotsi. Ruotsin kielen pakko-opintojen kannattajat voivat olla vaikutusvaltaisia ja säätiöillä riittää rahaa propagoimiseen loputtomiin (Kimpassa 320 000 euroa), mutta valinnan vapaus silti toteutuu vielä.

http://www.vapaakielivalinta.fi

http://www.pakkoruotsi.net

Kysyin aikoinaaan presidenttiehdokkaana olleelta Esko Aholta mikä on hänen suhteensa valinnan vapauteen kieliopinnoissa. Esko Aho perusteli pakkoruotsin kannattamistaan sillä,että vaimon suvussa on ruotsinkielisiä.
(Söderkultalahti).

Noin subjektiivisella tasolla voi päättäjien ymmärrys olla. Samanlaisia tapauksia taitaa olla paljon muitakin.

Gunnar Lahti

Haluaisinpa nähdä tilaston siitä, kuinka moni ruotsinkielinen suku on Ruotsista aikanaan muuttanut ja kuinka on moni on takinkääntäjiä ts. niitä suomenkielisiä, jotka aikoinaan ilmeisen opportunistisista syistä vaihtoivat kielensä ruotsiksi.
Ymmärrän jotenkin jos Ruotsista muuttanut suku haluaa pitää Suomen kaksikielisenä, mutta jos takinkääntäjäsuku sitä vaatii, niin ymmärrystä ei tipu yhtään.

Hra Enbuskekin nyt voisi avata asian ja kertoa mistä päin Ruotsia hänen sukunsa on tullut, vaiko onko peräti vaikkapa Savosta (Savolax).

tourette '

Pienenä sivujuonteena, esimerkiksi Virossa valtio on eksplisiitisti sanoutunut irti ehdottomasta väkivaltamonopolista ja vastuuttanut ihmiset täydentämään omaa ja yhteisön turvallisuutta akuutisti ihan itse. Mikä tietysti on asian todellisuus kaikkialla, mutta valtiokeskeisissä järjestelmissä kiellettyä todellisuutta... tehden tavan kansalaisista lainsuojattomia sanan varsinaisessa merkityksessä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ruotsissa enemmistökieli on säädetty lailla valtiota koossapitäväksi ja kansakuntaa yhdistäväksi kieleksi.

Suomenkin olisi aika siirtyä samanlaiseen pohjoismaiseen politiikkaan.

Islantilaisia ja suomenruotsalaisia on saman verran. Islanninkieliset pystyvät ja haluavat palvella toisiaan islanniksi. Jälkimmäiset tarvitsevat avukseen 5 miljoonaa suomenkielistä. Aika erikoinen tilanne.

Taitaa olla niin,että joukossa on niin paljon rasti-ruutuun-ruotsinkielisiä,että on syntynyt kaikkien aikojen tilastoharha.

Ruotsin kielilaki:

https://lagen.nu/2009:600

Mikäköhän kieli Suomessa voisi olla valtiota koossapitävä ja kansakuntaa yhdistävä kieli? Viittomakielikö?
Ei vaan suomen kieli ja sen aseman parantamiseen on panostettava ja paljon.

Valinnan vapauden vastustajista on tehty Pakkoruotsi.netin sivuille
Musta lista:

http://pakkoruotsi.net/musta_lista.php

Enbusken nimi on heti Lipposen jälkeen. Ei taida olla kovin imartelevaa.

Käyttäjän JuhaVuorioOulu kuva
Juha Vuorio

"Ruotsissa enemmistökieli on säädetty lailla valtiota koossapitäväksi ja kansakuntaa yhdistäväksi kieleksi.

Suomenkin olisi aika siirtyä samanlaiseen pohjoismaiseen politiikkaan."

hyvin sanottu, Skandinaavinen malli meillekkin

Ilpo Tuovinen

Enbuske on hiukan jäävi puhumaan asiasta objektiivisesti, onhan hän tunnettu Magma-seminaarien osallistuja, joissa pääasiallisesti pienellä eliittijoukolla pohditaan sitä, kuinka tyhmiä suomalaiset ovat, kun eivät kannata pakkoruotsia tai jo Euroopassa epäonnistunutta ja Euroopan isojenkin maiden hylkäämää "moniculttuuria". Viimeisin magma-seminaari järjestettiin kuulemme Mustion linnassa 27.1-28.1, ja osallistujalista oli kuulemma nimekäs Erkki Liikasesta lähtien. Laulut olivat kuulemma vanhoja.

Enbuske paljastaa korttinsa yhdistämällä pakkoruotsin ja sivistyksen. Sen lauluja laulaa, kenen leipää syö, mutta on erikoinen ja enestamilainen tapa määritellä ihminen ruotsin kielen osaamisen kautta. Jos siis olisin opiskellut Oxfordissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Pariisin amerikkalaisesta koulusta, tiedän, että en svekomaanisen sivistyskäsityksen mukaan ole ns yleissivistynyt. Muistutettakoon, että Jan E Enestam määritteli ruotsin kuuluvan yleisivistykseen.

Se, mitä magmalaiset pakkoruotsittajat ja monikultturistit eivät ymmärrä on, että asia, jota ihmiset eivät ota sydämiinsä, ei voi olla sydämenasia. Tämä tarkoittaa, että kun ruotsinkieliset ovat omalla toiminnallaan halunneet luoda rinnakkaisyhteiskunnan, joka perustuu etuoikeuksiin, pilkkaan ja syrjintään, ei voida olettaa, että joku olisi erityisen innostunut toimimaan heidän kanssaan. Kaiken kaikkiaan pakkoruotsittajien hokemat ovat paradoksaalisia, esimerkkejä alla:

1) Kaksikielisyys on rikkaus.
Vastaus: sovitaan niin. Miksei se ole kuitenkaan rikkaus Ruotsissa tai Ahvenanmaalla?

2) Ruotsin kieli auttaa oppimaan toisia kieliä.
Vastaus: ok. Päteekö tämä vain suomenkielisiin suomalaisiin vai pitäisikö italiaa opiskelevien saksalaisten ensin opiskella ruotsia?
Kannattaisiko Ahvenanmaalaisten lukea ensin suomea, jotta he oppisivat englantia?

3) Ruotsin kieli on "silta" pohjoismaihin.
Ok. Miten tämä "silta" määritellään. Miksi pohjoismaisuuteen ei kuulukaan monikielisyys ja suomen kieli? Miksi "silta" vaatii pakkoruotsitusta, miksei yhteistyö Ruotsin kanssa voi olla tasapuolista ja tapahtua englanniksi?

4) Melkein kuin kohta 3. Elinkeinoelämä sitä ja tätä...ruotsia tarvitaan.
ok. Mitenkäs Saksalta, Ranskalta ja monelta muultakin maalta onnistuu kauppa Ruotsin kanssa, miksi vain suomalaisten täytyy opiskella ruotsia, jotta asiat luistaisivat.

Tässä nyt joitain esimerkkejä. Kun yhä useampi omilla aivoillaan ajatteleva suomalainen kuuntelee tätä hömppää sveko-Yleltä, ymmärtää hän tavallisen älykkyydenkin omaavana ihmisenä, että ns pakkoruotsitusväitteiden kyseenalaistaminen on luvallista, sallittua ja täysin mahdollista.

Pakkoruotsitus ja kyyryselkäinen nöyristely kuitenkin jatkuu ja siinä ovat apuna YLE, HS ja isot puolueet. Siitä vaan, kansalaismielipide on muuttunut peruuttamattomasti ja siinä eivät magmat auta.

Käyttäjän vesakirves kuva
vesa kirves

Piti oikein lukea Tuomaksen kirjoitus ja nää kommentit pariin kertaan että varmasti ymmärsi oiken....

T. Enbuske siis EI kannata pakkoruotsia. Silti jengi raivostuu, eli missä logiikka?

Logiikka on siinä että alamaisen pikku päähän ei mahdu sellainen yksinkertainen ajatus että joku voi pitää ruotsin kielestä, vaikka vastustaa sen pakollisuutta.

Ihminen jolle elämä on mustavalkoista on alistamisensa ansainnut, myös på svenska.

Pentti Järvi

Enbuske: "Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä."

Ota nyt tuosta selvää...

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Sofi Oksanen pohtii skandinaaviska iettä:

http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi-oksanen-ska...

Sofi Oksasen tekstistä huomaa,että hänellä ei ole tarvetta kummarrella kenellekään. Kaikkein vähiten nordisteille.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Joo, Tuomas. Ruotsia olisi kiva osata. Kateeksi käy niitä, joilta ruotsi sujuu!

Peruskoulun lukujärjestys on kuitenkin esimerkki nollasummapelistä. Jos venäjä otetaan opetusohjelmaan vaikkapa Ida Matikaisen itäsuomalaisessa kotikunnassa, on se jostain muusta pois. Silloin joudutaan kysymään: mistä?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Haluaisinko, että mahdollisimman moni osaisi ruotsia? Kyllä.

Miksi haluat?

"Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä."

Miksi pitäisi? Eikö ole paljon siistimpää, jos sivistynyt suomalainen osaa saksan, ranskan, venäjän ja mandariinikiinan perusteet muttei lainkaan ruotsia?

Lasse Linnilä

Eikös se pointti ollut että haluaa koska haluaa?

Joka tapauksessa hyvä kirjoitus, joka noudattelee meidän suoranaista fennomaniaa karsastavien mutta pakkoruotsia tolkuttomana pitävien ajatusmaailmaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

"Ei voida mitenkään tieteellisesti todistaa, että ruotsin kielen taito olisi tärkeämpää kuin mikään muukaan taito."

Ei niin, mutta sen sijaan voidaan kyllä todistaa, että monikin muu taito on tärkeämpi kuin ruotsin kielen taito. Mandariinikiinan puhujia on maailmassa 874 miljoonaa. Ruotsin kielen puhujia on 9 miljoonaa. Kumpi on tärkeämpi taito, ruotsin kielen taito vai mandariinikiinan taito?

Ruotsissa on paljon ATK-alan työpaikkoja. Näissä yrityksissä kaikki työntekijät osaavat englantia ja englanti on monissa varsinkin suurimmissa yrityksissä konsernikieli. Kumpi on työn saannin kannalta tärkeämpi taito, tietotekninen osaaminen vai ruotsin kielen taito?

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Jani Korhonen osuu jälleen maaliin.

Enbuske:"Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä."

Ei tietenkään, mutta se ei tarkoita etteikö asioita voida perustella järkiargumentein. Kysymys onkin, miksi kannatat jotakin? Praktinen relativismi pitää sikäli, että monet asiat ovat niin monitahoisia ja niitä voidaan lähestyä niin monelta eri pohjalta, että kaksi järkevää ihmistä voi olla pitkällisenkin argumentoinnin jälkeen eri mieltä asioista. Relativismi ei kuitenkaan tarkoita missään muodossa "kaikki kelpaa"-mentaliteettia, sillä sellainen olisi vain älyllistä laiskuutta.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

"Ei voida mitenkään tieteellisesti todistaa, että ruotsin kielen taito olisi tärkeämpää kuin mikään muukaan taito."

Niin, tieteellisesti ja absoluuttisesti aika vaikeaa todistella. Sen sijaan loogisesti voidaan ajatella että itärajalla venäjälle on enemmän käyttöä kuin ruotsille, ja länsirannikolla päinvastoin.

Pertti Väänänen

"Minulle ruotsin kieli ja kaksikielinen Suomi ovat tärkeitä. Haluaisinko, että mahdollisimman moni osaisi ruotsia? Kyllä. Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä. Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä. Jokainen meistä ajattelee, että maailma olisi parempi paikka, jos kaikki ajattelisivat kuten me. Onneksi ihmiset kuitenkin saavat ajatella itse."

Yllä oleva lainaus paljastaa Tuomas Enbusken motiivit. Hän on pakkoruotsittaja. Muutenkin hän tekstistään huokuu pakkoruotsin ihailu. Hänhän yhdistää sen epäsuorasti katoavaan turvalliseen suomalaiseen moderniin yhteisöllisyyteen.

Käyttäjän jaakkohelleranta kuva
Jaakko Helleranta

Terveiset Haitista, jossa kansalaisista 100% puhuu Haitin kreolia, vain noin 20% ranskaa ja ehkä korkeintaan 10% englantia. Ruotsia ei mahdollisesti kukaan. Suomesta puhumattakaan.

Pertti Väänänen: "Yllä oleva lainaus paljastaa Tuomas Enbusken motiivit. Hän on pakkoruotsittaja. Muutenkin hän tekstistään huokuu pakkoruotsin ihailu. Hänhän yhdistää sen epäsuorasti katoavaan turvalliseen suomalaiseen moderniin yhteisöllisyyteen."

Näinkö on? Minusta hän esittää motiivinsa selkeästi:
Vapaus valita.
Valita mitä tekee.
Vapaus valita mistä tulee onnelliseksi.
Muita alistamatta/pakottamatta/loukkaamatta.

Joku jo aiemmin kommentoi, että tämän ei tarvitse olla ristiriidassa sen kanssa mitä hän _itse_ arvostaa. Siinä nähdään todellisen (klassisen) liberaalin ja kollektivistisen pakko-mitätahansa -menttaliteetin ero.

Kyse _ei_ ole oikea-vasen, vihreä-sininen, fennomaani-rkp, maallinen-kristitty-muslimi eikä "totutussa mielessä" liberaali-konservatiivi -jaoista.
Vaan siitä halutaanko "aitoa" (klassista) liberaaliutta vai ei?

Tähdätäänkö yksilöiden (muita ei-sortavaan) vapauteen vai yksilöiden kollektiiviseen pakottamiseen?
Ollaanko (mieliltämme, sydämiltämme) avoimia vai suljettuja?

Minustakin olisi hyvä, jos mahdollisimman moni Suomessa osaisi vähintään ruotsin perusteet. Sen verran pitkä yhteinen historia meillä on Skandinaavisten naapuriemme kanssa. Eikä se ole oikeasti paha rasti: ruotsin kielioppi ja kieli kokonaisuudessaan, perusteiltaan ainakin, on (minun mielestäni) selvästi helpoin enempi-vähempi tuntemistani kielistä (suomi, englanti, ruotsi, ranska, espanja).

Mutta se on nyt vaan ajattelematonta, että kaikki Suomen savolaiset, karjalaiset, kainuulaiset ja rannikkoalueillakin asuvat, jotka eivät usko kieltä tarvitsevansa tai haluaisivat käyttää ajan jonkin muun asian oppimiseen (joku muu kieli tai joku muu taito), pakotetaan turhautumaan ruotsinopintojen parissa.

Kiina, venäjä, espanja ja ranska ovat kaikki esimerkkejä _minun mielestäni_ selvästi Suomen _tulevaisuuden_ kannalta ruotsia tärkeämmistä kielistä, niin tärkeitä kuin lähisuhteet ja jaetun kulttuurihistorian ymmärtäminen ovatkin. (Mihin venäjän ja viron taito ovat molemmat yhtäläisen tärkeitä!)

Suurin ongelma pakkoruotsissa on se, että pakotetaan vailla hyviä perusteita. Jos haluttaisiin kielellistä monimuotoisuutta, niin vaadittaisiin vaikka kahden kielen opiskelu äidinkielen lisäksi -- ihan niin kuin nyttenkin; paitsi, että B-kielen voisi valita vapaasti.

Lopuksi, historiaa jossitellen:
Itse olisin ei-pakotettuna mitä varmimmin valinnut B-ranskan ja päätynyt osaamaan sekä ranskaa että ruotsia paremmin kuin nyt (ruotsiakin, koska olisin itse valinnut kielen opiskelun, mikä lähes aina lisää motivaatiota).
Todennäköisesti osaisin paremmin myös espanjaa, koska vahvempi ranska olisi tukenut myös sen oppimista.
Seurauksena pystyisin tekemään nykyisiä töitäni paremmin ja tuottamaan enemmän lisäarvoa, niin Haitin kehittämiseen kuin Suomenkin verokertymään.
Nämä tuskin tekisivät minua nykyistä onnellisemmaksi - mutta ihmiskunnan kehitykselle moinen historian jossittelun polku olisi (ollut) parempi; sillä minimaalisen pienellä vaikutuksella mikä yhden ihmisen enemmällä tai vähemmällä tekemisellä nyt voi olla.
Net effect voisi kuitenkin olla merkittävä...

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Minulle ruotsin kieli ja kaksikielinen Suomi ovat tärkeitä. Haluaisinko, että mahdollisimman moni osaisi ruotsia? Kyllä. Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä. Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä."

Samaa mieltä. Oma versiona pidempänä tästä ajatuksesta:

http://timore.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60003-ruots...

timo hosia

Puhdasta asiaa. Erittäin hyvä kirjoitus. Jos jotain, voisi ehkä lisätä pohdinnan siitä mitä oikeasti tapahtuisi jos pakkoruotsi korvattaisiin usealla eritasoisella valinnaisella, vapaaehtoisella, ruotsin kurssilla:

1. Oikeasti ruotsia osaavien määrä nousisi tai pysyisi ennallaan: Tämä on helppo ymmärtää Tuomaksenkin toteamasta tosiasiasta, että nykyään se osa oppilaista joka ei halua ruotsia oppia, ei sitä myöskään yhtään opi. Sanotaan reilu 50%. Se osa joka haluaisi sitä oppia, n. 40%, oppisi enmmän ja tehokkaammin saadessaan valita laajempia ja monipuolisempia kursseja, sekä motivoivan ympäristön jossa Arska ei keskeytä opetusta hilpeillä "Hurrit hirteen!" huudahduksilla.

2. Pakkoruotsin aiheuttama angsti poistuisi: Itsensäselittävä. Hyväveli-verkostoilla, vaientamisella, sumutuksella, epämääräisellä säätiörahoituksella ja välillä ihan puhtaalla valehtelulla ylläpidetty pakkoruotsi vituttaa ihmisiä. Kumma juttu.

3. Saataisiin hiukan lisää muiden kielten osaajia: Lultavasti Arska ja kaverit eivät lukisi Ranskaa yhtään tehokkaammin kuin ruotsia. Jonkun kokoinen siivu oppilaista kuitenkin lukisi halulla jotain muuta kieltä kuin ruotsia.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Pakkoruotsin poisto ei riitä.

Suomi on vihdoin tultava lainsäädännöllisesti osaksi muita pohjoimaita.

Se edellyttää,että kielienemmistön kielen asema nostetaan samalle tasolle lainsäädännössä kuin muissa pohjoismaissa. Sillä tavoin nykyinen anomalia poistuu.

Käyttäjän hannukoho kuva
Hannu Koho

Kirjoitus on yksi parhaista minkä oman viisivuotisen aktiivisuuteni aikana tässä aihekentässä olen nähnyt.

On ihan turha syyllistää Tuomasta siitä, että hänellä on oma lämmin suhteensa ruotsiin. Hänellä on sama oikeus mielipiteeseensä kuin meillä valinnanvapauden kannattajilla. Oleellista on, että Tuomas ei tuputa omaa maailmaansa kenellekään, vaan korostaa jokaisen oikeutta omaan identiteettiinsä kunkin omista lähtökohdista.

Tuomas on ymmärtänyt hienosti, ettei pakollisuuden vastustaminen tarkoita ruotsin vastustamista. Sen kun vielä poliitikot uskaltavat keskenään lausua ääneen, päästään turhista kieliriidoista. Ja pakkoruotsista.

www.vapaakielivalinta.fi

tourette '

Minä kyllä lukisin Enbusken tekstin niin että hän on selvästi ruotsinkielen _ja_ valinnanvapauden puolella. Mikä tässä nyt useaa täällä niin pännii?

Pentti Järvi

Herra Enbuske selvästi kannattaa pakkoruotsia tai sitten hän ei osaa kirjoittaa suomen kieltä oikein:

"Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ettei niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä."

Tuossa virkkeessä ei ole päätä eikä häntää.

Käyttäjän mariamorri kuva
Maria Morri

Ei olekaan, ellei sitä lue muodosa "..ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita, ETTÄ niiden pitäisi olla muillekin tärkeitä". Kontekstista jokainen kykenee päättelemään onko oikea tapa tuo järjettömyystapa vaiko tämä toinen. Kirjoitusvirheitä sattuu kaikille.

Asian voi myös tarkastaa kuuntelemalla Ylelle ääneen luetun kolumnin (siihen linkataan tämän sivun ylälaidassa), jossa tuo virke on korvattu virkkeellä "Nuo eivät valitettavasti ole tarpeeksi hyviä perusteita vaatia muita arvostamaan samoja asioita."

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Tuomas enbuske ajattelee hyvin, mutta sitten ajattelu katkeaa ensimmäisen kierroksen jälkeen.

"Mutta vihreiden onnellisuusmittari mittaa kollektiivista onnea, eikä yksilön onnea. Jos joku tulee onnelliseksi pornografian katselemisesta, tolkuttomasta rikastumisesta tai läheisistään juoruamisesta, pian on onnellisuuspoliisi ovella väittämässä, ettei tuossa ole kysymys “oikeasta” onnesta, vaan korvikkeesta. Höpö höpö. Mukavaa on se, mikä mukavalta tuntuu. Ihmiset tulevat usein onnelliksi asioista, joita he eivät kehtaisi ilmoittaa gallupeissa.

Unohtuiko tarkoituksella se, ettei se oma onnellisuus saisi aiheuttaa kärsimystä muille. Aiheuttaako pornografian käyttö naisten "kaupallista väärinkäyttöä", joutumista mukaan johonkin, joka ei tee heitä onnellisisksi. Mutta vihreiden onnellisuusmittari mittaa kollektiivista onnea, eikä yksilön onnea. Jos joku tulee onnelliseksi pornografian katselemisesta, tolkuttomasta rikastumisesta tai läheisistään juoruamisesta, pian on onnellisuuspoliisi ovella väittämässä, ettei tuossa ole kysymys “oikeasta” onnesta, vaan korvikkeesta. Höpö höpö. Mukavaa on se, mikä mukavalta tuntuu. Ihmiset tulevat usein onnelliksi asioista, joita he eivät kehtaisi ilmoittaa gallupeissa.

Vielä useammin ja varmemmin se tolkuton rikastuminen aiheuttaa köyhtymistä ja ainakin suhteellista köyhtymistä toisten keskuudessa. Voithan sinä väittää, ettei se seitsemän miljoonan lottovoitto ole keltään pois. Tuomas, kyllä se on! Juoruamisen aihettama onnellisuuden tunne on paljon mitättömämpi kuin juoruamisen kohteelle aiheutetun vahingon aiheuttama mielipaha.

Luuletko tämän Ryytin pään paranevan, kun ruotsi on kokonaan vapaaehtoista koulutuksen kaikilla asteilla. Ei kuule, ei parane. Ei niin kauan kuin Suomessa saattaa jossain kuulla julkisesti puhuttavan ruotsia.

Se on kinkkinen juttu, hyvin monisärmäinen. Meiltä katoaa muunmuassa yksi kansainvälisesti positiivisesti huomionarvoinen asia. Olemme maailmassa kakkossijalla vähemmistökielten oikeuksissa Ykkönen on Irlanti, missä pakkokieltä iiriä opitaan enemmän kuin Suomessa ruotsia. (Ainakin ulkoministeriön Irlanti sivuilla väitetään, että 40% väestöstä ainakin ymmärtää iiriä.)Kun joskus olimme kakkossijalla naisten saaman yleisen äänioikeuden suhteen, ei sekään silloin maailmalla kovin positiivista huomiota herättänyt. Sadan vuoden kuluttua ylpeilemme niillä vähemmistökielelle annetuilla oikeuksilla ja sitä kohtaan osoitetulla suvaitsevaisuudella kuten naisten äänioikeudella nykyään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Timo Elonen: "Tuomas enbuske ajattelee hyvin, mutta sitten ajattelu katkeaa ensimmäisen kierroksen jälkeen."

Ei luultavasti katkea, vaan kyse lienee tarkoituksellisesta sekoittamisesta. Fiksuna miehenä Enbuske ymmärtänee pakkoruotsin puolesta esitettyjen ns. perinteisten argumenttien kehnouden, eikä siksi varmaankaan halua toistaa niitä jo moneen kertaan kumottuja rikkausrakkauskehäpäätelmiä. Päinvastoin, tunnustamalla argumenttien onttouden hän kerää rehellisyyttä ja suoruutta arvostavien suomalaisten sympatiat. Sitten vähän filosofista parran pärinää, Kantin ja Hegelin nimet, ja lopuksi henkilökohtainen vetoomus, että opiskelkaa nyt kaikki ihmeessä ruotsia, jotta olisitte sivistyneitä.

"Unohtuiko tarkoituksella se, ettei se oma onnellisuus saisi aiheuttaa kärsimystä muille."

Tuskin tarkoituksella. Veikkaan, että unohtui sen takia, koska Enbuske pitää sitä niin itsestään selvänä.

"Aiheuttaako pornografian käyttö naisten "kaupallista väärinkäyttöä", joutumista mukaan johonkin, joka ei tee heitä onnellisisksi."

Vain niiden naisten osalta, jotka väkivalloin pakotetaan pornoteollisuuteen, mutta heidän osuutensa lienee hyvin marginaalinen.

"Vielä useammin ja varmemmin se tolkuton rikastuminen aiheuttaa köyhtymistä ja ainakin suhteellista köyhtymistä toisten keskuudessa.""Se on kinkkinen juttu, hyvin monisärmäinen. Meiltä katoaa muunmuassa yksi kansainvälisesti positiivisesti huomionarvoinen asia."

Ei minusta. Ei siinä minusta ole kuin yksi särmä, ja se on, että jotkut näköjään haluavat Suomen pääsevän paistattelemaan joidenkin merkityksettömien tilastojen ykkössijoilla, vaikka hintana on valtava määrä euroja ja koululaisilla teetettyä turhaa työtä.

"Olemme maailmassa kakkossijalla vähemmistökielten oikeuksissa Ykkönen on Irlanti, missä pakkokieltä iiriä opitaan enemmän kuin Suomessa ruotsia."

Entä sitten? Miksi meidän pitäisi olla kakkossijalla? Me emme ole edes ryöstäneet ruotsalaisia kuten englantilaiset ryöstivät irlantilaisia, joten meillä ei pitäisi olla edes ns. moraalista velvollisuutta elvyttää ruotsin kieltä.

"Sadan vuoden kuluttua ylpeilemme niillä vähemmistökielelle annetuilla oikeuksilla ja sitä kohtaan osoitetulla suvaitsevaisuudella kuten naisten äänioikeudella nykyään."

Ja tulos on sama kuin nykyään naisten äänioikeudella ylpeilyssä. Kukaan ei välitä. Ketään ei kiinnosta.

Jaakko Anttila

"Ajatus ei ole uusi; jo 1800-luvulla fennomaanit vastustivat ruotsin valta-asemaa. Suurin osa heistä puhui äidinkielenään ruotsia."

Ruotsi oli Suomenmaan suuriruhtinakunnan ainoa virallinen kieli vuoteen 1862 saakka, jolloin keisari Aleksanteri II määräsi Parolannummella, että suomen kieli saavuttaa tasavertaisen virallisen kielen aseman 20 vuoden siirtymäajan kuluessa. Svekomaanit viivyttivät sitä toiset 20 vuotta: suomen kieli saavutti tasavertaisen virallisen kielen aseman vasta vuonna 1902.

Ruotsin kielen valta-asema päättyi Suomessa siihen, että suomenkielisistä oppikouluista ylioppilaiksi päässeet alkoivat nousta väestösuhteita vastaavan valta-asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa -uudessa itsenäisessä valtiossa - 1920-luvulta lähtien. Ernst von Born sanoi eduskunnassa vuonna 1935, että siinä asiassa aika tekee tehtävänsä.

Pohojan Poika

Mukavaa että osaat historiaa.

Lisään vielä, että vuonna 1902 suomesta tuli tasa-arvoinen ruotsin kanssa Venäjän tsaarin asetuksella. Vasta sisällissodan jälkeen Suomen ensimmäisessä perustuslaissa suomi sai laissa ensimmäisen kerran tasa-arvoisen aseman ruotsin kanssa.

Suomalaiset VOITTIVAT kaksikielisyyden suomenruotsalaisten laittaessa vuosikymmeniä vastaan.

1800-luvun fennomaanit osasivat tietenkin ruotsia, koska mikään koulutus ei ollut mahdollinen ilman ruotsin osaamista. Moni heistä osasi kuitenkin suomeakin.

Unohdetaan usein, että fennomaanit kirjoittivat ja puhuivat ruotsiksi siitä syystä, että aateliset ja porvarit puhuivat ruotsia usein ainoana kielenään. Jotta heihin voi vaikuttaa, oli kirjoitettava ruotsiksi.

Fennomaanit ovat jääneet parhaiten historiaan, mutta ne lukuista suomalaiset porvarit ja talonpojat, jotka toimivat suomenkielisen sivistyksen, koulutuksen ja virkamieskunnan suomen kielen osaamisen puolusta on lähes unohdettu historiankirjoista.

Aateliset pitivät hallussaan korkeimmat virat. Alempi virkamieskunta oli myös ruotsinkielistä. Ruotsin kielen avulla virkamiehistö "läänitti" virkamieskuntaa itselleen, kaltaisilleen ja sukulaisilleen. He pelkäsivät suomalaisten kilpailua tuottoisista viroista.

Edelleen meillä on virkamiesruotsi. Jopa kovennettuna 1980-luvulta alkaen. Aikaisemmin virkamiesruotsin suorittivat vain ne, jotka pyrkivät sellaiseen virkaan, jossa tarvittiin virkamiesruotsia. Nykyään se on kaikilla. Ollaan menty huonompaan suuntaan.

Suomenruotsalaisten suosiminen - joskus etnisen syrjinnän keinoin kuten terveyskeskuksissa Helsingissä ja etnisesti erotelluissa suomenruotsalaisissa kouluissa - johtuu RKP:n ikuisesta hallitusasemasta.

Miten RKP pääsee hallitukseen aina, vaikka se häviää jokaiset vaalit? Se on kysymys, johon ainoa oikea vastaus taitaa olla, että RKP ostaa hallituspaikkansa niiltä muutamalta puoluejohtajalta, jotka asiasta päättää.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Pakkoruotsin puolustajat (=pakkoruotsittajat) ovat asettaneet kritiikin kohteeksi koko kaksikielisyyden oikeutuksen perustelemalla pakkoruotsia perustuslakiin ja viralliseen kaksikielisyyteen vetoamalla.
Itse olen huomannut vieroksuntani virallista kaksikielisyyttä kohtaan lisääntyneen eksponentiaalisesti suhteessa pakkoruotsittajien käyttämien kaksikielisyysargumenttien käytön lisääntymiseen.
Jos poliitikoilla ei rohkeus riitä uudelleenarvioida kielikoulutuspolitiikkaamme,
saattaa virallisen kaksikielisyyden vieroksunta levitä laajemmallekin.
Virallista (nykymuotoista) kaksikielisyyttä
kannattaa sentään vielä noin puolet kansasta.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Siitä kahvin tilaamisesta. Meillä kaikki kielen opetus lähtee olettamasta, että puhumaan opitaan PUHUMALLA vierasta kieltä. Kahdella aivosolulla pitäisi pystyä päättelemään, ettei sellainen ole edes mahdollista.

Jos sillä suomenkielisellä on ruotsinkielinen vaimo, niin se vaimo hoitaa kahvin tilaamisen, puoliso siinä vieressä kuulee sen ja osaa muutaman kerran jälkeen tilata sen kahvin. Yksin ollessaan, koska tietää, että sanotaan kaffet, teet, ölet, hän tilaa tietysti ett kaffe. Koska hän saa kahvinsa, tilaa hän samalla tavalla seuraavallakin kerralla. Koska se myyjä tai tarjoilija harvoin kysyy häneltä: Vill du ha en kaffe? Miten hän siis osaisi tilata oikein.

Siis kaikille: tilatessa, en kaffe, en te, en öl. En tiedä onko tämä oppikirjoissa selvästi kerrottu, mutta itsenäisesti lueskelemalla sitä ei useinkaan ole kuullut.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tanskassa saa kuulemma oluen, kun sanoo tarjoilijalle baaritiskillä "Eino Grön".

Juha Kuronen
Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ehkä se vaatii riittävän meluisan baarin ja kiireisen tarjoilijan.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Saksassa saa kuulemma turpaansa,
kun sanoo baaritiskillä , Seppo Räty.

Mutta, kertoisitko kuinka saat nuo lainauksesi
muutettua kursivoituun muotoon?

Olisi meinaan selkeämpää vittuilla Enbuskelle, kun saisi lainaukset paremmin erotetuksi, omasta- erinomaisesta tekstistäni.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Esimerkkisuoritus: <em>tämä teksti tulee näkyviin kursivoituna</em>

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Enbusken kirjoitus on huono. Se on skitsofreeninen.
Näin aluksi kolme kohtaa Tuomas-pojan kirjoituksesta.

1. Otsikko: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa."

2. "Joukko suomalaisia on sitä mieltä, ettei koulussa enää pitäisi opiskella pakolla ruotsia."

3. "Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."

1. Outo otsikko. Ei korreloi kirjoitusta. Paremmin olisi sopinut, jota hän todellisuudessa tarkoitti: Pakkoruotsin vastustajat ovat tyhmiä.

2. Joukko suomalaisia tässä yhteydessä on todellisuudessa ylivoimainen enemmistö suomalaisia. Prosentit taisivat pyöriä yli 90% tienoilla.
Miksi Enbusken piti harhauttaa tuossakin, eikö suora- ja raikas havumetsien miesten rehellisyys olekaan tuttua Tuomakselle.
Vastaan itse: Ei, hänelle ruotsinkielisen vähemmistön ylenkatseisuus- ja henkinen kylmyys suomenkielisiä kohtaan on ominaisempaa.

3. Tuossakin Enbuske eksyy kivitalojen keskelle autuaasti. Metsään häntä ei voi päästää. On meinaan kallista puuhaa lähteä helikopterilla hakemaan 10- metriä isosta tiestä metsään eksynyttä.

Lainataan vielä uudestaan tuota Enbusken kirjoituksen loppuosan paria lausetta: "Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."
En sano tuohon enää mitään. Sen voin sanoa tuolle ylenkatsovalta vaikuttavalle Tuomas Enbuskelle, että perkele! Ei pidä paikkaansa. Jos mielipidekirjoituksessa on tuollainen lause, se ei voi olla silloin hyvä.

Pitää vielä kuunnella, miltä tuo kuulostaa puhuttuna. Yleensä kantani- ja kiukkuni kirjoituksesta vain vahvistuvat.

Kyllä jämpti on niin.

Lalli Laaksonen

Onko ylevää olla tekemättä murhia. Ei, se on vain luonnollista.
Onko ylevää olla varastamatta? Ei,se on vain luonnollista.

Onko ylevää olla vaatimatta pakkoruotsia? Ei, se on vain luonnollista.

Kai tiesitte, että pakkoruotsi ja ruotsin osaamisen vaatiminen on rikos, rasistinen rikos. Perusteluni on edelleen rasismin vastainen direktiivi EY 2000/43 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?..., joka sallii etnisen ominaisuuden vaatimista ehtona työhön, koulutukseen ym ym VAIN

1. harvinaisisa tilanteissa (siis ei kaikilta virkamiehiltä tai valmistuvilta tms.)
2. jos ominaisuus on ehdottoman välttämätöntä (esim. ruotsin opettajalla)
3. ja ominaisuus on erityisesti laillistettu (on lait; no ne meillä on)
4. ja ominaisuus on oikeasuhteinen (siis ei suhteeton, vrt. väestösuhteet)

ko direktiivin soveltamisohjeisiin kuului aikanaan mm. kielen vaatiminen, joten sekin asia on selvä, että kieli on etninen ominaisuus.

Direktiivi kieltää jopa erilaiset epäsuorat painostukset. Se kieltää itsensä kanssa ristiriitaiset lait, asetukset, määräykset, sopimukset - jopa yksiteyisten kesken!

Direktiivin noudattamisen todistustaakka on viranomaisella, ei koskaan sillä, joka epäilee olevansa rasismin uhri, siis tavallinen suomalainen.

Siten kaikki kielilainsäädäntömme ovat rasistinen rikos. Ja se, joka niitä puolustaa, on rasistinen rikollinen.

Henkilö, joka väittää ruotsin osaamisen olevan sivistyksen kriteeri, ja siten yrittää osoittaa, että ruotsia osaamattomat ovat sivistymättämiä, eli alempiarvoisia kuin muut ihmiset, on myös rasistinen rikollinen.

Rikolliset on saatettava edesvastuuseen, eikö?

Terveisin

Lasse "Lalli" Laaksonen
Lahjomaton Kielisoturi
Muutos 2011
Eduskuntaan

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Kirjoitus on puhdasverinen essee. Kauniisti kirjoitettua pohdiskelua. Sisällöstä olen suht.koht. samaa mieltä. Erityisesti pidin ajatuspoliisi-teeman esille nostamisesta, aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.

Kommenteista sitten löytyikin varsinainen "helmi" Timo Eloselta:

"Meillä kaikki kielen opetus lähtee olettamasta, että puhumaan opitaan PUHUMALLA vierasta kieltä. Kahdella aivosolulla pitäisi pystyä päättelemään, ettei sellainen ole edes mahdollista." ??!!!

Kielen opetus lähtee vauvan syntymästä! Monikansallisessa perheessä lapsi oppii PUHUMALLA neljää kieltä sujuvasti ennen kolmea ikävuottaan. Olosuhteiden pakosta, kun isä puhuu ruotsia, äiti venäjää, ukki suomea ja lastenhoitaja englantia, ei vaihtoehtoja ole kuin oppia.

Ja vakkei olisikaan syntynyt yllä kuvattuun hullunmyllyyn, vanhempien kannatta laittaa jälkeläisensä kielitarhaan jos haluaa lapselle kehittyvän kieliopillisen "kielikorvan" vieraaseen kieleen. Sen jälkeen kielen opiskelu sujuu koulussa yhtä luontevasti kuin äidinkielenkin.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Olen omalla elämän- ja muulla kokemuksellani Enbusken kanssa eri mieltä, koska hänen kantansa pitää sisällään piirteitä, joita sen esittäjä ei selvästikään hallitse.

Kannatan ruotsin kielen opettamista Suomen oppivelvollisuuskouluissa.

Siitä on (euroa ja muuta vaiva-yksikköä kohden) enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tuula Saskia

Nyt hämmästytit, parahin Antti.

Sinulta ei osannut odottaa tällaista lausuntoa. Ei pienintäkään perustelua.

Jos sellaisena pidät lausettasi" Siitä on euroa, ja muuta vaiva-yksikköä
kohden, enemmän hyötyä kuin haittaa.

Aika tavalla subjektiivinen ja ylipäätään ontto perustelu, jos perustelu ollenkaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tuula Saskia: "Sinulta ei osannut odottaa tällaista lausuntoa. Ei pienintäkään perustelua."

Minun kokemukseni perusteella Antti Liikkanen ei pahemmin perustele kantojaan.

"Aika tavalla subjektiivinen ja ylipäätään ontto perustelu, jos perustelu ollenkaan."

Todella ontto, koska samaisella virkkeellä pystyy subjektin vaihtamalla "perustelemaan" aivan minkä tahansa asian sisällyttämistä peruskoulun opetussuunnitelmaan. Eihän juuri mistään tiedosta nimittäin koskaan haittaa ole.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Minuakin hämmästyttää Antin kommentti. Joka tapauksessa, on aivan varmastikin keskimäärin niin, että piirit joissa liikkuu, vaikuttavat suhtautumiseen tässäkin asiassa.

Mielestäni pakkoruotsi on järjetön asia. Olen sentään kuitenkin laittanut oman lapsenikin ruotsinkieliseen kouluun. Mut mä olenkin ikuinen vastarannankiiski, vastustan kaikkea.

Näkyy, nyt täytyy lähtee valtaan taloi tai jottai.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Tuula

Ei ole ensimmäinen kerta kun hämmästyt "parahin Antille" ja vähän kärähdätkin.

Bereda = antaa, hankkia, myöntää, tuottaa, valmistaa, varata

;>/

Perustelu vielä pähkinänkuoremmassa: "mitä olen maailmalla kokenut"

Vähän laajemmin: käytän kiertäessäni suomea, ruotsia, englantia, saksaa, hivenen ranskaa sekä valtaisaa tulkkiarmeijaa. Usein myös google-translaattoria.

Eniten on ollut todellista - taloudellista ja poliittista - hyötyä ruotsista, toiseksi eniten saksasta, mutta ylivoimaisesti tärkein on koko ajan ollut suomi. (pieni alkukirjain tarkoittaa, että kyseessä on kieli, ei maa).

Till slut:

"NJF: Situationen i Egypen blir värre minut för minut

Vi uppmanar de nordiska regeringarna att utnyttja alla kanaler fullt ut för att garantera säkerheten för de journalister som befinner sig på plats

Uttalande från NJF, de nordiska journalistförbunden, samlade till möte i Stockholm 4 februari 2011.

Situationen för journalister som bevakar händelseutvecklingen I Egypten blir värre minut för minut. När denna text skrivs mitt på dagen har närmare 90 journalister listats som skadade och attackerade på den lista som upprättats av IFJ, den internationella Journalistfederationen.

Dessa journalister är på plats i Egypten för att utföra sitt legitima och demokratiska arbete – att berätta för allmänenheten om det som just nu sker i landet. Vår bild är att attacken mot journalisterna syftar till att tysta våra kollegor och till att hindra information om händelseutvecklingen, genom att skrämma journalister till tystnad.

Det kommer inte att ske, däremot kommer risken att öka för att informationen inte är lika omfattande som den annars skulle varit. Nu tvingas journalister lämna de platser de bevakat, de tvingas hålla sig inomhus av säkerhetsskäl, de fråntas sin tekniska utrustning.

- Vi uppmanar de nordiska regeringarna att utnyttja alla kanaler fullt ut för att garantera säkerheten för de nordiska journalister som befinner sig på plats, säger Arto Nieminen, ordförande i Nordiska Journalistförbunden.

- Vi kräver också att de egyptiska myndigheterna tar sitt självklara ansvar för att stoppa det våld som hotar våra kolleger.

Press- och yttrandefriheten är avgörande för en demokratisk utveckling överallt. Vi utgår från att de attacker som riktats mot journalisterna är ett tillfälligt bakslag, det kan inte tillräckligt starkt understrykas hur viktig press- och yttrandefriheten är för den fortsatta demokratiska processen.

Mogens Blicher Bjerregaard, Dansk Journalistforbund

Hjalmar Jonsson, Bladamannafelag Islands

Arto Nieminen, Finlands Journalistförbund

Elin Floberghagen, Norsk Journalistlag

Agneta Lindblom Hulthén, Svenska Journalistförbundet"

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Jaha, vad skulle det där sista att ha göra med saken om man får fråga, Herr Liikkanen? Jos Sinulla on vieraista kielistä ollut hyötyä eniten ruotsista, ei se tarkoita sitä, että näin olisi yleisesti. Kysäseppä vaikka kassalta ensi kerran Lappeenrannan suunnalla liikkuessasi.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Entisenä kouvolalaisena Lrn - Vilmanstrand villimiehineen - on Ardiano Bar´n kanssa tuttu jo 50-60-luvuilta ja vieläkin vety ja atomi maistuvat ohi kulkiessa.

Lrn edeskäyvät ovat paljon kertoneet venäjän hyödystä ja tärkeydestä, mutta edelleen Myö-puolue tuntuu olevan kovin sana eikä kiinteistöjä osteleva "ivan" ole pelkästään kiitoksen kohde.

Kaupan kassojakin sieltä on tuttuja ja heistä suuri osa ei venättä osaa, ruotsiakaan eivät tosin pelkää.

Kun Rovaniemellä vuodenvaihteessa poikkeaa muutama kymmenen tuhatta itänaapuria, he aika sujuvasti asioivat englanniksi - 20 vuotta sitten vielä enemmänkin saksaksi.
Kun nämä samat venäläiset menevät sitten Ikeaan (Haparanda), yllättävän moni heistä vaihtaa ruotsiksi.

Käyn aika usein Murmaskissa ja Pietarissa, joskus Arkangelissa.

Murmanskissa ja Arkangelissa puhutaan aika sujuvasti - ja ymmärretään - ruotsia (ja akkurat-ruotsia eli norjaa): syystä kyllä!

Venäläinen on sen verran "kaupparyssä", että hän puhuu - jos rajojen yli liikkuu - sitä kieltä millä kauppa käy. Ja Suomen kannalta kauppa käy aika isosti ruotsilla. Katsoo häntä vaikka noista ulkomaankauppatilastoista.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

No kaikkea vierasta pitää tietysti kyräillä, tämähän nyt on selvää:)

Mitä sitten tulee niiden babushkapussien raahaamiseen, niin ehkä lukusanat eivät vielä tarkoita kielitaitoa. Meinaan noiden arkangelilais-haaparantalaisten kanssa etenkään. En usko, että voi yleistää Murmanskissa tai Arkangelissa puhuttavan yleisesti ruotsia, norjaakaan. Nikelissä tai petsamossa ehkä joku hämärämies on taas oppinut ne lukusanat.

On totta, että vienti ja tuonti Venäjän kanssa on ainoastaan hieman suurempaa kuin Ruotsin kanssa, mutta kuinka mahtavat olla tulevaisuuden näkymät?

Olen yhteensä muutaman kuukauden verran oleskellut entisen N-liiton alueella. Murmanskissa jotkut ymmärsivät englantia, Riika on ollut ainoa, jossa ymmärrettiin saksaa. Kuten sanoin, tietysti riippuu seurasta kuinka asiat kokee.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Mikähän siinä on, että tästä ruotsinkielen asemasta on tehty tällainen pyhä lehmä, vaikka on niin selkeästi epäoikeudenmukainen ja täysin turhaa resurssien hukkaamista?

Nimittäin, selkeästi humaanisti ajattelevat ihmiset useimmiten kannattavat pakkoruotsin säilyttämistä. Tämä mielestäni johtuu jonkinlaisesta konsenuksesta; et oo meiän kaa, jos et oo tässäkin asiassa samaa mieltä.

Ikään kuin ajattelukenttä olisi rajattu jonkinlaiseen "kaksipuoluejärjestelmään", jossa itsenäisellä ajattelulla ei ole sijaa.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Olen tosin valmis taistelemaan myös niiden puolesta, joiden mielestä pakkoruotsi on väärin.
Itse mainitsin ruotsinkielen opetuksesta oppivelvollisuuskoulussa, mutta en pakosta oppia sitä.
Sen paremmin kuin teoreettista fysiikkaa tai kulman jakamista harpilla ja viivoittimella kolmeen yhtä suureen osaan...

;>/

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

On hyvä, että olet valmis taistelemaan enemmistön puolesta. Vähemmistönkin eduksi.

...kirkkohistoriaa, yleistä talousoppia, muotoilua, urdua, elämäntaitoa...

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Järkevyydessään (ja tasapainoilussaan) uskomaton kirjoitus Tuomas Enbuskelta - tai tarkemmin ajatellen ehkä ei sentään niinkään odottamaton. Enbuske on hissukseen, varovasti kääntämässä takkiaan. Hän ei halua olla viimeisiä änkyröitä, jotka kailottavat kuivuvan ankkalammikon äärellä kaksikielisyyden rikastuttavasta vaikutuksesta. Älykkäältä mieheltä se olisikin sopimatonta.

Näin ne ajat ja ajatukset muuttuvat. Vielä kolme vuotta sitten Enbuske kirjoitti naiivissa "Siinä on ideaa"-propagandalehtisessä, joka vastaa juuri ilmestynyttä, yhtä typerää hymykampanjalehtistä "Kimpassa": "Suomessa kielifasismi korostuu, sillä suomenkielinen sivistys on nuori ja hatara rakennelma."

Miten on, Enbuske, onkohan tässä suomenkielisen sivistyksen hatarassa rakennelmassa noita kielifasisteja? Vai olisivatko ne ehkä ihan muunkielisiä?

Tuula Saskia

Aivan, Olli P.

Enbuske osaa kiristää köyttä ja sitten löysätä.

Kirjoitus on edestakaista retoriikkaa, joka kosiskelee kaikkia.Lukijan hämmennyksi mukaan on liitetty hippunen filosofiaa ja psykologiaa kakun kuorrutukseksi.

Siis: jokaiselle jotakin, var så god, ja minulle ( TE:lle) ansaitsemani älykön sädekehä.

Ja se taitaa purra päätellen ihastuneista kommenteista.

Minulle pakkoruotsi on pakkoruotsia, jonka entisenä kieltenopettajana näen hankaloittavan muiden tärkeämpien kielten opetusta.Olen todennut sen niin monta kertaa, että en toista sitä. Perusteluksi riittänee edellinen lause.

On kansallinen velvollisuus korjata tämä asia. Jos ei näin käy, Suomessa ei ole oikeaa demokratiaa.

frank (nimimerkki)

Eikös Enbuske ollut aiemmin tunnettu pakkoruotsin lipunkantaja, jos en väärin muista? Jos näin on niin hänen pisteensä kyllä pompsahtivat minun silmissäni, koska tässähän selvästi tapahtunut harkitsemista ja sen jälkeen kannan muutos. Ja vieläpä loogisesti ja rehellisesti perusteltuna. Hienoa!

Pohojan Poika

Embuske on ollut mukana myös FST:n ohjelmassa Bättrefolk och idioter. Bättrefolk on tietenkin suomenruotsalaiset ja idioter tarkoitti suomalaisia. Ehkä Enbuskeakin.

Jostain luin, että Enbuske päätti ryhtyä suomenruotsalaiseksi. Kai se oli syy, miksi hän pääsi idioottien ryhmästä paremmankansan (ubermänsch) joukkoon edistämään meitä suomalaisia paremman rodun etuja.

Voi olla, että Enbuske vaihtaa puolta. Paremmankansan jäseneksi ei kuitenkaan pakkoruotsilla pääse oikeasti. Tämän havaitsi myös Päivi Lipponen, joka ehdotti Helsingin valtuustossa, että suomenruotsalaisiin kouluihin pääsisi myös suomalaisia. Ehdotus tyrmättiin. Lipposen Charlotta joutuinkin menemään SYK:iin

timo hosia

Ihan pakko ihmetellä rutinaa, jota pakoruotsin vastustajat esittävät, kun Enbuske on heidän kanssaan samaa mieltä. Väärin sammutettu.

markku palonen

Joo olen kuullut että Tanskassa olutta kun sanoo "too pori" niin että ärrä muodostuu kurkussa,mutta jos erehtyy sanomaa" tack "niin tulee turpaan.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

1. "Pakkoruotsin vastustamisen vähemmän tunnettuja veteraaneja on parikkalalainen Ida Matikainen. Hän oli 20 vuotta Mannerheimin keittiöapulaisena. Huonosti suomea puhunut Marski yritti takoa Idan päähän ruotsia ja vaati huutaen palvelua toisella kotimaisella, mutta Ida pysyi kovana. Lopulta Ida voitti kiistan ja Mannerheim halusi hänet töihin vielä myöhemminkin."

Tuomas siirtää mielenkiintoisesti Idan- ja Carl Gustavin välisen kielikiistan nykyaikaan.
Siis, tuo typerän henkilöpalvonnan kohde, Carl Gustav vaati umpisuomalaiselta palvelua omalla kielellään. (Jota muuten eräs savolaisukko mustavalkoisen tv:n aikaan nimitti tiistaipäivinä ruotsalaisiksi häiriöiksi. Silloin Yle:n television tiistai oli pyhitetty ruotsinkielisille.)

En tunne Idan tapausta, mutta annan ruusut Idalle. jos tarina vastaanasettumisesta on totta.
Näinä aikoina Ida olisi voinut vetää Carl Gustavin oikeuteen työpaikkakiusaamisesta, mikäli hän on HUUTANUT Idalle,- Idan oikeudesta käyttää omaa sivistyskieltään..........
Jota Carl Gustav on pitänyt ilmeisestikin alempiarvoisena kielenä, kuin omaa kieltään.

2. "Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse."

Jos joku ei osaa ruotsin kieltä. Hän ei sitä tässä maassa tarvitse, jos hän osaa tämän maan valtakieltä, suomea.
Esimerkiksi, pidän itseäni kielitaitoisena, vaikka en käytännössä puhukkaan kuin suomea.
Enbuske, mitä kielitaito lopulta onkaan? Onko se sitä, että osaa puhua 5- kielellä tyhmiä, jos ei osaa edes yhdelläkään puhua viisaita.

3. "Mutta vihreiden onnellisuusmittari mittaa kollektiivista onnea, eikä yksilön onnea. Jos joku tulee onnelliseksi pornografian katselemisesta, tolkuttomasta rikastumisesta tai läheisistään juoruamisesta, pian on onnellisuuspoliisi ovella väittämässä, ettei tuossa ole kysymys “oikeasta” onnesta, vaan korvikkeesta."

Sinä olet Tuomas vielä kuin heinänoras, kypsymätön. Kukaan ei varmasti tule oikeasti onnelliseksi esim. porno- riippuvuudesta. En usko ollenkaan tuohon. Huono vertaus.

4. "Toisin kuin monet muut aktiiviset ryhmät, pakkoruotsin vastustajat eivät ole vaatimassa sellaista taloudellista etua itselleen, joka maksettaisiin muiden lompakoista. He vain vastustavat itseensä kohdistuvaa pakkoa."

Niin, tuo on totta. Mutta, kyllä puhutaan suurista säästöistä, kun tuo pakko poistettaisiin. -Sekä tietysti kaksikielisyyden muut kalliit vaikutukset.

5. Minulle ruotsin kieli ja kaksikielinen Suomi ovat tärkeitä.

Arvostan sitä, vai arvostanko? Eikö meidän pitäisi arvostaa kaikkia niitä, joille joku asia on tärkeä. 90% suomalaisista pitää vapaaehtoista ruotsia tärkeänä.

6. Onneksi ihmiset kuitenkin saavat ajatella itse.

Kaikki vaan eivät kykene, se on valitettavaa- ja sitä teidän puheenjohtajanne Jyrki Katainen käyttää härskisti puoluekannatuksensa nostamiseksi. Muka hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja- ja työväestön puolustaja. Voiko räikeämpää valehtelemista olla?

Voiko räikeämpää olla, luvata sairaanhoitajille 500- euroa/kk lisää palkkaa, jos äänestätte kokoomuksen johtavaksi puolueeksi.......
Sitten kun äänestävät,- aloittaa selittelyt,- että eihän se sitä nyt sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittanut.

Käyttäjän erkkihavansi kuva
Erkki Havansi

Kohta joudumme pakkoruotsitaistelun ohella kisaamaan suomen puolesta kahdella rintamalla, kun Mr. Paavo Lipponen "So what?"-kommentillaan on ylentämässä englannin osaamisen pakolliseksi taidoksi yhteiskunnallis-poliittisessa keskustelussa. Cool & skool!

Tuula Saskia

Erkki Havansi,

aion sanoa suoraan: kommenttinne ei ole harkittu.

Englanninkielen osaaminen on olennainen asia niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Myös globaalisessa kommunikoinnissa se on olennaista.

Kommenttinne on typerä.

TOTTA KAI ENGLANNINKIELEN HALLINTA ON PAKOLLISTA EUROOPAN UNIONISSA.

Käytän näin hölmöä keinoa , siis suuria kirjaimia, todistaakseni, miten kummallisena pidän Erkki Havansin mielipidettä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Jani Korhonen. Kiitos neuvosta.

Emme taida olla ihan samaa mieltä asioista, mutta kun tuollainen nörtti olet- ja ehkä reilukin, kuten näyttää,- niin pyydän apua tulevaisuudessakin. Minulle nimittäin kaksi teknistä välinettä, tietokone- ja rautakanki ovat ulkoisesti hyvin tuttuja, mutta rautakangen tarjoamat eri käyttömahdollisuudet ovat helpommin tiedossani....
Tietysti, jos tarvitset rautakangen käytössä apua,- autan mielelläni...............Noo, tuo oli huumoria toki..

Kiitos vielä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Olepa hyvä. Muista mielipiteistäsi en tiedä, mutta tässä pakkoruotsiasiassa näyttäisimme kyllä olevan aivan samaa mieltä. Apua saa toki kysyä ja autan joskus jopa ihmisiä, jotka ovat jostain kanssani eri mieltä. :)

Janne Joo

Embusken kirjoituksessa on enemmän hyvää kuin huonoa, mutta onhan tuohon tekstiin silti "piilotettu" joitakin ovelia lauseita, jotka saavat hieman epäilemään kirjoittajan tarkoitusperiä. Ihan otsikosta lähtien: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa". Miksi Embuske puhuu heistä/meistä kolmannessa persoonassa?

Kirjoituksessa tunnutaan hieman myös "marginalisoivan" "pakkoruotsin vastustajia", eli ikäänkuin kyseessä olisi vähemmistöryhmä, eikä kansan valtaisa enemmistö.

Kirjoituksessa tunnutaan rinnastavan ruotsin taito sivistykseen. Tälle iso, iso SOO-SOO. Ruotsin taidolla ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Ruotsin taidolla on tekemistä ruotsin taidon kanssa. Sivistys on jotain ihan muuta.

Voi tietysti olla, että nämä ovat vain harkitsemattomia vahinkolausahduksia. Tai sitten ei.

Viliho Seppäin

Helvetisti on posmotusta.

Ja itse kirjoittaja on ilmeisesti vetämässä bisukkaa -päätellen siitä että hän(kään) ei koskaan kommentoi mitään- vaikka kuinka kiiteltäisiin.

kuten ei tee kukaan muukaan "virallisihminen".

Se on aina niin kunnes ei ole.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Toimittaja Tuomas Enbuske on Svenska nu-verkoston valtuuskunnan jäsen ja kuuluu Magma-akatemian neuvottelukuntaan. Siis juuriaan myöten vihkiytynyt pakkoruotsin asianajajaksi.
Enbusken kolumni on pahimmanlaatuista parodiaa, jossa tosiasiassa pilkataan karkeasti pakkoruotsin vastustajia.
Asian käy selväksi esimerkiksi seuraavasta Enbusken mielipiteestä: "Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä."
Sääli niitä, jotka tosissaan uskovat, että ruotsinkielisen rahaeliitin asiamiehet tosissaan vastustaisivat pakkoruotsia.

Tuula Saskia

Olkoon niin, mutta nämä suomenruotsalaiset tyypit hallitsevat hämmästyttävästi mediaa.

Tuula Saskia

Aivan, maailma muuttuu.

Mikä outo kommentti.

Ruotsinkielen hallinnalla ei ole pienintäkään korrelaatiota nykysuomalaisten sivistykseen.

Herranen aika, tämä asia vertautuu helposti kansansatuun, jossa kuninkaalla ei ollut vaatteita. Kukaan ei rohjennut sanoa asiaa ääneen, ennenkuin lapsi totesi asian. " Kuningas on alasti". Sen siis totesi rehellinen lapsi.

Totuus tulee esiin väistämättä. Ruotsalaista rahaa ei tarvitse kumartaa.

Ikävää on , että Kokoomus on päätynyt mielistelyyn.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Enhän minä ole kieltänyt Enbuskea ilmaisemasta mielipidettään. Toki hän saa sanoa ja kirjoittaa vapaasti mitä haluaa.
Minä kommentoin Enbusken kirjoitusta ja lausuin omana mielipiteenäni, että näen Enbusken väitteen ruotsinkielen osaamisen välttämättömyydestä sivistyneisyyden edellytyksenä suomenkielisiä loukkaavana.
En suostu pitämään itseäni moukkana siksi, että olen suorittanut akateemisen loppututkinnon Suomen ulkopuolella opiskelematta sanaakaan ruotsia.

Janne Joo

Olisi myös kiva tietää, mitä tarkoittaa ruotsin kielen "perusteet"?

Esim. opetusministeri Virkkunen kannattaa pakkoruotsia, koska hänen mielestään jokaisen suomalaisen on hyvä tutustua hieman toiseen kotimaiseen kieleen. Nythän on kuitenkin niin, että tämä "hieman tutustuminen" tarkoittaa pakkopullaa peruskoulusta korkea-asteelle, ja on AINOA oppiaine, joka näin tekee! Tämäkö on sitä, että "hieman tutustutaan"?

Sivistynyt suomalainen tietää, että Suomessa on joskus puhuttu runsaasti ruotsia ja aavistuksen verran puhutaan vieläkin. Sivistynyt suomalainen tietää, missä tätä kieltä voi halutessaan oppia. Mutta sivistyneen suomalaisen EI tarvitse osata tätä kieltä pätkääkään, jossei koe sitä tarpeelliseksi.

Sitä paitsi yksittäisiä ruotsinkielisiä sanoja oppii jokainen suomalainen väkisinkin, jos katsoo esimerkiksi yhtään televisiota. "Refererandes iflerjud av Kaj Kunnas jne." Nokkelimmat varmaan keksivät, mitä toi tarkoittaa ihan asiayhteydestä.

Pentti Järvi

Poliisi-Polis, Posti-Post, Apteekki-Apotek, Pankki-Bank
Kaikki tuommoinen hölmöä

Janne Joo

Pentti, mä ehdinkin jo unohtaa, että Helsinborissa vai missä lie Helsinjöörissä tosiaan ruotsin kieli näkyy voimakkaasti katukuvassa... Itse asun täällä sisäisemmässä Suomessa, niin ei silmät pala puhki mistään pakkoruotsinkielisistä opasteista ja muista kylteistä.

Aina kun ajan Helsinkiin (harvoin), niin käy vituttamaan jo valmiiksi heti kun alkaa liljendaaleja ja muita boribakkeneita tulla vastaan.

Pentti Järvi

Janne: asun ruotsinkielisellä paikkakunnalla (Malax-Maalahti), missä on hiljattain käännetty ruotsinkieliset kyltit suomeksi. Jotkut niistä ovat aivan idioottimaisia, kun sukunimistä johtuvat tienimetkin on käännetty sanatarkasti. :) Esim. Gäddavägen-Haukitie.
Gädda on ikivanha suku (mm. Nikolai Gädda).
Kaikki tuo 2-kielisyys/tasa-arvovaatimusten takia.

Tuula Saskia

Janne,

olen sitä mieltä, että ruotsinkieleen tutustuminen voi olla mukavaa ja antoisaa.

Mutta näen tuhoisana sen, että sen pakollisuus sulkee lapsiltamme tärkeiden kielten opiskelun aloittamisen varhain.

Pidän Kataisen ja Virkkusen toimintaa demokratian vastaisena.

Janne Joo

Tuula, muurahaisiin tutustuminenkin voi olla mukavaa ja antoisaa, kuten mikä tahansa maailman asia, mutta ei näitä tosiaan voi käydä väenvängällä kaikkien kurkusta alas tunkemaan.

Kokoomuksen kärkimiesten (ja -naisten) kuten Kataisen, Virkkusen, Sasin ja Stubbin toiminta on kyllä pöyristyttävää kun ottaa huomioon, mitä puoluekokouskin päätti pakkoruotsista viime kesänä. Kansan mielipiteestä puhumattakaan.

Näistähän esimerkiksi Virkkunen ei ainoastaan haluaisi säilyttää pakkoruotsia, vaan suorastaan lisätä sitä!

Olen yleensä äänestänyt Kokoomusta, mutta tänä keväänä en äänestä.

Saana Raittila

Kiitos Enbuske jälleen mahtavasta keskustelun avauksesta. On harvinainen taito saada kaikki keskustelun osapuolet pillastumaan. Kirjauduin Uusi Suomeen tämän tekstin inspiroimana. Voit lukea vastauksen sivultani.

Ruotsinkielen asema Suomessa on tärkeä kysymys. Itse olen ruotsinsuomalainen opiskelija, jonka lähipiiri, isovanhemmat mukaanlukien, koostuu pitkälti suomenruotsalaisista. Silti olen pakkoruotsia vastaan. Mutta toisaalta samaan aikaan ruotsin virallisen kielen aseman säilyttämisen puolesta.

Ajatuksenjuoksuni pähkinänkuoressa:
Kun ruotsin opiskelu ei ole pakollista, mutta osaaminen valtionviroissa ja kunnallisella palvelualalla on, motivaatio opiskelijoiden keskuudessa tulee kasvamaan eikä yleinen ruotsinkielen taitotaso välttämättä edes laske. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus keskittyä niihin kieliin, joita he haluavat lukea, eikä valtion resurssit täten mene hukkaan.

Pentti Järvi

Käytännöllistä olisi panna kertaheitolla peli poikki. Maa virallisesti 1-kieliseksi. Toki työnantajat jatkossakin sitten antavat arvoa kielitaidoille ja se tuntuu kukkarossa.

Saana Raittila

Yhtään ilkeilemättä haluaisin kysyä kenen muun näkökulmasta voin asioita katsoa kuin omastani...

Mutta Miten SINÄ Lankinen perustelet SINUN omaa subjektiivista näkemystäsi. Miksi pakkoruotsin lopettaminen on häpeä? Kuka itkee?

Saana Raittila

'Käytännöllistä olisi panna kertaheitolla peli poikki. Maa virallisesti 1-kieliseksi. Toki työnantajat jatkossakin sitten antavat arvoa kielitaidoille ja se tuntuu kukkarossa.'

Juurikin näin, kunhan turhautumat ja turha radikalismi jätetään pois. Kuvaamasi markkinavaikutus - vaikken markkinavoimiin yleensä suuremmin uskokaan - pitää huolen tarvittavan ruotsinkielentason säilymisestä, jos opiskelusta tehdään vapaahetoista mutta työelämässä (kunnat, valtio etc.) ruotsinkielentaitoa yhä vaaditaan.

Opiskelun omaehtoisuus ja valinnanvapaus tuottavat parempia oppimistuloksia. Se, ettei ruotsin opiskelu ole pakollista ei tarkoita, etteikö kukaan valitsisi opiskella ruotsia.

Saana Raittila

Vastaukseni Tuomas Enbusken puheenvuoroon...
'Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeasti oikeassa'

http://saanaraittila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6050...

Vanhempi blogikirjoitus aiheesta vuodelta 2010...
'Ej till Pakkosvenskan'

http://saanaraittila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6051...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tämä keskustelu aloituksen innostamana kertoo hyvin, mitä suomalaisuus sairastaa,- ja jota pieni vähemmistä haluaa pitää yllä.

Suomi sairastaa tsaristista pakkovaltaa, jossa halutaan pitää sellainen pakko yllä, josta tiedetään ettei sitä kannata edes kymmenes väestöstä.

Tämä vähemmistö puhuu suureen ääneen demokratiasta, mutta kiinnostus demokratiaan loppuu välittömästi, kun ehdotetaan kaksikielisyydestä äänestämisestä.

Suomi todellakaan ei sairastaisi pakkovaltaa, ellei sitä minimaalisen pieni vähemmistö pakottaisi sairastamaan pakkovaltaa. Tuo rahanvaltaa harrastava kokoomus/Ek- ja Rkp. Siinä ne..... - Niin, ja Enbuske.

Suomenruotsalaiset upseerit, kun miehistöksi niistä ei ollut, ovat aina kiljuneet, ettei huutoäänestyksillä tehdä päätöksiä.

Pyydän lukemaan lehtiä, ja oivaltamaan, että Egyptissä tehdään huutoäänestyksellä päätöksiä juuri nyt, näillä tunneilla. Tunisiassa tätä ennen.
Jordania- ja muut, mutta ettehän te oululais-helsinkiläisnousukkaat pikkuasioille nokkaanne notkauta.

Kun Enbuske- ja muut oikeistolaiset vedätte siimaa riittävän kireälle, myös huutoäänestys tulee käyttövoimaksi pohjoismaisessa Suomessa.
Sinäkin Enbuske olet vain siiman kiristäjä.
......Jonakin päivänä nuori Tuomas, jonakin päivänä....
Mutta vittuile vaan............ Se on bensaa....

Janne Joo

Seuraava "huutoäänestys" järjestetään eduskuntatalon edessä 31.3. kello 15.00, kun siellä järjestetään "Äänestä kielivapaus" -mielenosoitus...

Tuollaiseen mielenosoitukseen olisi periaatteessa mahdollista järjestää suurikin joukko nuoria opiskelijoita, eikä se edes kovin suurta määrää vaadi, että mielenosoitus saavuttaa merkittävää medianäkyvyyttä, koska mielenosoitukset ovat Suomessa aika harvinaisia.

Seppo Hildén

Näin sen näin:

Tuomas perustelee filosofisesti äidinkielen merkitystä jokaiselle yksilöllisenä ja samalla yhteisöllistä hyötyä. Hän tulee siihen tulokseen, että yksilöllinen näkökanta ja yhteiskunnan näkökanta eivät tässä kaksikielisyysasiassa natsaa. Silloin yksilöllinen näkökanta on tärkeämpi.

Näin sen pitää mennäkin.

Janne Joo

Ruotsin kielen merkitys yhteisölle/yhteiskunnallekin on kyllä aika kyseenalainen Suomessa. Lähinnä sillä on merkitystä pienelle ruotsinkieliselle yhteisölle.

Yhteiskunnan etu on, että suomalaisten kielitaito on mahdollisimman monipuolista. Monipuolista kielitaitoa ei saavuteta sillä, että väenvängällä yritetään opettaa pakkoruotsia kaikille. Se ei olisi hyvä idea edes siinä tapauksessa, että tämä kurkkuuntungenta olisi menestyksekästä, ja kaikki ruotsin oppisivat. Mitä hittoa Suomi tekee 5 miljoonalla "ruotsin taitajalla"?

huoltomies

Ruotsi on kieli siinä missä muutkin kielet, suurimalle osalle suomea puhuville yksi niistä vieraista kielistä, mutta ainoa se mikä on "pakko" lukea. Juuri niin, lukea/olla oppivelvollinen, mutta ei oppia.

Itse olen löytänyt ruotsin kielen vasta muutama vuosi sitten. Vapaaehtoisesti. Olen tarkoitushakuisesti pyrkinyt sitä käyttämään,aina mahdollisuuden koittaessa. Työni antaa tähän mahdollisuuksia.

Mutta. En olisi pystynyt tähän ilman peruskoulun pakollisia opintoja. En silti sano pakollisuus olisi toimivin ratkaisu, mielummin päinvastoin. Olisi jopa todennäköistä että sveakieli olisi sujuvampaa jos se olisi ollut vapaaehtoista. Tosin peruskoulun yläasteella luin saksaa vapaaehtoisena, enkä voi sanoa sitä osaavani. Edes auttavasti.

Ehkä pitäisi ajatella koko kielikenttää laajemmin. Ehkä emme tajua että suomea puhuu kuusi miljonaa ihmistä ja sitä ruotsia sen kymmenen. Toki variaatioineen parisen kymmentä - mutta ei se silti ole millään mittarilla valtakieli.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tämäkin puheenvuoro katoaa pian etusivulta pois, eikä metelin pitäjä aio vastata huutoonsa.

Ei ole vastannut koko olemassaolonsa aikana.
Ensi viikolla se taas räyhää jotain, mutta pyynnöistä huolimatta ei tule vastaamaan räyhäämiseensä.

Outoa. Nimimerkillä kirjoittaminen siis kiellettiin, mutta julkisuuteen pyrkyröivien annetaan jauhaa ihteään ilman kommentointia.

Vellihousuja kertakaikkiaan sanon minä.

Kyllä jämpti on niin.

Pentti Järvi

Juu, vellihousu on tämä Enbuskekin.

Matti Mäkinen

Näkeehän tämän kaikesta. Folktinget maksoi vain pelkästään tuosta huolitellusta diibadaabasta, ei enää vaivautuneista selittelykommenteista. Ja varmaan oli vähintään kymmenhenkinen raati vielä lisäksi hiomassa sen yksityiskohtia. Eli peiteltiin suoraa uhoamista, ja sitä keskisormimeininkiä, osaaottavalla ja mukaystävällisellä lepertelyllä. Erehtyivät luultavasti vain laittamaan taas ne samat jankuttajat raatiinsa, tietenkin Ullanlinnan Päiviä myöten. Hyvä ettei Lipposkakin olisi häärännyt päällepäsmärinä. Se on aina tätä historiaa ja hienompia korulauseita, ja ylevää yläpuolista ilmettä. Tältä "alykköväeltä" nyt ei muuta voi odottaakaan.

Kaikista oudointa tässä kalliissa Kimpassa-projektissa oli tämän entisen Tasavaltamme Presidentin, ja Nobel-palkinnonkin saajan, Martti Ahtisaaren, asettuminen noinkin selkeästi isänmaamme valtaväestöä ja valtaväestön ilmeistä etua kampittamaan. Mutta eihän sekään enää parin viime päivän uutisten valossa olekaan ihmeellistä, korkeimmillakaan tasoilla. Demari on demari, vaikka presidentin eläkettä maksettaisiin. Eli sitä autetaan, joka maksaa parhaiten, muille aiheutetuista seurauksista välittämättä. On kyllä aika erikoista ottaa puolustelukirjoituksessaan esimerkkinä ruotsalaisia kehitysaputyöntekijöitä, joille täytyi puhua ruotsia, ulkomailla. Ja tämä yksittäistapaus oli lähes viidenkymmenen vuoden takaa. Jos nyt laitettaisiin ruotsalainen ja suomalainen nuori hakemaan samaa työpaikkaa, vaikkapa Euroopan ulkopuolelta, niin kyllä se ruotsalainen sen veisi, todella upeilla englannintaidoillaan, ja nimenomaan keskusteluvalmiudessa. Miksi nämä saman tasoiset taidot pitäisi estää suomenkielisiltä kehittymästä jo kouluaikana, sillä kilpailu on kovaa ulkomaisillakin työmarkkinoilla? On aika vaarallista, jos kiistattomaan auktoriteettiasemaan noussut, kansainvälistäkin tunnustusta nauttiva asiantuntija, esittää vakuuttavasti ruotsinkielen ylivertaisuutta, jopa myöhempien muiden kielten opiskelun apuna. Miksi?

Nykyisin on työaloja, joissa ei yksinkertaisesti ehdi ottaa monia kieliä omaksuttavakseen. Ja tämä siksi, että esimerkiksi tietotekniikka-ala, ja moni muukin erityisesti tekninen ala, kehittyvät niin nopealla vauhdilla, että siinä jatkuva opiskelu on elinehto. Ja lisäksi tässä näiden alojen jatkuvassa päivityksessä ainoa kieli on lähes poikkeuksetta juuri englanti. Siis ruotsinkielen asettaminen englanninkielen edelle vaikeuttaa suomenkielisten kilpailukykyä myös näillä nykyaikaisilla työaloilla. Jälleen kerran. Miksi?? Oikeastaan tuntuu kuin suomenkielisiä yrittämällä yritettäisiin heikentää kilpailussa muidenkin pohjoismaalaisten rinnalla. Varsin isänmaallista toimintaa, "maan isältä".
Varsinaiset moittimiset ja rankaisutoimet jätän Eeva-rouvan huoleksi, mutta tietenkin pienet selitykset voisivat olla paikallansa.

Jo luvattoman tekaistulta tuntuu, kun Kimpassa-julkaisussa esimerkkinä satunnaisesta suomalaisesta työpaikasta, jossa tarvitaan nimenomaan ruotsia, on Clas Ohlson Oy. Vai että oikein pitää Itäsuomessa yhtiön järjestää kielikoulutustakin, ruotsissa. Onneksi pari päivää tämän julkaisun jälkeen, useat varsinaiset suomalaisyritykset tulivat julkisuuteen kertomaan englanninkielen olevan heille ylivoimaisesti tärkeimmän kielen. Jopa suomenkielen edellä.

Eipä taida edes Tuomas Enbuske, saati Folktinget, pystyä esittämään näitä argumentteja kumoavia vastaväitteitä, vaikka kuinka historiankirjojaan selaisivat, ja vaikka suuremmallakin joukolla yrittäisivät. Eivätkä kyllä löydä tästä sitä aina jankutettua vähemmistökielivihaakaan, edes suurennuslasilla. Saavat minun puolestani puuhastella aivan rauhassa, kunhan puuhastelevat pilaamatta suomalaisnuorison tulevaisuutta, EU-Suomessamme. Ja näköjään aina vain lukumäärältään lisättävien maahanmuuttajienkin keskuudessa. Ei kuitenkaan heitäkään kaikkia saada ruotsinkielisiksi, vaikka kuinka sekin kuuluisi Folktingetin päätoimiin.

Ja siitä uudesta, mutta yhtä järjettömästä vaihtoehdosta, eli venäjänkielestä, vain yksi huomio. Mitä tapahtuisi siinä, hyvinkin mahdollisessa tilanteessa, että koululainen joutuisi muuttamaan toiselle kielialueelle, esimerkiksi neljä vuotta ensin opiskeltuaan toista kieltä? Itselleni muun muassa oli lähes katastrofi aloittaessani lukion toisessa koulussa, jossa käytettiin eri tekijöiden oppikirjoja. Kun toiset aloittivat eräässä vaiheessa keskikoulukirjojensa kertauksen, minä pänttäsin niitä täysin uusina kirjoina, ja jouduin ne jopa ostamaankin. Ja jouduin osallistumaan "kertauskokeisiin" hyvin huonolla menestyksellä.
On se vain kumma, kun vaalikoneetkin antavat nykyisin pelkästään sangen yhdensuuntaisia lopputuloksia. Ja näinkin lähellä itse vaaleja.

turunen (nimimerkki)

Minusta aidosti sivistynyt suomalainen ei voi enää kannattaa pakkoruotsia. Enbusken motiivit silti ymmärrän:

"Svenska nu on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa. Verkosto pitää ruotsin kielen opetusta rikastuttavana kulttuuriaineena.

Svenska nu ilmoittaa visiokseen työskentelyn paremman ja motivoivamman ruotsinopetuksen puolesta, välittää ruotsalaista nuorisokulttuuria ja kohtaamisia ruotsin kielen kanssa ja tukee nuorten usean kielen osaamista. [1]. Svenska nu -verkoston jäsenet ovat kuitenkin ottaneet julkisuudessa kantaa pakollisen ruotsin opiskelun, ns. pakkoruotsin, puolesta.

Verkoston rahoittajana toimivat mm. Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Ruotsin valtio,[2] Suomen valtio, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Svenska Folkskolans Vänner ja Helsingin Sanomain säätiö [3]

Verkoston puheenjohtajana toimii eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajina toimittaja Tuomas Enbuske, professori Kirsti Lonka ja ruotsalainen kansanedustaja Maria Wetterstrand. [4]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Svenska.nu

Pentti Järvi

Maria Wetterstrand on mun lempipoliitikko Pohjoismaissa vaikka onkin Grön :)

Mitäs se Enbuske täällä kirjoittelee hämäysjuttujansa?

Janne Joo

Kyllähän tuon svenska.nu:n uskottavuutta ja sympaattisuutta lisäisi huomattavasti se, että ruotsi olisi valinnainen kieli.

Nykyisellään svenska.nu on vähän sama kuin "verot.nyt" tai "kuolema.nyt". Ikäänkuin yritettäisiin markkinoida veroja ja kuolemaa ihmisille, perustella miksi nämä ovat niin upeita ja välttämättömiä asioita, ja miksi niitä tulisi harjoittaa entistä enemmän. Varmasti saa kansan sympatiat osakseen, joopa joo.

Tosin väitän, että pakkoruotsi on epäsuorasti vienyt monen suomalaisen ennenaikaiseen hautaan, joten ehkäpä "kuolema.nyt" olisikin ihan hyvä lisä tuolle svenska.nu:lle.

Pentti Järvi

http://www.pakkoruotsi.net/ruotsinkieliset_kartall...

Minä asustan Maalahti-nimisessä kunnassa. Täällä on sekin hyvä puoli, että someleita ei näy. Mustalaiset ovat häipyneet Kokkolaan ja kait Ruotsiin.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"professori Kirsti Lonka ja ruotsalainen kansanedustaja Maria Wetterstrand. [4]"

Eikös tämä Wetterstrand ole naimisissa Ville Niinistön (vihr.) kanssa?

Mitä tulee Jani Korhosen kommentiin kumpaa tarvitaan työpaikkaan, tietoteknisiä taitoja vai ruotsin kieltä.

Kokemuksesta voin sanoa (olen ollut myös ruotsissa ja tanskassa töissä) että tietotekniset taidot ja englanti riittää.

En tietenkään voi kiistää, etteikö ruotsin kielestä olisi ollut paljonkin hyötyä skandinaviassa työskennellessä.

Mutta maailma on muuttunut ja suomen ulkomaankauppa on muutakin kuin ruotsin vientiä.

Nyt työ- ja vientimarkkinat ovat koko maailma ja kielitaidon vaatimukset ovat osittain monipuolistuneet, osittain yksipuolistuneet.

Yksipuolistuneet siinä mielessä, että englannilla pärjää yhä laajempien ihmismassojen kanssa.

Globaalista näkökulmasta pienen skandinaavisen kielen opiskelu on kieltämättä hölmöä.

Itäsuomessa on paikkakuntia, joissa 40% kauppojen ja palveluiden myynnistä tulee venäläisiltä. Venäjän kielen merkitys on noussut todella merkittävästi.

Tietovuoto lipponen tiesi Suomen kuvalehdessä varoitella "asettelemasta ruotsin ja venäjän kieltä rinnakkain" ja samalla pelotteli lapsellisesti suomalaisia "ghettovenäläisistä" joita moskova ohjailee.

Kirjoitus oli niin kokeneelta politiikolta melkoinen rimanalitus. Vaimo on eduskunnassa vastuussa venäjästä (tulevaisuusvaliokunnan Venäjä 2030 -ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Lipponen).

Lipposet ovat täysin vääriä henkilöitä hoitamaan suhteita venäjään. Toinen vuotaa kaiken kuulemansa ulos ja molemmat ovat fanaattisia pakkoruotsittajia.

Venäjä on meille valtava mahdollisuus ja venäläinen kieli ja kulttuuri rikasta. Se kulttuuri on tuottanut maailmankuuluja kirjailijoita ja säveltäjiä (vähän eri tasoa kuin jotkin peppi pitkätossun kirjoittajat).

Itse väitän, että olisi sivistystä osata Tolstoin ja Dostojevskin (miksei säveltäjänero Prokofjevin) kieltä ja kulttuuria paremmin.

Tämä luonnollinen kehitys (ihmiset muuten espanjan ja ranskan rajalla puhuvat molempia kieliä, mulla asui opiskelijakaveri siellä ja ei tiennyt kumpi kieli hänelle on vahvempi) halutaan rkp:n ja lipposten toimesta estää.

Luontevaa olisi, että länsirannikkolla ihmiset osaavat englannin lisäksi mahdollisesti ruotsia ja itäsuomessa venäjää.

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Tällaisia kirjoitelmia lukiessaan alkaa ymmärtää, miksi Venäjä haluaa pitää rajavyöhykkeensä usean kymmenen kilometrin levyisenä.
Jos meillä sivistyksen taso on todella tällaista, on aivan sama mitä meille kouluissa opetetaan. Oppi menee hukkaan kuitenkin.

Janne Joo

Viimeiseen lauseeseesi viitaten.. Luontevaa olisi, että ihmiset osaisivat niitä kieliä, joita hemmetti itse haluavat osata! Ihan riippumatta siitä missä päin maata asuvat!

Länsi-Suomessakaan ruotsille ei ole sellaista tarvetta, että sitä pitäisi jokaisen kurkkuun survoa. Lukekoot ne jotka haluavat.

Heli Hämäläinen

Loistava kirjoitus Tuomas!

Jällen kerran ihmettelen miksi me mietimme onko meillä lupa ajatella itsenäisesti. Liekö syynä meihin juurrutettu alamaisusko ja usko siihen, että isoveli tekee meidän puolestamme meitä viisaampia ratkaisuja? Aivan kuten kirjoitit. Toisaalta omista ratkaisuista joutuu vain vaikeuksiin valtiokoneiston kanssa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Mielestäni se ei ollut "loistava kirjoitus."
Viisas se saattoi olla,- ja varmasti vahvan tarkoituksenhakuinen.

Tämä onkin kivaa, kuka saa viimeisen sanan, ennenkuin
Tuomas katoaa etusivulta tuonne, jonne kenelläkään ei enää
riitä mielenkiintoa ja kiinnostusta.

Se on,- vai onko se viisaitten mielipiteitten hautausmaa, kun etusivu jää taakse.
No, sytyttäköön kuka haluaa, virtuaalisen muistokynttilän Enbusken unohdetuille...

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Liekö syynä meihin juurrutettu alamaisusko ja usko siihen, että isoveli tekee meidän puolestamme meitä viisaampia ratkaisuja? Aivan kuten kirjoitit."

Lipposet ja rkp tietävät meitä paremmin mikä meille on parasta. Tämä mua näissä besserwissereissä etoo.

Heli Hämäläinen

Sehän on juuri suomalaisen demokratian ydin. Kansankasvattaja tietää meitä paremmin, mikä on meille parasta. Ja lainsäädännöllä huolehditaan, että se, mikä meille ei ole parasta, ei ole mahdollistakaan.

Matias Härkönen

Tämän tekstin voisi kääntää ruotsin kielellä ja lähetää hufvudstadiin mielipideosastolle. Vaikka ei sitä siellä julkaistaisi!

Käyttäjän hannukoho kuva
Hannu Koho

"...Se, että ne ovat minulle tärkeitä asioita, ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita ETTEI niiden pitäisi olla kaikille muillekin tärkeitä..." sanoo Enbuske?

Tuomas voisi korjata ilmeisen kirjoitusvirheensä?

Pentti Järvi

Tuohon virheeseen (?)kiinnitin huomioni tuolla ylempänä. Se käänsi koko bloggauksen päinvastaiseksi (?) kuin oli aikonut. Ehkä. Me ei sitä tiedetä ennenkuin herra tulee kertomaan, mitä on tarkoittanut.

Käyttäjän mariamorri kuva
Maria Morri

Konteksti kertoo, ja jos ei se, niin tuo hauska linkki sivun ylälaidassa, joka vie Ylen sivuille, jossa Enbuske lukee ääneen saman kolumnin. Virke, jossa kirjoitusvirhe on, on siinä muodossa "Nuo eivät valitettavasti ole tarpeeksi hyviä perusteita vaatia muita arvostamaan samoja asioita."

Käyttäjän wiljoantero kuva
Antero Manninen

Jos oletamme, että Enbuske on tehnyt tahattoman kirjoitus/ajatusvirheen tuossa virkkeessä (mitä en usko, koska pidän kirjoitusta parodiana), hämmästystä jää herättämään vielä seuraava päätelmä:
"Jokainen meistä ajattelee, että maailma olisi parempi paikka, jos kaikki ajattelisivat kuten me." Enbuske siis tietää "meidän" arvo- ja ajatusmaailmamme. Hänen mielestään olemme kaikki itsekeskeisiä paskiaisia, kuten suomenruotsalaiset ja heidän häntyrinsä.

Käyttäjän jakarto009 kuva
Jari Karto

No no Manninen.
"Enbuske siis tietää "meidän" arvo- ja ajatusmaailmamme..."
Väärin tulkittu? Ellei sitten tarkoituksella huumorilla...!?

Tuo lause nimittäin sisältää ajatuksen, että mikä tahansa ryhmä "me" ajattelee ikään kuin se ryhmä "me" vain tietäisi miten pitäisi elää. Lause ei sisällä mitään tulkintaa siitä etteikö joku ryhmä "me" voisi olla myös oikeassa, vaikkakin muut "meet" olisivatkin väärässä tai päinvastoin.
Eikö totta?

Jari Vuorinen

Tämä kannanotto on filosofiselta anniltaan todella hyvä.Ja vielä löytyy niitä,jotka haluavat pakottaa toiset johonkin.

Miksiköhän Kustaa Vaasa aikoinaan pakotti Suomen kielen perustajan Mikael Agricolan "rauhanneuvotteluihin" Pietariin.Ei ole mahdoton ajatus,että hänet uhrattiin "rauhan" puolesta.Olihan hän mennyt tekemään tuon ajan mittapuun mukaan jotain aivan tyrmistyttävää:Kääntänyt pyhän kirjan-Raamatun- Suomen kielelle.Se koettiin tuohon aikaan suurena pilkkana Jumalaa ja valtaa pitäviä kohtaan.Mennä nyt ilmoittamaan Jumalan sanaa "nutipäille"heidän omalla kielellä.Rangaistukseksi kuolema.

Pietarissa Agricola oli kuoleman tehtailijan-Iivana Julman vieraana.Paluumatka Pietarista loppui Acrigolan osalta lyhyeen,kun hän Karjalan kannaksella menehtyi rajuun tautiin-todennäköisesti myrkkyyn.

Vallan pitäjät ovat siis alusta alkaen olleet vihamielisiä meitä Suomalaisia kohtaan.Suomi kahden suuren välissä saa automaattisesti orjan aseman pienempänä.

Kaikkein tyrmistyttävintä on se,että sama touhu jatkuu tänä päivänäkin.

Pike Viitanen

" Sanaa pakkoruotsi käytetään monin motiivein. Usein kaiken takana kärvistelee muotopuolinen svekofobia. Fobioiden ravintona ovat ennakkoluulot, jotka puolestaan juontuvat tietämättömyydestä. Homofobia ja islamofobia syntyvät sa- moin mekanismein. Svekofobian ikävänä polttoaineena on myös sitkeä alemmuudentunto. Kuva ruotsin kielestä eliitin yksinoikeutena ja eliittiin kuulumisen edellytyksenä elää sit- keästi ja katkeroittavasti kielen vastustajissa. Myös älykkäät ja sivistyneet yksilöt voivat hypätä pakkoruotsin selkään. Sillä keppihevosella voi mitätöidä omaa osaamattomuuttaan. Eli häpeää siitä, ettei hallitse ruotsin kieltä.(Mt.)"
Lainaus lainauksesta "Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää" tutkielmasta (Magna-julkaisu)

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Fobia-kytkentä on täyttä roskaa.
Homot eivät pakota meitä heteroita homostelun perusteisiin,
"koska se kuuluu yleisisivistykseen."
Siksi homot saavat minun puolestani rauhassa toteuttaa
identiteettiään keskenään.
Islamilaisetkaan eivät meitä mihinkään pakota, vaan pakottajina toimivat islamilaisia "ymmärtävät" kotikutoiset kukkahatut, jotka nostavat itsensä tavallisen rahvaan yläpuolelle "tietämällä kaiken paremmin" kuin jopa itse muslimit!!
Minulle kävi niin, että mitä enemmän opin suomenruotsalaisuuden historiasta, sitä enemmän aloin vastustaa kaksikielisyyttä.
Ja suomenruotsalaisuuteen ja sen historiaan aloin tutustua, kun pakkoruotsin puolustajat aina vetosivat historiaan pakkoruotsin
(ainoaksi jäävänä) perusteluna.
Suosittelen kaikille teosta "Itämaasta itsenäisyyteen".
Alemmuudentunto on nimenomaan poliitikoille tyypillistä, meillä
vastustajilla on terve itsetunto, eihän me muuten noustaisi tätä nykymenoa vastustamaan, vaan hiljaa vaieten hyväksyisimme "viisaan eliittimme" linjaukset.

Pentti Järvi

"Ja suomenruotsalaisuuteen ja sen historiaan aloin tutustua, kun pakkoruotsin puolustajat aina vetosivat historiaan pakkoruotsin
(ainoaksi jäävänä) perusteluna."

Samma sak här! :)

Lapsellista ja kallista touhua.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

"Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä.">>
Tämä sivistys-argumentti toimii aina, varsinkin de facto sivistymättömien poliitikkojen parissa, jotka pelkäävät leimautuvansa sivistymättömiksi, jos eivät kannata pakkoruotsia ;-))
Meitä tavallisia kansalaisia ei harmita sivistymättömiksi leimaaminen, koska meillä ei ole mitään tarvetta esittää muuta kuin mitä olemme.
Poliitikoilla paine on kovempi, ja siksi kaikki "sivistyneet" puolueet ja varsinkin puolueiden "sivistynyt" eliitti saadaan vuodesta toiseen pakkoruotsin taakse. Jos he eivät tue pakkoruotsia, he eivät ole sivistyneitä.. Jännää psykologiaa, mutta RKP ja muut ruotsinmieliset osaavat kyllä käyttää sitä tehokkaasti. Ehkä poliitikkojen itsetuntoa pitäisi jotenkin kohentaa, jotta he pääsisivät tästä alemmuuskompleksistaan "fiinimmän ruotsalaisuuden" suhteen.
Muuten, kyllä meidän koululaiset ja opiskelijat ovat varmaan tosi sivistyneitä, kun he lukevat ruotsin perusteet kolmeen kertaan..

"Turun yliopiston kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Katja Arola pitää opiskelijoiden heikentyneessä ruotsin osaamisessa ongelmallisena sitä, että yliopistot joutuvat suuntaamaan resurssejaan kielen perusteiden opettamiseen, kun ne olisi pitänyt oppia jo peruskoulun ja viimeistään lukion aikana."

http://www.tylkkari.fi/turun-ylioppilaslehti/valmi...

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTA...

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Järjestäkääpä keskustelu Kirsi Virtasen kanssa, kun kerran samassa yhtiössä vaikutatte!

http://www.kp24.fi/Uutiset/Blog.aspx?blogid=1160

Gunnar Lahti

Sivistyneen suomalaisen ei tarvitse tietää ruotsinkielestä yhtään mitään.

Ruotsinkielisten on kyettävä säilyttämään kielensä omin voimin, siis kokonaan ilman suomenkielisten apua. Jos he eivät siihen kykene, niin silloin ruotsinkielen on aika kadota Suomesta.

Suomen on aika muuttua kokonaan yksikieliseksi Ruotsin mallin mukaan.

Gunnar Lahti

Haluaisinpa nähdä tilaston siitä, kuinka moni ruotsinkielinen suku on Ruotsista aikanaan muuttanut ja kuinka on moni on takinkääntäjiä ts. niitä suomenkielisiä, jotka aikoinaan ilmeisen opportunistisista syistä vaihtoivat kielensä ruotsiksi.
Ymmärrän jotenkin jos Ruotsista muuttanut suku haluaa pitää Suomen kaksikielisenä, mutta jos takinkääntäjäsuku sitä vaatii, niin ymmärrystä ei tipu yhtään.

Hra Enbuskekin nyt voisi avata asian ja kertoa mistä päin Ruotsia hänen sukunsa on tullut, vaiko onko peräti vaikkapa Savosta (Savolax).

Saana Raittila

Hyvä Tuomas Enbuske, olet inspiraationi lähde ja kauan ihailemani journalisti. Olen seurannut kirjoituksiasi useissa medioissa ja Epäkorrektia! on ehdottomasti yksi suosikeistani.

Nyt vetoan sinuun, ja pyydän Sinua kirjoittamaan saman tekstin myös ruotsiksi. Jos sinulla ei ole aikaa voi tehdä parhaani

Tässä perustelut miksi kirjoittaa ruotsiksi
http://saanaraittila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Ja tässä lista teksteistä, jotka haluaisin kääntää juutalais-amerikkalais-ruotslais mieheni, henkilökohtaisen Uusi Suomi assistenttini kanssa
http://saanare.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60739-tran...

Jyrki Seppälä

Pyrkimyksistä ja keinoista
Kävelevä sanakirja 11.03.2011 23:35

RKP:n pyrkimys on tehdä kaikista suomalaisista kaksikielisiä ja säilyttää elävä ruotsinkieli Suomessa. Tavoitteena on saavuttaa sellainen koko kansan läpäisevä ruotsinkielen taidontaso, että kun suomenruotsalainen liikkuu Suomessa missä tahansa, hän voi omalla äidinkielellään asioida virastoissa ja yksityisissä palvelupisteissä ilman, että paikalle kutsutaan erityistä ruotsinpuhujaa. Ja koska tasa-arvon vuoksi kaikki palvelutyöpaikat pitäisi olla kaikkien suomalaisten haettavissa, niin kaikilla pitää olla sujuva ruotsinkielen taito.

Siksi meillä on pakkoruotsi. Jotta suomenruotsalainen tuntisi olonsa kotoiseksi ja turvalliseksi missä päin hyvänsä Suomea. Tämä oikeus on olemassa riippumatta suomenruotsalaisen omasta kielitaidosta, vaikka hän sattuisi olemaan suomenkielen opettaja. Näin lukee RKP:n sivuilla.

Miten suomenkielinen säilyttää ruotsin kielitaitonsa? Sujuva kielitaito edellyttää jatkuvaa harjoittelua. Pitää puhua ruotsia muutama tunti viikossa, jotta se ei unohdu.Ainut realistinen ja halpa tapa on käsittääkseni alkaa puhua ruotsia toisen pakkoruotsitetun suomenkielisen kanssa. Suomenkieliset ryhtyvät siis puhumaan keskenään ruotsia. Tätä mieltähän monet ruotsinkieliset ovat jo valmiiksi, miksi meidän suomenkielistenpitää puhua ylipäänsä suomea.

Onhan se vähän absurdia harjoitella ruotsinkielisen asiakkaan/ihmisen kohtaamista elämänpituisena projektina. Mutta kohtaaminen ei onnistu ilman harjoitusta, sen kaikki myöntänevät. Ahtisaari, Lipponen ja kumppanit kannattavat pakkoruotsia. Kaikki kunnia heidän mielipiteilleen. Ovatko he sittenkään ajatelleet asiaa loppuun?

Mielestäni meillä suomalaisilla ei pitäisi olla tällaista ongelmaa ollenkaan.Ongelma on keinotekoinen, epäloogisen ajattelun synnyttämä.Suomi ja ruotsi eivät ole symmetrisiä kieliä (oma ilmaisuni), koska puhujamäärät ovat epätasapainossa. Pakkoruotsi on nykyisen järjestelmän räikein epäkohta. Eikä tässäkään keskustelussa ole muusta kysymys.

(toi teksti on www.vapaakielivalinta.fi sivulta) Tohon RKP:n tilalle vois kyllä laittaa SDP:n - Jutta Urpilainen ilmoitti juuri kantansa asiaan, että lisää ruotsia. Stubb antoi myös oman vaalilupauksensa, että ruotsia lisää, jos hän on hallituksessa.

Jari Vuorinen

Radion haastattelussa mm.Pakkoruotsista äskettäin saatiin kuulla kulttuuriministeri Wallin vs.Perussuomalaisten Simon Elo.

Elo ei pahemmin mokaillut mutta Wallinin lausunto oli aikas lapsellisen yliolkainen.Se meni näin : "Onhan pakkomatematematiikkakin".

Wallin siis tuolla lausunnolla perusteli pakkoruotsia."onhan pakkomatematiikkakin".

Onko Ruotsin kielelle vaihtoehtoja ? Haloo ! Kieliä maailmasta löytyy aivan riittävästi.

No,onko Matematiikalle vaihtoehtoja.Ei ole ! Halloo Wallin.

On vain yksi ja ainut matematiikka.

Ja Simon Elo vastasi :"Matematiikka on Universaali"

Johon Wallin ei tietenkään enää kyennyt kommentoimaan.

A. Salminen

"Pitääkö sivistyneen suomalaisen osata mielestäni edes ruotsin perusteet? Kyllä."

Haluaisin kuulla perustelut tälle väitteelle, että suomalainen ei ole sivistynyt, jos hän ei osaa ruotsin perusteita (ja paljonko pitää osata, että osaa perusteet).

Jyrki Seppälä

NÖYRYYTTÄVÄ KIELIPOLITIIKKA JATKUU:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1...

Ei ole kunnilla päätäntävaltaa omissa asioissaan. Ei ole järjen häivääkään kaikkien opiskella ruotsia, varsinkaan Tohmajärvellä.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Muuten samaa mieltä mutta en ymmärrä miten se lukevatko lapseni ruotsia olisi Helsingin kaupungin tai Tohmajärven kunnan asia. Kyllä se on minun ja vaimoni asia.

Voin vielä hyväksyä sen, että lasten on pakko opiskella äidinkieltä, englantia, urheilua ja matematiikkaa ja kansallista historiaa ja biologiaa, mutta on asioita jotka pitää todellakin jättää perheiden omaan harkintaan.

Esimerkki: haluaako lukea ruotsia tai venäjää vai ei kumpaakaan, käyttää valkoista vai keltaista wc-aperia, ostaa punainen vai musta auto, käydä kirkossa vai ei, harrastaa avantouintia vai ei jne.

Tohmajärven kunnalle ei todellakaan saa antaa oikeutta pakottaa oppilaita lukemaan venäjää. Jos suomalaisillla ei ole edes oikeutta omistaa omia ryöstettyjä maatilojaan Kannaksella, on tarpeeksi nöyyryyttävää että suomalaista maata myydään venäläisille.

Jyrki Seppala

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/60

KANSALAISALOITTEESEEN NIMI ALLE, NIIN EHKÄ JOTAIN TAPAHTUU.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Pakkoruotsi on symboli monelle sellaiselle asialle, josta on syvä haava suomalaisessa sielussa. Suomalaiset ovat satoja vuosia olleet vieraan herran alaisuudessa ja suurimman osan siitä Ruotsin vallan alla. Sinä aikana Suomeen syntyi ruotsinkielinen yläluokka ja ruotsalainen maanomistus. Kartanonherrat kohtelivat alustalaisiaan herran elkein ja siihen oli alistuttava kuten professori Heikki Ylikangas on todennut. Venäjän vallan 110 vuoden jakso oli suomalaisille nopean nousun kautta, vaikka hallinto jatkui Ruotsin lakien ja ruotsinkielisen hallintokoneiston mukaan.

Tänä vuonna heinäkuun lopulla juhlimme suomen kielen viralliseksi nousun 150-vuotisjuhlaa. Aleksanteri II antoi 1863 kielireskriptin, jonka mukaan suomen olisi pitänyt tulla hallintokieleksi 20 vuoden ylimenokauden kuluessa. Ruotsinkielinen hallintokoneisto pystyi sitä viivyttämään 40 vuotta aina vuoden 1902 kieliasetukseen asti, joka nosti venäjän kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Silloin venäjästä tuli pakkovenäjä, jonka tuloksena suomalaiset edelleen karsastavat venäjän kieltä. Itä-Suomessa todellisuus on avannut silmiä ja venäjä nähdään nyt enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Mutta Rkp:lle ja suomenruotsalaisille tämä ei käy. Pakkoruotsista ei saa luopua. Itse asiassa ruotsin kieli on kokemassa saman kohtalon kuin pakkovenäjä aikanaan - inho sitä kohtaan kasvaa jatkuvasti.

1920-luvulla suomalaiskansallinen aate muutti kielipolitiikkaa huomattavasti ja Suomeen saatiin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto (Turku 1922). Helsingin yliopisto saatiin edes osittain suomenkielistettyä katutappeluitten jälkeen vuonna 1937. Suomalaisuus eteni vauhdilla, mutta toinen maailmansota muutti tilanteen. Hävityt sodat antoivat suomenruotsalaisille ja Ruotsille niskalenkin suomalaisista ja alkoi uusi ruotsalaistamisaalto ensin peruskoulun pakkoruotsilla 1968 ja virkamiespakkoruotsilla korkeakouluissa 1978 alkaen.

Ärtymys suomalaisten keskuudessa alkoi nousta ja vuonna 1988 kieliaktivistit ottivat vuonna 1906 perustetun Suomalaisuuden Liiton haltuunsa, joka palasi juurilleen kieliasiassa. 2000-luvun alussa saimme internetin, joka mahdollisti vapaamman tiedonkulun ja kielikiista riehahti uudelleen. Nyt on käynnissä henkien taistelu, jossa voittajaksi nousevat suomenkieliset, jotka pian saavat itse päättää, mitä kieliä he haluavat opiskella. Rkp, suomenruotsalaiset säätiöineen ja Ruotsin kuningaskunta tekevät parhaillaan valtavaa aivopesutyötä, mutta kaikesta päätellen tulos on pikemminkin vahvistanut pakkoruotsin vastaista rintamaa. Siitä esimerkki on viime maanantaina käynnistetty kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi koko opintopolun tasoilla. Allekirjoittajia on ollut keskimäärin 1100 joka päivä, vaikka kampanjan kenttätyö ei vielä ole edes päässyt vauhtiin. Oikeusministeri A-M Henriksson kiirehti jo Hufvudstadbladetissa ilmoittamaan, että aloitteella ei ole mitään merkitystä, vaikka se pääsisi eduskuntakäsittelyyn. Kokoomuksen opetusministeri Riitta Uosukainen 1991 toi pakkoruotsin poistamisen eduskuntakäsittelyyn (jossa kansanedustaja Sauli Niinistökin äänesti poistamisen puolesta) niin RKP puheenjohtaja ilmoitti, että jatkossa, että vaikka koko eduskunta olisi pakon poistamisen kannalla, niin hän ministerinä ei tule tuomaan esitystä. Se on suomenruotsalainen näkemys demokratiasta.

No, jäämme nyt odottamaan kansalaisaloitteen kannatuksen lopputulosta. Sen jälkeen näemme, mihin suuntaan Suomen kielipolitiikka on kallistumassa.

Papa Grande

Kaksi vuotta vanha blogikirjoitus nostettu seinälle, olisi mielenkiintoista tietää onko blogistin mielipiteet edelleen samankaltaisia, kun pakko-Ruotsia ollaan oikeasti koeponnistamassa eduskunnassa.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Olen itse pakkoruotsista samaa mieltä Enbusken kanssa.

Perustelut vaan on aika naivit: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana."

Höpö höpö. Jos ESIMERKIKSI yksilöiden tuntumisten takia yhteiskunnassa sosiaalinen koheesio romahtaa, lain kuinnioitus samoin, virkamiehiä lahjotaan, poliisin ei lueteta tai sudet tapetaan, tai vesistöt sotketaan jne. niin se johtaa huonoon yhteiskuntaan vaikka yksittäiset askeleet kohti tällaista maailman tilaa olisivat tuntuneet yksilön itsensä kannalta kuinka kivoilta.

Tällä en tarkoita että yksilöiden haluamiset yleensä johtaisivat huonompaan yhteiskuntaan mutta JOISSAIN tilanteissa näin käy. Puhutaan negatiivisista ulkoisvaikutuksista.

Tässä kyseisessä asiassa minun on tosin oikeasti vaikea nähdä mitään negatiivisia ulkoisvaikutuksia muille kuin suomenruotsalaisille. Heille se negatiivinen ulkoisvaikutus on se että suomenruotsalaisten suomalaiset aviopuolisot eivät sitten osaa ruotsia ja lasten laittaminen ruotsinkieliseen kouluun muuttuu hiukan hankalammaksi. Ruotsinkielisiä palveluita en usko pakkoruotsin lopettamisen oikeasti uhkaavan.

Se perustelu että kaikki kielitaito lisää yleissivistystä ei taas ole mistään kotoisin. Siloin ei tarvittaisi nimenomaan pakollista RUOTSIA.

Mainostan aiheeseen etäisesti liittyvää kirjoitustani Sarastus-lehdessä.

http://sarastuslehti.com/2013/03/03/uusi-ihminen/

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Pakkosurun kannattajilla ei ole suhteellisuudentajua. Sitä on tosin vaikea todistaa niille, joilla ei suhteellisuudentajua ole, koska he eivät todistelua ymmärtäisi. Onhan tuo jo monesti nähtykin, etteivät ymmärrä. Suhteellisuudentajuisten kannattaa tehdä päätökset heitä kuulematta.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Pakkoruotsin puolustajien suomen taito on ollut niin heikko, etteivät ole pystyneet perustelemaan pakkoruotsin tarvetta suomeksi. Eikä kyseessä edes ole pakkoruotsi vaan pakkosuru.

Surulaiset eivät ole saaneet Ruotsissa kielelleen ja kulttuurilleen vähemmistöasemaa yli kymmenen vuotta kestäneistä pyrkimyksistään huolimatta.

Freudentalistipuolueen harjoittama propakanda on saanut surut luulemaan itseään ruotsalaisiksi. Propakandistisista syistä toisen polven radikaali maahanmuuttaja A. O. Freudenthal ehdotti vietettäväksi ruotsalaisuuden päivää marraskuun kuudentena, Gustav Adolf den Storen muistopäivänä.

Suomenruotsalaisuuden päivää voitasiin viettää esimerkiksi Runebergin päivänä. Tietääkseni asiaa on joskus eduskunnassa käsitelty, mutta ehdotuksen freudentalistipuolue torppasi.

Joka tapauksessa suruja kohdellaan Suomessa paremmin kuin Ruotsissa, jossa eivät ole saaneet edes vähemmistökielen oikeuksia.

Seuraavassa kritisoidaan avuttomia puolustuksia pakkosurupolitiikalle, josta toteuttajana toimnut Mauno Koivisto totesi: "Enemmän politiikkaa kuin pedagogiikkaa". Freudenthal -mitalisti Jutta Zilliacus totesi tv:ssä, että Jan-Magnus Jansson kiristi hallituskriisin uhalla pakkoruotsin toteutuksen (miljoonien suomenkielisten riesaksi).

https://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI

Toimituksen poiminnat