*

Tuomas Enbuske

Kuuntele kolumni kirjoittajan itsensä lukemana
YLE Areenasta.

Tuloerojen on kasvettava

Tällä viikolla Taloussanomat leikitteli antiikin filosofi Platonin ajatuksella, että yhteiskunnan rikkain saisi tienata vain neljä kertaa enemmän kuin köyhin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen sekä Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kehuivat Platonin mallia jopa tavoiteltavaksi.

Vaikka kyse oli vain ajatusleikistä, se paljasti taas jotain älymystöä riivaavasta kollektivismin tartunnasta. Ajatellaan että kaikki tarpeellinen on jo keksitty ja nyt voidaan sitten jossain komiteoissa ja laitoksissa päättää, mitä ihmiset saavat elämällään tehdä ja kuinka paljon rikastua.

Tämä populismi vetoaa hyvin aivoihimme, jotka tietävät taloudesta yhtä paljon kuin Jyrki Katainen Sauli Niinistön sydänsuruista.

Koska ajattelumme kehittyi ajalla jolloin jaettavana oli hyvällä tuurilla yksi savannilta tuotu antilooppi, ajattelemme talouden automaattisesti nollasummapelinä.  Jopa markkinataloutta kovasti ihaillut Karl Marx harmitteli tätä ihmisen ennakkoluuloa, jonka hän itse fiksuna myönsi vääräksi.

On ihan järjetöntä väittää, että vaikkapa 1980-luvulla olisi ollut käytössä sama vauraus kuin nyt ja että nyt se vain jaetaan toisella tavalla. Näin monet silti tuntuvat luulevan. Nyt kärsitään puutetta sellaisista asioista, joita silloin ei ollut edes keksitty. Esimerkiksi sairaanhoidossa jonotetaan vihaisina sellaisia palveluita, joita ei ollut 80-luvulla olemassakaan. Sitten joku ahne lääkäri kehitti ne rahanhimoissaan, Floridassa rikkaat maksoivat niistä ensin kovan hinnan ja lopulta ne tulivat myös tänne meille halvempina versioina.

Kun näkee aamun lehdessä huolestuneen näköisen yliopistofiksun kirjahyllynsä edessä, juttu käsittelee todennäköisesti sitä, että tuloerot ovat kasvaneet. Tuloeroista huolestuminen on muotia, jos haluaa sanoa jotain fiksua ja osoittaa oman moraalisen ylemmyydentuntonsa. Varsinkin jos tietää, ettei itse tule koskaan keksimään mitään niin merkittävää, että sillä voisi rikastua.

Miksi ihmeessä samanpalkkaisuuden pitäisi olla tavoite? Se että kaikille maksetaan samaa palkkaa, on yhtä järkevä ajatus kuin että Lada ja Mersu maksaisivat kaupassa saman verran. Jos näin olisi, veikkaan että pian kaikki ajaisivat Ladalla, koska kukaan ei enää tekisi Mersuja.

Ongelma on juuri päinvastainen; Suomessa on ihan liian pienet tuloerot. Ja juuri niillä aloilla, joilla tuloerojen pitäisi olla kaikkein isoimmat, niitä ei ole lainkaan.  Hyvä pölynimurikauppias, investointipankkiiri tai kiinteistönvälittäjä saa sitä parempaa palkkaa, mitä paremmin hän hommansa tekee. Jos taas kätilö, sairaanhoitaja tai historianopettaja on nerokas taiteilija, hän ei hyödy siitä taloudellisesti pätkän vertaa.

Taitava opettaja saattaa elämänsä aikana muuttaa satojen ihmisten elämän suunnan lopullisesti. Ei kai se nyt voi olla mahdollista, että jokainen suomalainen opettaja on tasan yhtä hyvä. Silti ne saavat suunnilleen samaa liksaa joka puolella maata.

En väitä, että raha olisi tärkein yllyke olla työssään hyvä. Se ei varmasti ole edes toiseksi tai kolmanneksi tärkein. Mutta se, että ihminen rakastaa työtänsä, ei saa olla syy maksaa huonoa palkkaa. Mauno Koivistoa mukaillen, en halua elää maassa, jossa hyvää palkkaa saavat vain ne, jotka sitä tajuavat vaatia.

Kun sain lapsen, kätilömme oli todella hyvä. Hän palveli meitä kahdella kielellä, antoi puoli neljältä aamulla vaipanvaihto-ohjeita iloisena ja tuntui koko ajan nauttivan työstään. Hän oli taiteilija, kätilön työ oli hänelle kuin hyvää jatsinsoittoa. Tuo kätilö ei siitä huolimatta saa senttiäkään parempaa palkkaa kuin hänen yrmyilevä ja välinpitämätön kollegansa. Mikä tähän sitten olisi ollut ratkaisuna; olisiko valtion pitänyt maksaa kätilölle parempaa palkkaa? Ei tietenkään. Sairaalasta olisi pitänyt lähettää minulle isompi lasku. Ostin samoihin aikoihin tuhannen euron taulutelevision. Sairaalasta tullut lasku synnytyksestä taas oli alle pari sataa euroa. Sen takia tv-kauppiaat tienaavat enemmän kuin lapsenpäästäjät. Edes verorahani eivät siinä auta, sillä valtion ja kuntien budjetit ovat pahasti miinuksella.

Samat hyväntahtoiset hölmöt, jotka sanovat ettei pyhiä asioita – koulutusta tai sairaanhoitoa - saa altistaa pahalle kilpailulle, valittavat että nämä ovat matalapalkka-aloja. Ne ovat matalapalkka-aloja juuri siksi, että emme maksa niiden tekijöille, mitä he ansaitsevat. Emme siis altista niitä kilpailulle.

Pidämme joitakin ammatteja niin pyhinä, ettei niiden yhteydessä edes saa puhua rahasta. Tämä on johtanut siihen, että kaiken maailman pilipalihommissa; konsultteina, luennoitsijoina tai tv-staroina voi tienata hyvin, mutta kaikkein tärkeimpiä töitä pidetään niin jaloina ettei niistä saa pyytää rahaa. Tuloerojen pitäisi tulla myös kutsumusammatteihin.

Tuloeroista kiesustelu on hölmöä. Mitä ihmeen väliä sillä on mitkä ne erot ovat, pääasia että köyhät eivät ainakaan köyhdy.

Jos Platonin mallia olisi oikeasti noudatettu länsimaissa esimerkiksi viime vuosisadan aikana, maailmamme olisi ihan toisen näköinen. Meillä ei olisi tietokoneita, autoja tai ruokakauppoja, ei tamponeita, hammasharjoja tai vessapaperia. Suurin osa maailman keksinnöistä on syntynyt yhden ihmisen halusta olla parempi kuin muut. Raha ei usein ole ollut itse keksijällä mielessä, mutta jonkun toisen rahanhimon ansioista tuotteet ovat levinneet myös meille muille.

Nyt tietysti ajattelet, että mitään uutta ei enää tarvita, kaikki tarpeellinen on keksitty. Näin luultiin sata vuotta sittenkin. Siitä huolimatta joku rahanahne jossain päin maailmaa keksii juuri jotain, josta emme ole vielä kuulletkaan. 50 vuoden päästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ensin vastustavat sitä, jonka jälkeen ne alkavat vaatia sitä pakolliseksi kaikille. Toivottavasti sen keksijä tienaa silloin enemmän kuin nelinkertaisen perusliksan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

Pienet tuloerot vaikuttavat olevan yksi tärkeimmistä selittävistä tekijöistä, jos tarkastellaan kansakuntien hyvinvointia globaalisti.

Pienten tuloerojen maissa on kulttuurieroista riippumatta:
-parempi elinajanodote
-pienempi lapsikuolleisuus
-vähemmän masentuneita, vankeja, huumeongelmia, ylipainoa, väkivaltaa, teiniraskauksia
-enemmän sosiaalista liikkuvuutta, luottamusta, yhteisöllisyyttä, lasten hyvinvointia

Kyse ei ole vain siitä, että heikoimmilla menisi näissä maissa paremmin, vaan näissä maissa myös rikkaimmalla kansanosalla menee paremmin kuin suurempien tuloerojen maissa. Kaikilla menee paremmin, kun tuloerot pidetään pieninä.

Perttu Rytsölä

Vaikka todettaisiin, että pienet tuloerot korreloivat mainitsemiesi asioitten kanssa, se ei tarkoita, että paras tapa pitää tuloerot pieninä on valtion tulonsiirtoihin perustuva politiikka.

Pikemminkin päinvastoin: juuri valtion yritykset kaventaa tuloeroja ovat johtanut rakenteelliseen työttömyyteen ja heikkoon palkkatulojen kehitykseen monilla aloilla.

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

Tuloerot voivat olla pienet käsittääkseni kahdella tavalla. Tehdään:
1) Kuten Japanissa, jossa yritysten maksamissa palkoissa erot ovat jo valmiiksi pienet
2) Kuten pohjoismaissa, jossa verotuksella tasataan jälkeenpäin yritysten maksamien palkkojen erot

Mielenkiintoista olisikin kehittää kannustimia yrityksille siihen, että johtajan palkka olisi tavalliseen työntekijään verrattuna vaikkapa vain kymmenkertainen viisikymmenkertaisen sijaan. Tällöin verotuksen ei tarvitsisi olla niin jyrkästi progressiivista.

qwertyytrewq (nimimerkki)

Tämän oululaisen "yhä-lapsineron" mielestä nelinkertaista palkkaa saavan olisi myös pakko ajaa Ladalla ja näin Mersujen valmistus olisi pakko lopettaa.

Tiedätkö Enbuske, kuka oli Nikola Tesla?

Et? Sitä arvelinkin.

Väitteesi, että vain raha voi motivoida ihmisiä innovoimaan ja parantamaan maailmaa, todistetaan vääräksi kahdella sanalla: Nikola Tesla.

qwertytrewq (nimimerkki)

Jos nyt joku onnistuukin omin avuin ja rehellisin keinoin, oman luovuutensa ansiosta saamaan itselleen satakertaiset tulot keskipalkkaiseen verrattuna, ei se oikeuta maksamaan esimerkiksi valtio-pääomisteisen pörssiyhtiön johtajalle monikymmenkertaista palkkaa. Ja vielä vähemmän eläkevaroja hallinnoivan yrityksen johtajalle.

Näiden ökypalkkojen tarkoitus ei ole enää vain palkita, vaan niiden tarkoitus on eriarvoistaa itsetarkoituksellisesti.

tohtori (nimimerkki)

Vai että Teslan kohtalo osoittaa jotain? Tekstissä on kyllä aivan osuvasti: "Raha ei usein ole ollut itse keksijällä mielessä, mutta jonkun toisen rahanhimon ansioista tuotteet ovat levinneet myös meille muille."

Eli hienoja juttuja kyllä tulee keksittyä pelkästä keksimisen ilosta, mutta ihmiskunnan yleiseksi iloksi ne leviävät yleensä keksintöön investoivien tahojen voitonpyynniin tuloksena. Ei mahdollisuutta ansaita => ei investointia. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Veikko Pohja

Aika nerokkaasti päätelty. Jatketaan tuosta hieman.

Jos kaikilla menee paremmin, kun tuloerot pidetään pieninä, niin silloinhan kaikista kustannustehokkain tapa saavuttaa ideaali olosuhteet tuon kaltaiselle hyvinvoinnille, olisi nollata kaikkien tulot esim. sosialisoimalla ne. Olikos tätä kukaan vielä kokeillut?

Tai sitten samaa suoraviivaista logiikkaa hieman globaalimmin käyttäen, jos ihmisten hyvinvoinnin taso on korkeampi juuri näissä tutkituissa pienten tuloerojen hyvinvointivaltioissa, niin kaikista yksinkertaisin ratkaisu lisätä hyvinvointia globaalisti, olisi siirtää kaikki ihmiset näihin pienten tuloerojen valtioihin. Tätä ei varmaan kukaan ole vielä keksiny, vai onko?

Joka tapauksessa tää on yllättävän helppoo tämmönen maailmanparantaminen. Imagine ja sitä rataa.

Vieras (nimimerkki)

Miten noi sun ensimmäinen jatkokehittely oikein muka on alkuperäisen väitteen kanssa yhdensuuntainen? Pienet tuloerot ja palkkojen nollaus muka olisivat samalla janalla, toinen vain pidemmällä? Höpö höpö. Pienet tuloerot != samapalkkaisuus. Palkan saaminen != palkan saamattomuus.

Toi sun toinen globaali jatkokehitys puolestaan pitää paikkansa, mikäli alkuperäinen väite pitää paikkansa. Tietenkin vain sillä oletuksella, että muuttavia ihmisiä ei haittaisi lainkaan lähteä kotiseudultaan.

Helppoa tuo sarkastinen viisastelu, jonka taakse voi piiloutua, kun katsoo asioita vain vallitsevasta paradigmasta käsin. Unable to imagine ja sitä rataa.

Veikko Pohja

Vieraan 21.1.2011 14.50 kommenttiin

Jos katsotaan pienempien tuloerojen takaavan aina paremman hyvinvoinnin, kuten Touko väkevästi todisti, niin tämähän tarkoittaa tuloerojen pienentämisen johtavan vastaavasti hyvinvoinnin kasvuun. Kun tuloeroja väsymättä pienennetään hyvinvoinnin maksimoimiseksi, lähestytään tuloeroissa nollaa. Se on matematiikkaa se. Nollatuloerot taas saavutta helpoiten sosialisoimalla tulot. Tämä voisi olla sitten vaikka jonkin sortin humanismia tämä. Ja HUOM, Touko ei siis katsonut hyvinvoinnin olevan kiinni tuloista tai tulotasoista vaan tuloerojen pienuudesta. Tämä on asia mikä itseäni jaksaa alati ihmetyttää. Toukoja ja Tavjoja ei huoleta vähävaraisimpien ostovoima tai köyhän itsenäiset mahdollisuudet tulotasonsa parantamiseen, vaan heitä huolettaa tuloerot. Se että jollain menee paremmin kuin sillä köyhimmällä lajitoverilla.

Teille joiden mielestä pienemmät tuloerot takaavat paremman hyvinvoinnin: pitääkö siis ymmärtää näin, että jos vähävaraisimman ostovoima kasvaisi siten, että rikkaimman ostovoima kasvaisi kuitenkin saman aikaisesti vähävaraisimman ostovoimaa enemmän, niin tarkoittaisiko tämä, että hyvinvointi olisi vähentynyt, hä?

Ja kuten vieras totesit, sarkastinen viisastelu tuloerotouhottajien kustannuksella on totisesti helppoa.

Vieras (nimimerkki)

Asioissa tulee kulminaatiopisteitä, jonka jälkeen kulmakerroin muuttuu. Esim. Onnellisuus tutkitusti (lähdettä en tiedä, mainittiin osmo soininvaaran vauraus ja aika-kirjassa) lisääntyy kaikilla palkan kasvaessa n. 20000€/v saakka. Tämän jälkeen tulojen kasvuun sitoutunut onnellisuus muuttuu absoluuttisesta suhteelliseksi: onnellisuus kasvaa riippuen kuinka montaa muuta enemmän tienaa.

Alkup. Väitteessä mainittiin pienet tuloerot, mutta siinä ei mainittu mitään tällaisesta kulminaatiopisteestä. Sellainen saattaa olla olemassa tai sitten voi olla, ettei sellaista ole. Niin tai näin, vedät liian nopeita johtopäätöksiä, sillä ehkäpä pienemmät tuloerot kasvattavat yleistä onnellisuutta vain tiettyyn pisteeseen saakka liu'uttaessa kohti tasapalkkaisuutta.

Retoriseen kysymykseesi vastaus on tietysti kyllä, mutta fiksuna varmaan tiedät esimerkkisi heikkouden: sama hyvinvointi saavutetaan myös sillä, että ne varakkaan ja vähävaraisen yhteenlasketut fyrkat jaetaan tasaisemmin.

Tuloerojen kasvattamisesta touhottavat ovat mielestäni myös kovin sympaattista, jopa hellyttävää porukkaa!

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

"Jos kaikilla menee paremmin, kun tuloerot pidetään pieninä, niin silloinhan kaikista kustannustehokkain tapa saavuttaa ideaali olosuhteet tuon kaltaiselle hyvinvoinnille, olisi nollata kaikkien tulot esim. sosialisoimalla ne."

Tätä väitettä ei olemassaoleva data tue. Tarkastelut on tehty kehittyneille teollisuusmaille ja niissä pienemmät tuloerot osoittavat pienempiä ongelmia. Tarkastelussa ei ole yhtään esimerkkiä, joissa tuloerot (saatika tulot) olisivat nollissa. Tällainen yhteiskunta olisi muutenkin jo muodoltaan täysin toisenlainen kuin nykyiset pienten tuloerojen hyvinvointiyhteiskunnat.

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

"Kun tuloeroja väsymättä pienennetään hyvinvoinnin maksimoimiseksi, lähestytään tuloeroissa nollaa. Se on matematiikkaa se."

Tämä on täysin typerää matematiikkaa. Samalla "matemaattisella" ajattelutavalla voisi sanoa, että koska A-vitamiinin määrä ihmisessä korreloi terveyden kanssa terveiden ihmisten joukossa mitattuna, kannattaisi kaikkien vetää A-vitamiinia ylettömästi niin paljon kuin sielu sietää.

Kaikki ilmiöt eivät ole lineaarisia. Tässä on tarkastelujoukossa nähtävissä oleva lineaarinen korrelaatio, jota voinee turvallisesti extrapoloidakin jonkin verran, mutta tuskin määrättömästi.

Vieras (nimimerkki)

Jännä juttu että esim Kiinassa on todella rikkaita, mutta ihmiset haaveilevat elämästä länsimaissa muuttavat jos voivat.

qwertytrewq (nimimerkki)

tohtori (nimimerkki):lle

Sanot, että investoijien varassa se on se, että keksinnöt leviävät maailmaan. Osittain totta, muttei koko totuus: Teslan langaton sähkö pysähtyi nimenomaan rahoittajiin (J.P. Morgan) ja niin pysähtyy moni muukin keksintö - tänäkin päivänä.

Tesla olisi itse yhdessä vaiheessa ollut oikeutettu miljoonien rojalteihin, jotka olisivat samalla kaataneet häneen pitkään luottaneen rahoittajan Westinghousen: Tesla kuittasi saatavansa olankohautuksella, ja kuoli myöhemmin ei rutiköyhänä, muttei etenkään varakkaana. Hän pystyi asumaan kahden huoneen hotellisviitissä kuolemaansa saakka, mutta se ei varallisuusmittarina ole todellakaan paljon hänen keksinnöt huomioon ottaen.

Mitätöintiyrityksesi on pahasti lässähtänyt.

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

Juuri näin. Samalla Tuomaksen olisi hyvä havaita, että suuret tuloerot eivät vaikuta tuovan onnellisuutta yhteiskuntaan, joten niiden tavoittelu on hieman erikoista. Paul Krugmanilla on asiasta hyvä kuvaus:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/01/12/why-do...

Jos kaikista rikkaimmat rikastuvat hyvin paljon, hyvin toimeentulevat eivät tunne itseään enää niin hyvin toimeentuleviksi. Tällöin on eri tuloluokat etääntyvät ihan sosiaalisestikin toisistaan, luoden hankaluutta kaikille.

Unski The Man (nimimerkki)

Touko Apajalahti aloittaa näiden vasemmistolaisten 'ad hoc'-selitysten sarjan. Tarkastellaan ensimmäistä väitettä vaikka.

"Pienten tuloerojen maissa on kulttuurieroista riippumatta parempi elinajanodote"

Tämä väite on täysin paikkansapitämätön. Suoranainen valhe.

Elinaikaodotuksen kymmenen kärki on:

1. Japani
2. Hong Kong
3. Islanti
3. Sveitsi
5. Australia
6. Espanja
7. Ruotsi
8. Israel
9. Macau
10. Ranska

Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_...

Näistä ainoastaan Japanissa, Islannissa ja Ruotsissa on alhaiset tuloerot, muissa maissa suhteellisen korkeat. Ranskassakin ne ovat yllättävän suuret (UN Gini 32.7). Singapore jonka tuloerot ovat yksi länsimaiden suurimmista on korkeampi elinajanodote (80) kuin Suomessa (79,3). Vastaavasti Tanskassa, jossa on maailman pienimmät tuloerot eletään vuotta lyhyempään kuin Suomessa (78,3).

Kuubassa, jossa tuloeroja ei pitäisi olla lainkaan eletään yhtä pitkään kuin Yhdysvalloissa, jossa on huomattavat tuloerot.

Toisin sanoen, tuloeroilla ei ole elinajanodotteen kanssa mitään tekemistä. Terveydenhuollon tason ja kulttuurissa yleisten elämäntapojen kanssa löytynee korrelaatio. Kehittyneemmissä maissa viimemainittujenkin tehoa voidaan vähentää paremmalla hoidolla (kuten Yhdysvallat todistaa).

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

Täsmennyksenä: tuloerot ovat selittävänä tekijänä nimenomaan kehittyneissä teollisuusmaissa. Muualla hyvinvointia lisää edelleen voimakkaasti yleinen talouden kehitys.

Kuten tilastoissa yleensäkin, aina voi poimia yksittäisiä poikkeuksia. Esimerkiksi suomessa väkivaltaisuus on tuloeroihin nähden poikkeuksellisen suurta. Kuitenkin keskimäärin pienemmät tuloerot johtavat suurempaan elinajanodotteeseen. Mitä useampia mittareita katsotaan, sitä useampi toistaa kaavaa, jossa pienemmät tuloerot johtavat pienempiin ongelmiin.

Elinajanodotteen kohdalla korrelaatio (Pearson) on -0,44 ja p-arvo 0,04. Useimpien muiden tarkastelukohteiden kohdalla korrelaatio on voimakkaampi ja luotettavampi.

Unski The Man (nimimerkki)

Muuten hyvä, mutta viittamasi data on tehty selektiivisesti ja on siten tieteellisesti yhtä arvokasta kuin ennustaminen. Tuohon on valittu muutamia länsimaita, joiden dataa on käytetty. Vähänkin tarkemman tarkastelun myötä huomaat myös että dataa on venytetty.

Laajempaa korrelaatiota on mahdotonta saada, kunhan jaksat vilkaista maaluetteloja, ja GINI-kertoimia. Jälkimainittuja ylipäätänsä on vähän joka lähtöön, joten lähtödatakin on puutteellista. *Jollet edes tunne perusdataa, et voi käsitellä yksittäisten poikkeamien syitä.*

Toinen seikka on, että tilastotieteellisesti näiden mainittujen maiden ja muiden maiden, kunhan tarkastelet yleisdataa, poikkeamat hypoteesin pääväitteestä ovat aivan kiistattomasti liian suuret.

Esitit väitteen, että "Pienten tuloerojen maissa on kulttuurieroista riippumatta parempi elinajanodote". Tämä ei pitänyt paikkansa. Nyt yrität korjata väitettä, että kehittyneissä teollisuusmaissa näin on vaikka viittamasi data sisältää ainoastaan muutamia vertailumaita.

Ongelma tässä ad hoc-selityksessä on, että haluat uskoa väitteeseesi ja etsit sille tukea tutkimuksista jotka ovat saatavilla. Et kuitenkaan selkeästi tunne tutkimusta, etkä mainitsemasi tahon taustatoimijoita. On likipitäen yhtä pätevää viitata suoraan Labourin (tai SDP:n) kotisivuille kohtaan "Vaaliohjelmamme" tai pikemminkin "Valikoidut faktat".

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

Itseasiassa tässä on kylläkin päin vastoin - en uskonut, että tuloeroilla olisi näin suurta merkitystä erilaisiin ongelmiin ennen kuin tutustuin lähteeseen (tai itseasiassa sivustolla myös mainittuun kirjaan The Spirit Level). Valitettavasti verkkosivuilla ei ole tietoa yhtä kattavasti kuin itse kirjassa.

Tässä selitys maiden valintaperusteesta:
"We selected our countries according to a strict set of rules – with no departures or exceptions. We took the richest 50 countries ranked by wealth according to the Atlas method, which the World Bank uses to classify countries into Low, Medium and High Income categories. Our source was the World Development Indicators Database, World Bank, April 2004. From the richest 50 richest countries we excluded those with populations of less than 3 million to exclude tax havens, and then used all the remaining countries for which a comparable income distribution measure was available in the United Nations Human Development Reports."

Lisäksi samat analyysit on tehty USA:n osavaltioiden välille. Sivustolla on varsin hyvä FAQ ja vastauksia kirjan herättämään kritiikkiin.

Itse tunnut juuttuvan nyt vain elinajanodotteeseen, jossa on totta, että korrelaatio ei ole niin merkittävä kuin suurimmassa osassa muita tarkasteltuja kohteita.

Vieras (nimimerkki)

Se, että pienten tuloerojen ja paremman elinajanodotteen (ja muiden listattujen asioiden) välillä on korrelaatio, ei tarkoita että niiden välillä olisi suoraa kausaliteettia. Tästä syystä keskustelu juuttuu helposti kinastelun tasolle.

Pienten tuloerojen kannattajien kannattaa hakea konkreettisempia päättelyketjuja, jolloin hyvinvoinnin peruselementit avautuvat tarkempaan tarkasteluun.

Kansakunnan riittävä tulotaso, tasavertaiset mahdollisuudet (ei olot tai tulot) ja ihmisten henkinen samanarvoisuus edesauttavat meidän kaikkien hyvinvointia, myös hyvätuloisten. Ongelma ei siis ole tuloerot vaan se mitä niistä voi seurata.

- Yksi asia on yleisen kustannustason nousu ja sitä kautta köyhyysrajalla olevien kyky hankkia sellaisia hyödykkeitä, joita pidetään peruskansalaisen oikeuksina.

- Toinen asia on esimerkiksi peruspalveluiden maksullisuus. Kun (muka) riittävän suurella osalla kansasta on varaa maksaa esim. sairaanhoidosta ja koulutuksesta, tehdään näistä aikaisempaa helpommin maksullisia palveluita. Valtiontalouden tasapainotuspaineet kun tuskin katoavat koskaan.

Näiden kautta ei siis korostu hyvätuloisten mahdollisuudet parempaan elämään vaan huonotuloisten mahdottomuus. Jos yhteiskunnan rakenteet alkavat muodostua hyvätuloisten maksukyvyn mukaan, seuraa tästä eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja luovuttamista. Joka taas sitten konkretisoituu esim. rikollisuuden nousuna ja työttömyysturvan väärinkäyttönä.

Pointtini siis oli, että vain esittämällä konkreettisia esimerkkejä ja päättelyketjuja, tuloerojen vastustajien on mahdollista saada äänensä kuuluviin.

Käyttäjän toukoapajalahti kuva
Touko Apajalahti

Korrelaatio toki ei tarkoita kausaliteettia, mutta vahva ja toistuva korrelaatio, varsinkin kun muita yhtä vahvasti selittäviä tekijöitä ei oikein vaikuta löytyvän, antaa ymmärtää, että tuloerojen suunnasta kannattaa ainakin syitä lähteä hakemaan. On huomattava, että vaihtoehtoisen selityksen pitää pystyä selittämään myös, miksi myös tuloeroilla on näin vahva yhteys mainittuihin ongelmiin, jos se ei ole itse syy.

Pienet tuloerot ovat myös mahdollisuuksien tasa-arvoa lisäävä tekijä - mitä enemmän menestyjät eroavat vähemmän menestyvistä, sitä vaikeampaa on menestyjien joukkoon nouseminen. Rahalla erotutaan.

Kuten toteat, ongelma ei ole tuloerot sinänsä vaan se mitä niistä voi seurata, ja niistä näyttäisi seuraavan kaikenlaisia ongelmia. Oikein missään ei ole pystytty ratkaisemaan niitä pelkästään hoitamalla oireita - voisi kenties koittaa puuttua syihin.

K. Marx rules (nimimerkki)

Pienten tuloerojen maa, kuten Neuvostoliitto? Siellähän vasta asiat hienosti olivatkin. Vähän ontuva analogia tuo "pienten tuloerojen maissa kaikki hyvät asiat". Yhtähyvin voisit vetää hyvinvoinnin yhtäläisyysmerkit "valkoihoisten enemmistö" -valtioihin ja sitten todeta, että valkoinen ihon väri on hyvinvoinin salaisuus.

Käyttäjän seppohilden kuva
Seppo Hildén

Enbusken ensimmäinen US-puheenvuoro todisti, että mies osaa kolumnin kirjoittamisen.

Tämä hänen toinen kolumninsa todisti, että ensimmäinen kolumnin korkea taso ei ollut onnenkantamoinen.

US-puheenvuoro on saanut tähän mennessä tasoikkaimman kolumnistinsa.

Jani Niemi

Samaa mieltä, yllätyin positiivisesti.
Toisaalta niin kauan kuin Akuliinan aivopierut leijuu US-puheenvuoron yläpuolella ei blogien keskiarvo voi koskaan kohota kovin korkealle..

matti m. (nimimerkki)

Onneksi on Yahoo Pipes, jolla voi näppärästi filtteröidä halvat pois näkyvistä!

Esim. YLE Puheen Päivän kolumnit podcastina, filtteröity pois Akuliina, Iivi Anna ja Jari Tervo: http://pipes.yahoo.com/pipes/pipe.info?_id=edf7473...

Unski The Man (nimimerkki)

Saarikoski on todellakin hämmentävän huono. Luulisi niistä lähtökohdista löytyvän riittävästi ristiriitoja, joista voisi kirjoittaa analyyttisesti tai edes viihdyttävästi kuten Jari Tervo.

Listaltasi ottaisin pois Iivi Anna Masson, ja korvaisin hänet palvelun huonoimmalla kolumnistilla eli Jukka Relanderilla. Hänen tarinoinnistaan on vaikea löytää uutta ajatusta edes ilmaisumuodosta, ajatukset taas ovat kierrätettyjä milloin sosialidemokraateilta, milloin Soininvaaralta.

Relander muuten kirjoittaa Vihreässä Langassa vastadebattia sellaisen miellyttävän ja fiksunoloisen nuorenmiehen kanssa, Esa Suomisen, jonka kirjoituksia soisi löytyvän myös Uudesta Suomesta. Sosialidemokraatiksi oikein lupaava tapaus.

Vieras (nimimerkki)

Olen samaa mieltä kanssasi.Enbuske on kaksikielisyydestään huolimatta tai takia tasokkain toimittaja YLE:ssä. Vähän samaa kuin salibandyn ja lumilautailijoiden sukupolvenvaihdos urheilussa. Toivottavasti Tuomakseksella ei ole vastaavaa hellapolisia kuten Jan Moilaska Erolalla, jolta on marmorikuulat kadonneet (jälkiviisaat pe 21 11)hyvin osoittaa.
Enbuske-fani forever

Veikko Mäkitalo

Jorma Tapio (nimimerkki)

Komppaan vankasti Seppoa. Enbuske on tasokas kolumnisti ja ero Sanomalan tusinarisupartoihin on huima.

Vieras (nimimerkki)

Sanomalan tusinarisuparrat ovat vitsi. Koko talo on orwellilainen vitsi. Sanomatalon seinästä puuttuu vain teksti, "Totuuden ministeriö".

Antti Pelkonen (nimimerkki)

Tuomas on lisäksi hyvä toimittaja ääniradiossa ja TVssä. On ilo kuunnella ja lukea terävää analyysiä. Toivotan menestystä ja jään mielenkiinnolla langoille.

Antropologi (nimimerkki)

Ja miitä hyötyä on Enbusken kolumneista, kun sen olettamukset ja johtopäätökset ovat niin pielessä kuin vain Yleisradion päätoimisella sanansorvaajalla voi olla? Mitä arvonlisää tulee Enbuskesta Sarvamaahan ja Sarvamasta Enbuskeen verrattuna?

Eikö tuo palstanpitämisen sujuvuuden arvointi kannata siirtää epäutilitaristisessa tarkstelussa Katriina Kajannekselle, joka on sentään sosialidemokraattina ja naisenakin kirjallisuusalan dosenttina sertifioitu ammattilainen?

Onko mitään väliä sillä, mitä kirjoittaa, kunhan kirjoittaa kuin lupamaksuilla elätetty Yleisradion ammattilainen, jolla ei ole muuta työtä ollut vuosiin kuin kirjoittaminen ja puhuminen?

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

false dichotomy.

Julkinen sektori ei yksinkertaisesti toimi samoin lainalaisuuksin kuin yksityinen sektori, ja hyvä niin.

Vieras (nimimerkki)

Valtion yli 4000 e/kk palkan töihin voisi ottaa kilpailutuksen (esim. hallinnon, yliopistojen ja EU-virkojen osalta). Työn saisi pätevistä hakijoista se, joka ilmoitaa pienimmän (min. 4000 e/kk) palkkatoiveen. Päteviä ja motivoituneita tekijöitä löytyisi suurimpaan osaan ko. tehtävistä. Käytännössä nykyinen toimenhaltija saisi jatkaa, jos olisi valmis 20 %:n palkanalennukseen (palkka olisi vähintään tuo 4000 e/kk). Korkeimmat johtajat ja lääkiksen ja teknisen korkeakoululun voisi vapauttaa kilpailutuksesta. Näin syntyisi satojen miljoonien eurojen säästötjoka vuosi, josta voisi jakaa esim. luokanopettajille. Nämä tekevät paljon arvokkaampaa työtä kuin 80 % professoreista yms. Valtion hyväpalkkaisissa viroissa on nykyisin aivan kohtuuttomat edut: kuukausien lomat, verovaroin kustannetut työ/lomamatkat ja lähes olematon todellinen vastuu.
Kilpailutetaanhan remontti- ja siivousfirmojakin, kun valtio ostaa näitä palveluja.

Visitor (nimimerkki)

"Kilpailutetaanhan remontti- ja siivousfirmojakin, kun valtio ostaa näitä palveluja."

Briteissä esimerkkiä tästä, siellä kun aloitettiin hieman aikaisemmin...

”Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun.”

...myös Isossa-Britanniassa on havaittu, että kuntapalvelujen yksityistäminen käy erittäin kalliiksi veronmaksajille. Isossa-Britanniassa on 1980-luvulta alkaen yksityistetty mm. terveyspalveluja, jätehuoltoa ja teiden kunnossapitoa. Luvattujen säästöjen sijaan palvelujen yksityistäminen on johtanut viidessä vuodessa palveluiden hinnan tuplaantumiseen. Niinpä Britannian kunnallisvero on noussut 84 prosenttia vuosina 1997-2007.”

http://www.uusisuomi.fi/raha/100778-suomen-jattipa...

Vieras (nimimerkki)

Lahes kaikkeen tyohon voi tehda taloudellisen kannustimen. Keskustelin tasta veturinkuljettajaystavani kanssa ja kysyin hanelta, miten han voisi vaikuttaa kustannustehokkuuteen. Han sanoi etta junan saattaminen tayteen vauhtiin nollasta maksaa huomattavasti ja matkan teossa kaytettavan energian voisi asettaa kriteeriksi. Jatkoi sitten etta asettimet eivat saisi olla vaarissa asennoissa (johon mina "laitetaan niiden asettajille myos tama sama kriteeri"). Vaikkapa puolet palkasta peruspalkkaa ja toinen puoli liukuvaa tuloksen mukaan (50%...200% kokonaispalkan ollessa talloin 75%...150% nominaaliansiosta).

Olen ehdottomasti tuloerojen kasvattamisen puolesta. Hyva insinoori tekee 10x verrattuna huonoon.

Vieras (nimimerkki)

Kirjoituksesta kumpuaa ääriliberalistinen ajatusmaailma. Täälaisten henkilöiden on liki mahdoton ymmärtää että rajallisesa maailmassa ei voi olla rajatonta kasvua. Jossain vaiheessa on vain hiukan tasattava,hyvällä taikka pahalla. Mutta haali nyt sitten hyvää mies mammonaa niin kauan kun sitä riittää.

Anni Loren

Enbuskella on tää yks agenda, mitä muuta voikaan odottaa joltain hirviömäisen Piitu Kaupin bestikseltä..Ajattelu on murusen mennyt eteenpäin: vuosia Enbuske jaksoi pohtia suhteellisen köyhyyden käsitettä, ilmeisesti siksikin kun sen avulla on helppo väittää sen enempiä ajattelematta että maamme köyhät ne vain rikastuvat. Nyt arvon saa jo kätilöt kun Tuomaksen perhe kasvaa:) Ihan ihkua kun saitte palvelua kahdella kielellä!!Näin se ajattelu kehittyy (?) elämänkokemuksen myötä..

Vieragenda21 (nimimerkki)

Enbuske saattaa olla melko altis menemään 'eliitin' toivomaa tietä. Silti mies käyttää vaikutusvaltaa puhuessaan eetteriin -tahtoi hän sitä tai ei.

Toivoisin mieheltä hieman tutustumista mm. niihin asioihin joista Alex Jones puhuu. Kansakunnan tasolla niistä asioista tietäminen tai tietämättömyys tulee vielä ratkaisemaan tämän maan tulevaisuuden kohtalon.

Yksi Turkkulaanen

Tuomas, ei sen ole niin paljon väliä onko se max/min tuloeron kerroin 4 tai 4000. Aina joku haluaa sen 4 (tai 4000) ennemmin kuin sen 1. Tärkeintä on, että joku ero on olemassa. Mutta sen eron ei tarvitse olla tähtitieteellisen suuri.

Touko, uskon että sinun esille tuomassasi asiassa on perää. Parempi kohtuulliset tuloerot kuin poskettomat.

Janne G Pirinen (nimimerkki)

Jospa saataisiin edes köyhille hieman lisää. Olisiko se sitten rikkailta pois?

80-luvulla ei ollut kännyköitä eikä internetiä. Olisiko nämä kiellettävä köyhiltä?

Vieras (nimimerkki)

Tottakai se on rikkailta pois! Hyvänen aika! Jos joku rikastuu se ei ole keneltäkään pois mutta herravarjele köyhien rahat kyllä otetaan rikkailta! Menisivät töihin (tai jos ovat vanhuksia niin kuolisivat pois).

Kolumni osoittaa taas kerran että Enbuske on oikeistolaisen agendan Hannu Taanila. Pyydän tosin anteeksi Hannu Taanilalta koska Enbuskelta puuttuu se tavaton yleissivistys, loistava verbaliikka ja noh.. kaikki muukin.

siviilitarkkailija (nimimerkki)

Tuloerojen kasvun varjopuolena on yhteiskunnallisen väkivallan määrän kasvu. Koska suomessa ei ole ollut suuria tuloeroja, ei myöskään yhteiskunnallisen väkivallan määrä ole ollut havaittavissa.

Koska empuske on hölmö, tai vain asioita kärjistävä hölmö, hän kuvittelee yhteiskunnallisen väkivallan olemattomaksi. Ja vain sen perusteella että hän ei ole itse perehtynyt ilmiöön. Toivottavasti hän ei joudu oman hölmöytensä uhriksi.

Perinteisestihän suomen historiassa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ratkaisuna on ollut köyhyyden hävittäminen hävittämällä köyhät ihmiset tavalla tai toisella. Mutta varakkaana ( tai keskituloiseksi itsensä mieltävänä) ihmisenä empuske ei tietenkään sääli tai ymmärrä suomalaista köyhyyttä ja sen vaikutusta ihmiseen. Empuskelle näyttääkin olevan tärkeämpää oman typeryyden äänenvoimakkuus ja toistojen määrä kuin itse asia.

Mistäköhän noita idioottitoimittajia oikein suolletaan ulos? Ai niin lupamaksuvaroin rahoitetun ylen sontaloorasta.

Vieras (nimimerkki)

"Tuloerojen kasvun varjopuolena on yhteiskunnallisen väkivallan määrän kasvu."

Parissakin kommentissa on puhuttu "yhteiskuntarauhasta" ja "yhteiskunnallisesta väkivallasta", jotka ovat kommentoijien mielestä sidoksissa tuloerojen suuruuteen. On siis varmaankin tarvetta avata tätä sosialismiin kuuluvaa termistöä hieman.

Tämä voidaan toisella tavalla sanoa: "Jos hyvätuloiset eivät maksa suojelurahaa huonotuloisille, huonotuloiset tappavat hyvätuloiset perheet sänkyihinsä". Historiasta löytyy kyllä esimerkkejä siitä, jolloin huonoimmassa asemassa ollut työväestö on noussut vastaan vallanpitäjiä ja onnistunut kukistamaan nämä, ehkäpä tunnetuimpana Venäjän Lokakuun vallankumous. Näissä on kuitenkin yhdistävänä tekijänä ollut kapinallisten absoluuttinen köyhyys, ei niinkään suhteellinen. Kun perheelle ei riitä ruokaa eikä ole töitä, maaperä on otollinen kapinahengen nousuun. Kun tähän lisätään karismaattinen vasemmistolaisjohtaja, joka lupaa tuotantovälineet kansalle, ruutitynnyri on valmis räjähtämään.

Suomessa ei kuitenkaan ole absoluuttista köyhyyttä: kenenkään ei tarvitse kuolla nälkään eikä pakkaseen, vaan kunta järjestää hätämajoituksen ja ruokaa kaikille apua tarvitseville. Omasta tahdostaan metsissä asuvia on, mutta se on oma valinta, ei yhteiskunnan tai tuloerojen syytä. Tämän johdosta on erittäin epätodennäköistä, että Suomessa syttyisi sisällissotaa tai tapahtuisi vallankumousta ainakaan tuloerojen takia.

Visitor (nimimerkki)

Ei sitten tullut mieleen rikollisuuden nousi kapitalistimaiden määriin, mallia USA, jonka aseelliset ryöstöt ovat aivan omilla sataluvuillaan/100 000 asukasta kohden verrattuna fiksumpaan Eurooppaan ja vielä fiksumpiin pohjoismaihin.

Pekka Lampelto

Pyh, kysymys on vain seksistä ja itsekkäistä geeneistä ja meemeistä.

Kaikki elolliset olennot pyrkivät kuolemattomuuteen suvunjatkamisen (geenit) ja kulttuurin/historian kautta (meemit). Rikkaat pääsevät omaisuudellaan hyvään geneettismemeettisen asemaan eli varmistamaan kuolemattomuutensa paremmin ja tätä on köyhien mahdotonta hyväksyä. Onhan kysymys elämästä ja kuolemasta.

Tuloerojen tasaus on huono-osaisten taistelua kuolemattomuudesta. Oma ja jälkeläisten huono asema + kulttuurihistoriallinen merkityksettömyys = korkeampi kuolemanriski.

Edellä oleva ei ota kantaa, mikä on oikein tai väärin.

Vieras (nimimerkki)

Tämänhetkisen tiedon perusteella henkilökohtainen elämä on aivan yhtä rajallinen riippumatta siitä onko jälkeläisiä vai ei. Jälkikasvun hankkiminen ei tuota sellaista kuolemattomuutta, josta olisi henkilökohtaisella tasolla mitään hyötyä.
Mutta mikäli tavoitteena olisi geenien levittäminen, niin kenties tehokkain keino olisi sperman/munasolujen luovutus - maksimaalinen hyöty minimaalisella vaivalla.

Miksi meillä on hyvin menestyneitä ihmisiä, jotka eivät edes halua lapsia?

Päteekö meemiteoria täysin kaikkiin nykyihmisiin, varsinkaan jotka tietävät, ettei suvunjatkaminen tuota kuolemattomuutta, tai välttämättä edes pidempää elämää, tai elämänlaatua?

Pekka Lampelto

Henkilökohtainen elämä ei geenejä "kiinnosta".

Ihmisyksilö on vain korporaatio, jonka tehtävänä on kantaa ja levittää geenejä. Egomme on geenien ja meemien mekanismi levitä. Geenejä ja meemejä ei kiinnosta kuka niitä kantaa ja levittää, kunhan vain säästyy ja leviää.

Vieras (nimimerkki)

Kiitos vastauksesta!
"Tuloerojen tasaus on huono-osaisten taistelua kuolemattomuudesta".
Miksi huono-osainen henkilö tai kukaan muukaan taistelisi kuolemattomuudesta jota ei ole, vai tarkoititko "huono-osaisten geenejä ja/tai meemejä"?
Tarkoitukseni ei ole väheksyä Dawkinsia, tai ketään muutakaan, mutta onko mitään syytä sekoitaa näitä teorioita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Pekka Lampelto

Biologinen elämä ei voi saavuttaa kuolemattomuutta, joka tekee elämän mekanismista järjetöntä oravanpyörässä juoksemista. Jotkut kaiketi "valaistuvat" ja hyppäävät ulos tuosta pyörästä.

Tällä ajatusmallinuksella on lähinnä filosofisviihteellistä arvoa ja ehkä hyvällä tuurilla ohjaa joitakin ihmisiä onnelliseen hyppäämiseen ulos oravanpyörästä.

J. Gagarin

Onpa kerrankin kiva lukea järjen ääntä, joka ei ulvo sopulina sopulien joukossa. Tältä pohjalta tulisi ehdottomasti alkaa ajaa ensinnäkin tasaprosenttista tuloverotusta ja sitten muutoinkin turvata vaurauden luomisen mahdollisuus siihen kykeneville. Ei ole oikein, että köyhäksi syntynyt joutuu pysymäänkin köyhänä siksi, etä kateelliset riistososialistit estävät ketään vaurastumasta.

Kun olin (vielä) nuorempi, niin auton omistajat luokiteltiin lähtökohtaisesti varakkaiksi henkilöiksi. Nyt taivastellaan sitä, että köyhät joutuvat ajamaan niin paljon halvemmilla autoilla kuin rikkaat. Köyhyys on siis lisääntynyt.

Tilastoköyhyyttä on lähes miljoonan, kun köyhyys määritellään suhteena mediaanituloon. Tämän logiikan mukaan köyhyys ei korreloi välttämättä lainkaan puutteen tai kurjuuden kanssa, ainoastaan tilastollisten tuloerojen kanssa. Mutta koska sanalla "köyhyys" on ihmisten mielissä perinteisesti aivan muunlaisia mielikuvia, tällainen tilastokikkailu johtaa vääriin johtopäätöksiin ja virheelliseen yhteiskuntapolitiikkaan.

Aikoinaan Beverly Hillsissä asuvalle tytölle annettiin koulussa tehtäväksi kirjoitta aine otsakkeella "Köyhän perheen elämää". Tuo 8-vuotias tyttö aloitti aineensa näin:

"Olipa kerran köyhä perhe. He olivat kaikki hyvin köyhiä. Isä oli köyhä ja äiti oli köyhä. Kaikki lapsetkin olivat köyhiä.
Puutarhuri oli köyhä, autonkuljettaja oli köyhä ja kokki sekä sisäkkö olivat köyhiä ..."

Pekka Lampelto

Sosialismi on ainoastaan köyhien keino taistella geeniensä ja meemiensä paikasta maailmassa. On eri keskeustelu, onko se oikein vai väärin. Elämä pyrkii kuolemattomuuteen.

Käyttäjän andres kuva
Pentti Järvi

Mahtoi opettajalla olla hauskaa lukea tytön ainetta. Ainakin alkoi lupaavasti.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Opettaja Kempeleellä:

- Mitä teette, jos löydätte kadulta miljoonan?

- Se pitää viedä poliisille, koska se voi olla jonkun köyhän ainoa miljoona.

Pekka Manner

Hienoa kokoomuslaista puhetta, näkee että Kauppi on ystävä. Ja tuo että julkisen alojen palkkoja pitäisi nostaa on absurdi, ne ovat liian korkeat työn rasittavuuteen nähden.

Meidän suurin ongelma onkin se, että julkinen sektori paisuu. Kokoomuksen "sari sairaanhoitaja" saikin viime palkkakierroksella n 20 %:n palkankorotukse, kun ykstyisellä jäätiin 1,5 %:iin!

Vieras (nimimerkki)

"Meidän suurin ongelma onkin se, että julkinen sektori paisuu. Kokoomuksen "sari sairaanhoitaja" saikin viime palkkakierroksella n 20 %:n palkankorotukse, kun ykstyisellä jäätiin 1,5 %:iin!"

Tiedoksesi ettei Enbuske mielestäni ehdottanut julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen nostoa, vaan hän "vaati" tuloerojen lisäämistä. Tällöin yhden työntekijän palkan nousu voidaan kompensoida toisen palkkaa laskemalla. Tällä tavoin voisimme mahdollisesti jopa laskea julkisen sektorin henkilöstökustannuksia mutta siihenhän kirjoittaja ei ottanut kantaa.

Mainitsemastasi asiasta olen kyllä samaa mieltä, julkisen sektorin taakka yhteiskunnallemme on aivan kohtuuton.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Enbuske käytännössä vaatii Akavan ja STTK:n mandaatilla lisää veroja ja kurjuutta yrittäjille ja SAK-laisille sekä heidän työnsä lopettamista ja siirtämistä Kiinaan. Edellinen kirjoittaja oli ymmärtänyt Enbusken kirjoituksen aivan oikein.

Kokoomus on sininen sosialidemokraattinen puolue, joka tuhoaa niin työn, yrittäjuuden kuin ulkomaankaupan ja tekniikan kehityksenkin.

Kokoomuksen politiikasta on seurauksena se, ettei kenenkään järki-ihmisen kannata ryhtyä vahingoittamaan itseään pyrkimällä oikeisiin töihin markkinataloussektorille.

Mikko Mäkinen (nimimerkki)

Tämäpä yllätys. Luulin Enbuskea vain tyypilliseksi pseudoajattelevaksi toimittajanknopiksi, mutta ennakkoluulojen takaa paljastuukin yksi US parhaimmista kolumnisteista.

Kiitos Tuomakselle!

Vieras (nimimerkki)

Enbuskelta erinomainen teksti!

-Kerrassaan silmiä avaava.

Viher-vasemmisto jankuttaa tuloero ja tasaverokysymyksellä tosiaan koko ajan. Heidän toitotus kuvastaa käsitystä, että elämänmeno loppuu ja kuolemanpelkonsa mukana viimeistenpäivien ennustukset ovat toteutumassa ihan lähiaikoina.

Viher-vasemmisto on tosiaan päättänyt ,että mitään uutta keksittävää ei ole, eikä saa tulla! Ja se on turhaa ,eriarvoistavaa kumminkin!

Kyse onkin viher-vasemmiston kollektiivisesta masennuksesta. Gallup-käyrät ja vaalitulokset näyttävät , että ideologia oli toteutumistasollaan väärinvalittu. Se ei ole vallalla ja eikä toimi.

Toki jonkinverran sosilismia täytynee olla ,mutta hyväntekeväisyys ja sukulaisten sekä naapurien turva sekä erilaiset sosiaaliset verkot ja omaishoito antanevat korvikkeen. Yksilön vastuu valinnoistaan ja omista toimistaan lähimmäisiään / sukulaisiaan kohtaan realisoituu elämässä jatkossakin.

Tuomas Eduskuntaan joskus!

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kannattaisiko pohtia vielä vähän noita käsitteitä? Nimittäin tavoite tuloerojen pienentämiseen ei suinkaan tarkoita pyrkimystä samanpalkkaisuuteen. Tuloerojen pienentäminen tarkoittaa useimpien sitä ajavien mielestä pyrkimystä suurempaan kohtuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, ei missään mielessä kaikkien erojen poistamiseen.

Toisin sanoen tuloerojen pienentäminen ei ole missään mielessä ristiriidassa vaikkapa extrahyvän kätilön palkan tuplaamisessa tms.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Toisin sanoen tuloerojen pienentäminen ei ole missään mielessä ristiriidassa vaikkapa extrahyvän kätilön palkan tuplaamisessa tms."

Luitko tässä alempana olevan Joonas Da Silvan kommentin, varsinkin sen loppuosan? Jos et lukenut, niin suosittelen lukemaan.

Niin huomaat että väitteesi on hyvin epärealistinen...

Visitor (nimimerkki)

Anna-Leenalle hyvä kirja

"23 Things They Don't Tell You About Capitalism"

Niin huomaat että väitteesi ovat olleet... ;-)

Visitor (nimimerkki)

Aiheuttaa hämmennystä jopa tuolla kommentoijissa ;-)

"23 Things they don’t tell you about Capitalism

Thing One. There is really no such thing as a free market.

Thing Two. Companies should not be run in the interest of their owners.

Thing Three. Most people in rich countries get paid more than they should.

Thing Four. The washing machine has changed the world more than the internet.

Thing Five. Assume the worst about people, and you get the worst.

Thing Six. Greater macroeconomic stability has not made the world economy more stable.

Thing Seven. Free-market policies rarely make poor countries richer.

Thing Eight. Capital has a nationality.

Thing Nine. We do not live in a post-industrial age.

Thing Ten. The US does not have the highest living standard in the world.

Thing Eleven. Africa is not destined for under-development.

Thing Twelve. Government can pick winners.

Thing Thirteen. Making rich people richer doesn’t make the rest of us richer.

Thing Fourteen. US managers are over-priced.

Thing Fifteen. People in poor countries are more entrepreneurial than people in rich countries.

Thing Sixteen. We are not smart enough to leave things to the market.

Thing Seventeen. More education in itself is not going to make a country richer.

Thing Eighteen. What is good for the General Motors is not necessarily good for the United States.

Thing Nineteen. Despite the fall of Communism, we are still living in planned economies.

Thing Twenty. Equality of opportunities is unequal.

Thing Twenty-one. Big government makes people more, not less, open to changes.

Thing Twenty-two. Financial markets need to become less, not more, efficient.

Thing Twenty-three. Good economic policy does not require good economists. "

http://rwer.wordpress.com/2010/09/10/23-things-the...

Vieras (nimimerkki)

Niisä maissa joissa tuloerot ovat suuria, ökyrikas voi aina verrata itseään kaikkein kurjimpaan ja lohduttautua elämänsä tyhjyydeltä sillä, ettei minulla kuitenkaan asiat noin huonosti ole. Hän voi myös tuntea itsensä tosi hyväksi ihmiseksi lahjoittamalla suuria summia hyväntekeväisyyteen jossain gaala-illassa, jotka hän voi tietysti vähentää verotuksessa.

Windy (nimimerkki)

Televisiossa tai radiossa höpöteltynä tuollainen teksti saattaa kuulostaa ironisella tavalla älykkäältä, mutta kirjoitettuna se floppaa pahasti.
Tulee mieleen, että mikä olisi Tuomaksen tulotaso, jos työn laadun perusteella maksettaisiin?

JST (nimimerkki)

Ajatukset ovat ilmeisesti suoraan RKP:n käsikirjasta ? Teema on ainakin ihan sama kuin vaalijulisteessa ...

Antropologi (nimimerkki)

Teksti on Konstsamfundetin viisaiden pöytkirjoista. Enbuske on vain stiftelsenin private label brand.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Peruspointti on ihan hyvä, mutta paljon oleellista jää kokonaan huomiotta. Kirjoituksen taustaoletuksena tuntuu esim. olevan se, että ainoastaan absoluuttisilla tulotasoilla olisi merkitystä. Eli jos köyhä ei köyhdy, hän ei voisi valittaa rikkaiden rikastuessa. Voidaan kuitenkin helposti osoittaa, että kun A:n tulotaso on vakio, B:n tulotason kasvu aiheuttaa A:lle haittaa. Silti on tietysti puhtaasti arvokysymys, tuleeko B:n tulotason nousun A:lle aiheuttamaa haittaa huomioida politiikassa vai pitäisikö huomioon ottaa ainoastaan absoluuttiset ostovoiman muutokset.

Erittäin hyvä huomio Enbuskelta on se, että lukuisilla aloilla käytännössä kaikki saavat samaa palkkaa täysin panoksesta riippumatta. Näin etenkin julkisella sektorilla. Feministinen paine pyrkii vielä ennestäänkin tasapäistämään palkkausta siten, etteivät työnantajat kohta uskalla ollenkaan palkita hyviä työtekijöitä työpanoksestaan. Monissa tapauksissa työpanosten eroja on vaikea osoittaa paperilla ja siksi syrjintäsyytteiden pelossa voi olla vaikeaa maksaa samalla nimikkeellä työskenteleville henkilöille eri palkkaa, vaikka se olisi todellisten työpanosten perusteella oikein.

Perttu Rytsölä

"Voidaan kuitenkin helposti osoittaa, että kun A:n tulotaso on vakio, B:n tulotason kasvu aiheuttaa A:lle haittaa."

Miten niin?

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Sen lisäksi, että ihmiset pyrkivät parantamaan absoluuttista elintasoaan, he kilpailevat suhteellisesta asemastaan populaatiossa.

Esim.

A ja B tíenaavat saman verran. A:n ja B:n tulojen tuoma yhteiskunnallinen status on siis yhtä suuri. Heillä on yhtä hyvät mahdollisuudet hyödyntää statustaan esim. naisten saamisessa. Nyt jos B:n tulot kasvavat, A:n suhteellinen status huononee ja hänellä on huonommat mahdollisuudet saada naisia/ muita hyötyjä statuksellaan kuin ennen. Sama logiikka pätee moniin muihinkin asioihin kuin naisten saamiseen.

pareto (nimimerkki)

"Voidaan kuitenkin helposti osoittaa, että kun A:n tulotaso on vakio, B:n tulotason kasvu aiheuttaa A:lle haittaa."

tämähän juuri maailmantaloudessa kusee, kun ihmiset ajattelevat että se on riistoa jos teollisuusmaa/yritys käy kauppaa kehitysmaan kanssa ja hyötyy/rikastuu siitä enemmän kuin kehitysmaa. Kuitenkin molemmat hyötyisivät, mutta köyhä hyötyisi vähemmän. Sitten joku oravanpyörän rattaisiin hajonnut viherpiipertäjä rupee vikiseen, kuinka suuri ja paha korporaatio on nyt mennyt ja hyväkskäyttäny pientä ja ujoo kehitysmaata. Päättäjät äänestäjiä myötäillen kieltävät sortajayrityksen ja kehitysmaan välisen kaupankäynnin, yritystä sakotetaan ja kehitysmaan tuotanto siirretään muualle (minkä seurauksena kehitysmaan bkt putoaa kolmanneksen ja väkiluku about saman verran). Ja kaikkien on taas hyvä olla, kun ketään ei sorreta.

Visitor (nimimerkki)

"kun ihmiset ajattelevat että se on riistoa"

Kannanottoa tähän

"Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto lupasivat auttaa kongolaiset pois köyhyydestä. Lopputulos: köyhyys lisääntyi."

http://areena.yle.fi/video/1626614

orso polaris (nimimerkki)

"Sitten joku oravanpyörän rattaisiin hajonnut viherpiipertäjä rupee vikiseen, kuinka suuri ja paha korporaatio on nyt mennyt ja hyväkskäyttäny pientä ja ujoo kehitysmaata. Päättäjät äänestäjiä myötäillen kieltävät sortajayrityksen ja kehitysmaan välisen kaupankäynnin, yritystä sakotetaan ja kehitysmaan tuotanto siirretään muualle (minkä seurauksena kehitysmaan bkt putoaa kolmanneksen ja väkiluku about saman verran). Ja kaikkien on taas hyvä olla, kun ketään ei sorreta."

Mikäänhän ei estä yrtityksiä maksamasta kehitysmaan työntekijöilleen kunnollista palkkaa ja hoitavan työoloja kohdalleen. On yrityksen aivan oma valinta riistääkö se kehitysmaiden kansalaisia ja toimiiko se oikein.

Tällä hetkellä lapsia vammautuu sen takia, että vanhemmat jättävät alle kouluikäiset keskenään kotiin (ylipitkän) työpäivän ajaksi. Lastenhoitoa ei ole järjestetty, eikä palkka riitä sellaiseen.

Sitten suomalaisen työntekijän palkkaodotuksia pyritään murentamaan vetoamalla siihen, että pitäisi olla kilpailukykyinen noihin riistettyihin työntekijöihin nähden...hohhoijaa...

Perttu Rytsölä

"Sen lisäksi, että ihmiset pyrkivät parantamaan absoluuttista elintasoaan, he kilpailevat suhteellisesta asemastaan populaatiossa.
Esim.
A ja B tíenaavat saman verran. A:n ja B:n tulojen tuoma yhteiskunnallinen status on siis yhtä suuri. Heillä on yhtä hyvät mahdollisuudet hyödyntää statustaan esim. naisten saamisessa. Nyt jos B:n tulot kasvavat, A:n suhteellinen status huononee ja hänellä on huonommat mahdollisuudet saada naisia/ muita hyötyjä statuksellaan kuin ennen. Sama logiikka pätee moniin muihinkin asioihin kuin naisten saamiseen."

Voisin jotenkin ymmärtää tämän, jos populaatio olisi suljettu ja naisia liian vähän. Näin ei kumminkaan ole.

Asia on täysin päinvastoin: yksilön tulotason nousu hyödyttää koko yhteisöä, koska näin saadaan lisää rahaa kiertoon. Siinä tapauksessa tulotason nousu ei paljoa hyödytä, jos rahat laitetaan patjan alle jemmaan. Paitsi tietenkin niistä rahoista maksetut verot hyödyttävät.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

"Voisin jotenkin ymmärtää tämän, jos populaatio olisi suljettu ja naisia liian vähän. Näin ei kumminkaan ole"

Siis täh? Meinaat että miehet eivät kilpaile naisista? No ehkä ymmärrät paremmin jos naisten sijaan käytetään hyödykkeenä seksiä. Varmaan myönnät sen, että seksi on keskimäärin miehille niukka hyödyke? Kun B:n tulot nousevat, hänen mahdollisuutensa seksin saamiseen paranevat. Vastaavasti A:n mahdollisuudet seksin saamiseen huononevat B:n tulojen noustessa, koska hänen suhteellinen statuksensa heikkenee.

Lisäksi tuloerojen kärjistyessä riittävästi, rikkaammat voivat ostaa kokonaan pois markkinoilta tietyt niukat hyödykkeet, jotka tasaisemman tulonjaon vallitessa olivat kaikkien saatavilla. Esim. rantatontit voisivat käydä esimerkiksi.

Perttu Rytsölä

"Siis täh? Meinaat että miehet eivät kilpaile naisista? No ehkä ymmärrät paremmin jos naisten sijaan käytetään hyödykkeenä seksiä. Varmaan myönnät sen, että seksi on keskimäärin miehille niukka hyödyke? Kun B:n tulot nousevat, hänen mahdollisuutensa seksin saamiseen paranevat. Vastaavasti A:n mahdollisuudet seksin saamiseen huononevat B:n tulojen noustessa, koska hänen suhteellinen statuksensa heikkenee.

Lisäksi tuloerojen kärjistyessä riittävästi, rikkaammat voivat ostaa kokonaan pois markkinoilta tietyt niukat hyödykkeet, jotka tasaisemman tulonjaon vallitessa olivat kaikkien saatavilla. Esim. rantatontit voisivat käydä esimerkiksi."

Meinaan sitä, että naisia on rajattomasti - siksi seksi ei ole niukka hyödyke. Varmasti menestyminen elämässä vaikuttaa sukupuolikumppaneiden saamisen helppouteen, mutta koska mahdollisia partnereita on loputtomasti ja ihmisillä on tapana valita vain yksi partneri kumppanikseen, ei yhden menestyminen vähennä toisen saumoja.

Eikä markkinoilta ei voi ostaa pois mitään hyödykkeitä; liki kaikella (tonteilla nyt ainakin) on hintan, jolla se myydään uudestaan.
Ja silloin, kun rantatonteista käydään kauppaa, niin tontin lisäksi raha vaihtaa omistajaa. Tontin myynyt on kaupan jälkeen tilanteessa, jossa hän pystyy ostamaan itselleen uuden tilalle.

Vieras (nimimerkki)

Miksi köyhyyden määritelmä on yksinkertaisesti väärä? Kun köyhyys määritellään suhteena mediaanituloon, köyhiä on aina. Vaikka kansa vaurastuisi, köyhyys saattaa tuloerojen kasvaessa lisääntyä. Todellinen on ongelma absoluuttinen köyhyys. Se jää piiloon, kun jengi lukee populististen toimittajien paasausta köyhyyden kasvusta. Tuloerot kasvavat, mutta ei se jukupliuta tarkoita köyhyyden kasvua!

Ray (nimimerkki)

Ei tarkoita, sillä Suomessa ei ole köyhiä. Paitsi kadunkulmissa kerjäävät Romanian mustalaiset.

Visitor (nimimerkki)

Menehän seuraavan kerran mukaan...

http://www.asunnottomienyo.fi/

orso polaris (nimimerkki)

Toivon tosiaan, että Enbuske vaivautuu tutkimaan kansainvälisiä tilastoja. Kuten tuolla edellä jo kirjoitettiin, pienet tuloerot kulkevat käsi kädessä monen merkittävän asian kanssa. Taustalle jäävät syy-seuraus -suhteet selkiävät sitten lisää oppia hankkimalla.

Yksityistäminen ja lisäpalkka ei takaa hymyilevää ja ammattinsaosaavaa kätilöä yhtä vähän kuin se takaa erehtymättömän lääkärin.

Tottakai on oikein miettiä taulutelevision ja julkisen sektorin hinnaneroa. Sosiaaliturva on yhteinen vakuutus, jonka pitäisi mahdollistaa jokaiselle tarvitsevalle oikea apu oikeaan aikaan. Samaan tapaan voi ottaa yksityisiä vakuutuksia. Imeväiskuolleisuus on esimerkiksi USA:ssa korkeammalla tasolla kuin meillä.

Jos kätloille halutaan lisää palkkaa, sen voi tehdä vaikkapa yritysveroa kiristämällä. Äskettäin toimittiin päinvastoin, yhteisövero poistettiin, kelamaksut jätettiin yrityksiltä pois.
Taulutelevision kauppaajat saavat suuremmat voitot, kätilöiden ja muiden kunnissa työskentelevien työoloja kiristetään. Vaarassa ovat yksittäisten työntekijöiden työssäjaksamisen ja työkyvyn lisäksi sekä potilasturvallisuus, että kuntalaisille lakisääteisesti kuuluvat palvelut. Budjettien leikkauksissa huomioidaan vain numerot, ei rajoja.

Tuloerojen kasvun nimeen vannominen heikentää selkeästi kuntalaisten tarvitsemia palveluja, mikä ei ole kenenkään etu.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Niin, maailmassa on elintarvikkeita ja tavaroita riittävästi kaikkien tarpeisiin, mutta aivan riittämättömästi muutamalle ahneelle.

Vieras (nimimerkki)

Kirjoitus oli hyvä ja varmasti hänen omasta pumpulimaailmasta katsottuna ihan ok.

Pitäisikö median keskittyä miesten ja naisten tuloerojen sijaan tutkia palkkausta Suomalaisten ja Suomenruotsalaisten välillä? Ottaen huomioon että kirjoittaja kuuluu jälkimmäisiin niin voi olla intresseissä luoda mielikuvaa tuloerojen kasvattamisen olla ihan OK, kun se vaan kohdistuu oikeille henkilöille.

En ole rasisti, mutta luokkaerot alkavat enemmissä määrin lähestyä Ruotsin mallia ja kasvavassa määrin epätasa-arvo huolestuttaa siinä missä tuloerojen kasvukin.

Vieras (nimimerkki)

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, näkeehän sen että Tuomas on vain slviytyjä. Tuolla tekstillä irtoaa Ylestä prokkis jos toinenkin.

R.P. (nimimerkki)

Kiva. En oikesti tajunnut mikä oli juttusi pointti, mutta se oli hauskasti kirjoitettu. Pointsit siitä.

luuserius (nimimerkki)

**Tuloeroista huolestuminen on muotia, jos haluaa sanoa jotain fiksua ja osoittaa oman moraalisen ylemmyydentuntonsa. Varsinkin jos tietää, ettei itse tule koskaan keksimään mitään niin merkittävää, että sillä voisi rikastua.**

Nimenomaan. Jos Selänne tahkoo taaloja tai Herlini myy hissejä pitkin maailmaa ole poissa vähälahjaisen kukkarosta ?

Jos sanoma konserni kasvattaa markki9naosuuttaan Venäjällä niin suomalaiset köyhät köyhtyvät?

Voi hyvönen aika sentään. Tuloerohössötyksen sijasta pitäisi pyrkiä kasvattamaan ankarasti hyvätuloisten määrää Suomessa. Valtaosa suomalaisista on köyhiä kuin kirkonrotat ja se ei johdu ainakaan hyväosasuudesta !

orso polaris (nimimerkki)

Kuvioon sattumoisin ei kuulu vain kuluttaja ja omistaja, vaan ne työntekijät. Työntekijät ovat joko köyhiä tai hyvintoimeentulevia riippuen siitä, millaista palkkaa he saavat. Jos omistaja haluaa suuremman osuuden, työntekijöiden palkka jää pieneksi. Jos omistaja tyytyy kohtuuteen, työntekijät saavat kohtuullisen toimeentulon.

Tuotteet omistajille eivät putoa taivaasta, vaan ne tehdään usein maailman hikipajoissa.

Jos media/toimittajat hoitaisivat tehtävänsä kunnolla, ei olisi nimimerkki luuserin tapaan ihmisiä, jotka eivät tiedosta tapahtumaketjua - ei olisi kuluttajia, jotka huomaamattaan vahvistavat epäoikeudenmukaisuutta.

Pakko oli kommentoida (nimimerkki)

"Kun sain lapsen, kätilömme oli todella hyvä. Hän palveli meitä kahdella kielellä"
Mitä ilmeisemmin kätilö olisi ollut huono jos olisi palvellut vain yhdellä kielellä, suomenkielellä.
Kun me saimme perheenlisäystä olisi kätilö saanut olla vaikka mykkä.
Ei olisi häneen ammattitaitoon vaikuttanut pätkääkään.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Miten mykkä tai kielitaidoton kätilö keskustelee ruotsinkielisen syntyvän kanssa henkevästi siten, että hänestä kasvaa myöhemmin kunnon kansalainen?

Vieras (nimimerkki)

No eiköhän se ole sille syntyvälle ihan sama millä kielellä se kätilö sille lässyttää. :D

Oikeastiko mielestäsi mykän kätilön avustamasta lapsesta tulee todennäköisemmin epäkelpo kansalainen? Siis sen takia kun tämä ei sano lapsen äidinkielellä että "hellanlettas kun on suloinen lapsi", "woowoo, gagagaga", "ihan oot äitis/isäs näkönen". Ja sitten menee avustamaan toisessa synnytyksessä. :)

Vieras (nimimerkki)

Tuloerojen kaventamisen substanssi: ettei tarvitsisi kadehtia toisten tuloja.

Vasemmistolaisuus on sairaus.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kivaa, että joku kirjoittaa poikki-idealistisesti. En hämmästele yhtään, että kirjoituksesti voi poimia niin vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkin ajatusten tueksi. Itse lukisin sen näin:

- Lisää veroja
- Julkiselle sektorille bonuksia työssä onnistumisen mukaan.
- Ammattikuntien sisäiset tuloerot kasvavat (ilmestyvät)

Vieras (nimimerkki)

Kilpailu ja sen tappamisella on Suomessa pitkä sosialistinen perinne, joka tekee uutta tuloaan Zeitgeist-hengen valloittaessa maailmaa. Täällä vannotaan suunnitelmatalouden nimiin, jossa joku instanssi (esim valtio) tietää miten resurssit pitää jakaa. En tiedä johtuuko tämä sosialismin perinteestä, kansalaisten läheisestä suhtautumisesta luontoon (resursseihin) vai siitä, että meillä ei ole monellakaan alalla käytännössä mahdollisuuksia kilpailuun, Markkinat ovat todella pienet.

Monessa tapauksessa kilpailun rajoittaminen on jopa järkevää.

Vieras (nimimerkki)

Jaahas.
Taisit juuri saada monen vihat päällesi. Terveydenhuollossa hollantilainen malli olisi hyvä alku.

Hyvä juttu.

timo hosia

Pohjoismainen hyvinvointivaltio, niinkuin Suomi, tarjoaa asukkaidensa, veronmaksajien, avulla kohtuullisen epäitsekkäästi kaikkien käyttöön maailmanluokan infran ja koulutuksen. Kun sitten jotkut asukkaat, tämän tarjonnan, työn, ja tuurin ansiosta vaurastuvat, on enemmän kuin kohtuullista odottaa heiltä panosta kasvattiseuraansa; Suomeen.

luuserius (nimimerkki)

Timo Hosla, jospa meillä palvelut ovatkin liian halpoja suhteessa kustannustasoon. Eli julkistalous myy palvelutuotantoa kansalaisille alihintaan, kannattamattomasti ?

Eihän maitokaupassakaan maito maksa 10 centtiä valtaosalle ja 10% ostajista joutuisi taas maksamaan 100 euroa litra ?

Onko tuollainen malli kenestäkään elinkelpoinen. Voisihan palveluista maksaa enemmän ja näin paikata julkistalouden vajetta. Se olisi se oikeudenmukaisin malli.

Appi (nimimerkki)

Hieno ajatus TE:lta, että hyvää palvelua saavalle varakkaalle ihmiselle tulisi lähettää lisälasku hänen saamastaan palvelusta. Erittäin kannatettavaa sen lähettäminen on verolapun muodossa niille lääkäreille ja juristeille, jotka muiden veronmaksajien kustannuksella ovat kouluttautuneet ammattiinsa, jonka karttellinomaista asemaa he puolustavat kynsin ja hampain ja josta he voivat laskuttaa sekä yhteiskuntaa että asiakkaita, kun näillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää heidän palveluitaan. Erityisesti laskuja tulisi kuitenkin lähettää niille oikeushenkilöille eli yrityksille, jotka käyttävät verovaroin rakennettua tiestöä, sähköverkkoa ja yhteiskunnan varoin koulutettua henkilökuntaa, mutta tulouttavat voittonsa veroparatiisien holdingyhtiöiden kautta ja suomalaisen verottajan ulottumattomissa omistajilleen. Monesti näiden omistajien suurin taito on ollut olla itsekäs ja välittää mahdollisimman vähän muiden eduista. He eivät ole elämässään monesti keksineet mitään muuta kuin hyvän verokonsultin nimen ja suostuneet maksamaan tälle korvauksen, mutta senkin vain siksi, että se on kaikkein loppujen lopuksi hänelle itselleen kaikkein halvinta. Niin ja ennen kaikkea kaikki siitä tuleva hyöty tulee hänelle itselleen ei missään nimessä kenellekkään muille.

Hyvällä tavalla innovatiivinen ihminen pyrkii tekemään jotain uutta, joka parantaa olosuhteita tai ratkaiseen jonkun ongelman. Se on työtä, josta kaikki hyötyvät. Heille on varmasti hyvä mahdollistaa entistä parempi tulotaso. Jos ihmisen lähtökohtana on kuitenkin vain MINÄ ja minun etuni, pitäisi jo sillä perusteella tehdä palkanalennus.

orso polaris (nimimerkki)

"Erittäin kannatettavaa sen lähettäminen on verolapun muodossa niille lääkäreille ja juristeille, jotka muiden veronmaksajien kustannuksella ovat kouluttautuneet ammattiinsa,..."

Suurin osa suomalaisista kouluttautuu veronmaksajien rahoilla ammattiinsa. Se takaa tasavertaiset mahdollisuudet ja lahjakkaimpien taidot yhteiskunnan käyttöön, toisin kuin maissa, joissa koulutus on maksullista.

Appi (nimimerkki)

Onko etu saman arvoinen? Jos yksilö mittaa kaiken saamansa edun vain omaksi hyväkseen, niin tulisiko koulutusetujenkin erotus jollain muulla tavalla siirtää vähemmän etuja saaneen hyväksi vai onko niin, että jos olet päässyt etuoikeutetuksi sinulla on etuoikeudet maailman tappiin asti? Nostaako yksi etu sinut omaan aateliin, jonka jälkeen sinulta ei voida edellyttää mitään? Nostit esille tärkeän seikan, että yhteiskunta kouluttaa, jotta koulutus olisi yhteiskunnan käytössä. Tämä on totta ja arvokas asia. Kysymys onkin siitä, että onko yhteiskunnalla mitään painoarvoa yksilön toiminnassa sen jälkeen kun suurin etu on itse käytetty. Tämä vaihtelee yksilöittäin. Toiset ymmärtävät, että tulee olla kohtuus kaikessa ja osa hyödyistä kuuluu myös yhteiskunnalle. Toiset ovat MINÄ-MINÄ ihmisiä, jotka ovat valmiita unohtamaan kaikki muut ja kuorimaan kerman missä sitä suinkin on kuorittavana. Kumpaan ryhmään Sinä kuulut?

Vieras (nimimerkki)

Näitä yhteiskunnan palveluista eniten hyötyneet juristit,lääkärit ja toimittajat maksavat veroa huomattavasti pienemmällä prosentilla kuin tavalliset työläiset. Kun olisi maksun aika yhteiskunnalle niin sitten kyllä luikuroidaan ja kiemurrellaan veroista ulos.

Vieras (nimimerkki)

Kuulepas nyt, Tuomas! Jos kätilöiden palveluista joutuisi maksamaan enemmän, olisi tilanne hyvin nopeasti se, että köyhät synnyttäisivät kotona vessan lattialla ilman puudutusta, lääkärin apua tai mitään nykyaikaisen lääketieteen apuvälineitä. Lapsivuodekuolleisuus lähtisi Suomessakin taas vuosikymmenien laskun jälkeen nousuun. Tämäkö olisi parempi maailma?

Köyhällä ei ole varaa ostaa 1000 euron telkkaria eikä hänellä ole varaa maksaa terveydenhuollosta kuten sinun kaltaisellasi keskiluokkaisella toimittajalla on. Ja juuri siksi, että jokaisella ihmisellä täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet elämän perusasioihin, kuten esim. terveydenhoitoon, Suomessa on olemassa julkinen sektori, joka ei toimi - eikä sen pidäkään toimia - samojen lainalaisuuksien varassa kuin yrityselämä. Siihen perustuu pohjoismainen hyvinvointimme. Esittämäsi kaltaiset mielipiteet ovat hyvinvontivaltionmallin suurin uhka.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Siihen perustuu pohjoismainen hyvinvointimme."

Velanottoon...

"Esittämäsi kaltaiset mielipiteet ovat hyvinvontivaltionmallin suurin uhka."

Ja nämä härskit heput eivät sitten ole uhka vai, vaan edistävät täysillä sosiaalidemokraattista "hyvinvointivaltiota", niinkö...

Vieras (nimimerkki)

Tottakai tuloeroja tulee kasvattaa yhteiskunta jossa on kaksi ääripäätä, valtavaa rikkautta ja lohdutonta kurjuutta ilman turvaverkkoja, on mitä kannustavin yhteiskuntamalli.

Myös pelko siitä että voit pudota milloin tahansa suoraan kurjuuteen auttaa jaksamaan.

Kovaaa keppiä ja makeaa porkkanaa, se saa yhteiskunnan rattaat luistamaan.:)

Visitor (nimimerkki)

"USA:n elintasoerot Afrikan tasoa"

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/38888-usan-elinta...

"On the Way Down
The Erosion of America's Middle Class"

http://www.spiegel.de/international/world/0,1518,7...

Vieras on hän (nimimerkki)

Jaahas. Dah Visitor, tuo marxilaisen ideologisen ajattelun copypaste-Tonava, avaa taas sanaisen lainausarkkunsa näköjään. Oletko sä KOSKAAN vetänyt mitään OMIA johtopäätöksiä mistään, vai turvaudutko myös reaalielämän puolella tähän hyväksi havaitsemaasi kopiointikikkaan?

Niin ja tiedoksi muuten, että netistä löytyy myös tätä meikäläistä sosialistista yhteiskuntaoppia erittäin hyvin perustein kritisoivaakin materiaalia pilvin pimein. Eli mitäpäs jos joskus tasapuolisuuden nimissä kopypeistaisit vaikka _sitäkin_ tänne meidän ihmeteltäväksemme?

Visitor (nimimerkki)

"avaa taas sanaisen lainausarkkunsa näköjään."

Eli aiheeseen ei sitten ollut mitään, muta argumentointivirheiden ensimmäinen kohta oli hallussa ;-)

"1) Henkilöä vastaan hyökkääminen
Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan. Tähän virheeseen sorrutaan sen verran usein, että otin sen tähän ensimmäiseksi.

* "Koska N.N. on ateisti/fundamentalisti/vasemmistolainen/oikeistolainen/skeptikko/parapsykologi/tms., hänen puheistaan ei tarvitse välittää."

-Argumentoinnin virhet, Skepsis, virhelista-

Vieras on hän (nimimerkki)

Joo, koska henkilö, joka argumentoi mielipidekeskustelussa jatkuvasti MUIDEN mielipiteillä niin kuin ne olisivat jotain kiveen hakattua totuutta, ei todellakaan anna itsestään kovinkaan vakuuttavaa - tai älykästä - kuvaa. Kelle hyvänsä kun on nimittäin aika helppoa spämmätä omaa ideologiaansa tukevia linkkejä palstat täyteen, mutta se oma kriittinen ajattelu onkin sitten vaikeampaa!

Ja niin tosiaan, muistan sinun muuten aina joskus todenneen vastapuolen lähteistä näiden olevan puolueellista tietoa ja täten epävalideja. No, tokihan sitäkin mieltä voi olla - mutta jos kyseinen väittämä tulee copypaste-automaatilta, joka itse pitää jotain Kansan uutisten kolumnistia ylimpänä yhteiskuntatieteiden totuutena, niin silloin vanha sanonta padoista ja kattiloista on kyllä enemmänkin kuin paikallaan.

Eli oma henkilökohtainen panoksesi näihin keskusteluihin on hyvin vähäinen, ja tapasi pitää omia lähteitäsi jonkinlaisina ultimaattisina kaiken keskustelun päättävinä auktoriteetteina ja viimeisinä totuuksina on lähinnä typerä. Ja siinäpä se, pidät mokomaa sitten ad hominemina tai et...

Visitor (nimimerkki)

"ei todellakaan anna itsestään kovinkaan vakuuttavaa - tai älykästä - kuvaa."

=> En ole täällä itsestäni levittämässä mitän kuvaa, älykästä tai tyhmää, ei kiinnosta, pyrin jopa olemaan anonyymi, ja tuon yleensä ainakin jonkin verran tutkittua tietoa esiin, se toki saattaa ärsyttää monia sellaisia, jotka kirjoittelevat mitä sattuu ja miten luulevat asioiden olevan sen sijaan, että tietäisivät niistä kovinkaan paljoa, tai sitten on myös niitä, jotka levittävät polittista propagandaa vailla mitään faktoja...Pääosahan näistä talous yms. keskusteluista on oikeasti käyty jo 90-luvulla netissä, nykyiset ovat enemmänkin vanhan toistoa..."

"Ja niin tosiaan, muistan sinun muuten aina joskus todenneen vastapuolen lähteistä näiden olevan puolueellista tietoa ja täten epävalideja."

=> Olisiko syyllistynyt moiseen ;-)Saatan ollakin, jos ja kun joku on tarjoillut linkitetyiltä UFO-sivustolta faktoja tähän todellisuuteen, olen saattanut mainita jotain lähdekritiikistä.

"No, tokihan sitäkin mieltä voi olla - mutta jos kyseinen väittämä tulee copypaste-automaatilta, joka itse pitää jotain Kansan uutisten kolumnistia ylimpänä yhteiskuntatieteiden totuutena"

=> Tarkoittanet tuolla toimittaja Hirvasnoron joitakin kirjoituksia. Se nyt vain on niin, että tuolla Hirvasnoron omilla sivuilla on jokseenkin paras, kattavin ja selkein lamaseuranta Suomessa 90-luvulta, sekä joitain muitakin asioita, ne kaiken lisäksi perustuvat järjestäin asiantutijoiden arvioihin, professoreita, tutkijoita yms. ei mu-tu arviointeihin, esim. lamasta Suomen akatemian kolmevuotiseen lamatutkimukseen jota oli tuona aikana tekemässä reilut sata suomalaista ja jokunen ulkomainenkin tutkija.

Vieras (nimimerkki)

Sä olet yhtä älykäs kuin Johanna Tukiainen.

Hannu Hellgren

Aivan sairaan hyvä kirjoitus!!!
Tulin oikein hyvälle mielelle, kiitos Tuomas!!

Vieras van GOGH (nimimerkki)

Olen jyrkästi erimieltä
Olisin ollut nero ilman tuloerojakin. Mutta paljon onnellisempi ja pitkäikäisempi. = Yhteensä huomattavasti tuottoisampi...

Terveisiä 1800-luvulta
ja Marielta (Curie)

van GOGH

luuserius (nimimerkki)

Kannattaako lasta tehdä jos ei ole varaa edes synnytysmaksuun. Moni synnyttäjä käyttää esim. rastojen laittamiseen enemmän rahaa kuin sairaalalaskuun. Miten sosiaalituen asiakas voi synnyttää 500 euron tukka oäässään, kun synnyttäminen on niin kauhean kallista ?
Sen kätilönkö tässä pitäisi nyt joustaa ?
Vai kerätä veroja enemmän siltä vähemmistöltä?

PR (nimimerkki)

Kiitos Tuomas. Hyvin mielenkiintoinen ja asiallinen kirjoitus.

Puheenvuoro kaipaa lisää tälläisiä kirjoittajia!

Jarkko Pesonen (nimimerkki)

Hyvänä indikaationa sille, että Enbuske kirjoittaa asiaa, on suuri määrä sosialistien/egilitaristien/you-name-it katkeria ad hominem -kommentteja.

"Koska empuske on hölmö"

"Sä olet yhtä älykäs kuin Johanna Tukiainen"

Voi toisaalta miettiä, että kertovatko tällaiset kommentit enemmän herjaamisen kohteesta vai herjaajasta itsestään.

Ne, jotka valittavat siitä, että kasvu ei voi jatkua rajattomasti eivät näytä ymmärtävän yhtä asiaa: Talouskasvu ei perustu puhtaalle materialle. Kulttuurin kehittyminen (sisltäen tieteen keksinnöt) mahdollistaa sen, että yhä harvemman tarvitsee osallistua materiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen.

Mikään ei voi kasvaa rajattomasti rajallisessa maailmassa, totta. Suomessa ei ole mahdollista asua 5 miljoonaa ihmistä, sillä riittävää määrää viljelyskelpoista maata ei mistään löytyisi 4,8 miljoonalle talonpojalle - niin, jos siis eläisimme 1700-luvun Suomessa.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Hyvänä indikaationa sille, että Enbuske kirjoittaa asiaa, on suuri määrä sosialistien/egilitaristien/you-name-it katkeria ad hominem -kommentteja."

Naulan kantaan sanottu!

Tämä Tuomaksen Yle Puhe-Uusi Suomi yhteistyö blogi on ihan eri sarjaa kuin toiset sarjaan kuuluvat blogit, jotka järjestään ovat vihervasemmistolaista höttöä...

Täällä joku ihmetteli että miten Tuomas on voinut päästä Ylelle töihin, samaa ihmettelen...

tai onko niin, että kohta ei enää ole, eikä myöskään täällä, ainakaan framille puhujanpöttöön nostettuna..

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Talouskasvu ei perustu puhtaalle materialle mutta vaikka nykyään useimmiten pystytään käyttämään raaka-aineita suhteellisesti tehokkaammin kuin ennen niin raaka-aineiden absoluuttinen kokonaiskulutus kasvaa kuitenkin koko ajan (ja sehän ei ole loputtomiin mahdollista).
Lähde: http://www.sd-commission.org.uk/publications/downl...

Toki jos meistä kaikista tulee ei-materialisteja ja nettiblogaajia :)

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Enbuske ei ole toistaiseksi osoittanut yhtä suurta yritteliäisyyttä ja älykkyyttä kokoomuslaisen ministerin kustannuksella kuin suomensuomalainen Johanna Tukiainen.

Minusta älykäs Yleisradion toimittaja on Ruben Stiller, joka palasi mediaeloon senkin jälkeen, kun oli jäänyt Tapio Siikalan Kökkötraktorin yliajamaksi. Stiller on suuri selviytymistarina antisemitistisestä agrarismista, josta on kärsitty paljon muuallakin Itä-Euroopassa, esimerkiksi Puolassa, Ukrainssa, Liettuassa jne.

Nomen est omen! Mitä tarkoittaa Enbuske? Yksipuskako?

Enbuske on kuitenkin jo tähän mennessä saanut itsensä ikuistettua sotasankareiden ja valtioneuvosten joukkoon Wikipediaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Enbuske

Ei siis kannata enää tärkeillä, vaan relata.

f pekka

samoilla linjoilla Tuomaksen kanssa ollaan...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Embuske väittää, että tulot eivät olisi nollasummapeliä. Joistain näkökulmista katsoen se ei olekaan, mutta sosiaalisesti se on sitä hyvin selkeästi. Taloudellinen asema vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen statukseen ja tämä ei ole absoluuttista vaan suhteellista. Tällöin suuret tuloerot merkitsevät myös sosiaalista epätasa-arvoisuutta.

Suurin ongelma tuloeroissa on, että niiden aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvoisuus on perinnöllistä. Ansaitsevatko jotkut paremmat mahdollisuudet elämään ja korkeamman sosiaalisen statuksen, koska heidän vanhempansa työllään ansaitsevat? Vaurauden periytyminen on pahasti ristiriidassa oikeistolaisen ansaitsemisideologian kanssa.

Lisäksi tietenkin tulee ongelmaksi ansaitsemisen sattumanvaraisuus ja winner-takes-all-tilanteet.

Perttu Rytsölä

"Suurin ongelma tuloeroissa on, että niiden aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvoisuus on perinnöllistä. Ansaitsevatko jotkut paremmat mahdollisuudet elämään ja korkeamman sosiaalisen statuksen, koska heidän vanhempansa työllään ansaitsevat? Vaurauden periytyminen on pahasti ristiriidassa oikeistolaisen ansaitsemisideologian kanssa."

Ei se ole mikään ongelma, eikä kysymys ole ansaitsemisesta vaan onnekkuudesta. Jonkun paremmat taloudelliset lähtökohdat elämään eivät mitenkään ole keneltäkään pois.

Ja olisiko sinun mielestäsi tosiaan hyvä, että ihminen tehtyään merkittävän omaisuuden saa kuluttaa sen turhuuksiin, mutta ei jättää sitä lapsilleen?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

"Ei se ole mikään ongelma, eikä kysymys ole ansaitsemisesta vaan onnekkuudesta."

Embusken mielestä tuloeroja täytyy olla, koska ne kannustavat ihmisiä - paremmin työnsä tekevä ansaitsee paremman palkan. Tämä on mielestäni ihan hyvä perustelu. Kannatetaan siis kausaalisuutta: hyvin tehty työ -> hyvät tulot.

Mutta mielestäsi lisäksi myös onnekkaiden täytyy saada pitää vaurautensa. Tämä on täysin ristiriidassa Embusken argumentaation kanssa, koska onnekkuus on sattumanvaraista, eikä sisällä kausaalisutta työn ja vaurauden välillä.

Kuinka rautalangasta tämä pitää vääntää.

Jos työllä omaisuutensa ansainnut talousliberaali on ideologisesti johdonmukainen, hän ei tue lapsiaan mitenkään keskivertoa enemmän eikä jätä perintöä. Antaa kersojen seistä omilla jaloillaan. Tuollainen "eikö saa jättää"-argumentti on suoraan ristiriidassa porvarillisen ansaintaideaalin kanssa.

Tämä argumentaatio aina paljastaa, että mitään porvarillista ideologiaa oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta ei oikeasti ole edes olemassa vaan se on pelkkä kulissi.

Vieras (nimimerkki)

Suomessa saa maksuttoman koulutuksen. Sosiaalinen epätasa-arvoisuus on perintöä laiskottelusta, huonosta kasavatuksesta ja ihan lahjattomuudesta. Lahjattomuutta ei korvata rahallakaan, mutta kova työ auttaa siihenkin tautiin.

Vieras (nimimerkki)

Täytyy kyllä ihmetellä, että miten vi...ssa sä olet päässyt Yleen töihin :-).

Vieras (nimimerkki)

Kokkariapina nyppii täitä kokkariapinoiden turkista... Ei siihen muuta tarvita.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Täytyy sanoa, että kun Enbuske ei kuulu ruotsinkieliseen toimitukseen eikä hän kuulu Yleisradion vanhoihin kansandemokraattisiin tai sosialidemokraatisiin sukuihin, on ollut olemassa joku nepotismilla selittämätön syy siihen, miten Enbuske on päässyt Yleisradioon töihin. Ehkä avoappiukko on määrännyt, että meidän vävystä pitää tulla televisiost tuttu tai muutoin kuuluisa.

Voihan olla, että Enbuske on pätevä tai vähintään keskinkertainen ja -kelpoinen toimittaja, mutta historiankirjoittaja ei ole vielä toistaiseksi ehtinyt tähän aiheeseen.

Jos Enbuske on Oulusta kotoisin, hän ei voi kuulua tamperelaisiin eikä helsinkiläisiin toimittajasukuihinkaan.

Ehkä hän on joku maakunnallinen kiintiömies, jollaisia pitää olla, jotta citykokooumuslaisten ja demareiden rinnalle on olemassa maakunnallista ulottuvuutta.
Enbuske voi olla aluepoliittinen reiluuserä. Missään tapauksessa hän ei vaikuta feministiseltä kiintiömieheltä Jukka Relanderin tapaan eikä Jari Tervolta, joka on palkattu hauskaksi velhoksi elävöittämään lahnaslandialaista tylsyyttä.

Vieras (nimimerkki)

Kannattaisi vaikka päivittää tietonsa. YLE on kokoomuspulju nykyään.

Kuljettaja (nimimerkki)

Olen töissä julkisella sektorilla julkisen kulkuvälineen kuljettajana.

Tehtäväni on kuljettaa matkustajia turvallisesti ja aikataulussa pysytellen - olosuhteiden niin salliessa.

Tähän pystymme kaikki me, jotka kuljettajia olemme. Vahinkoja tietysti sattuu ja ne puidaan aina jälkikäteen, ja jos vahinkoja sattuu kohtuuttomasti, niin sitten keskustellaan uravalinnoista eikä palkanalennuksista.

Voimme ansaita tulospalkkiolisiä joitakin prosentteja, ja uskonpa että niin voi Enbuskenkin kätilö.

Silti. Minä en palvele matkustajia hyvin siksi että saattaisin saada satasen palkanlisän. Minä en neuvo eksyneitä turisteja kärsivällisesti siksi että minulla euronkuvat välkkyvät silmissä.

Teen työni jotta voin maksaa elinkustannukseni, ja olen työssäni ystävällinen ja avulias koska siten varmistan myös oman hyvinvointini tässä maailmassa.

Kaiken arvoa ei voi mitata rahassa. Enbuskekin voisi tämän muistaa.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Tämä oli minulle tämän kommenttiketjun paras kommentti. Tuli oikein hyvä olo. Kiitos Kuljettaja!

kylähullu (nimimerkki)

Köyhänä opiskelijana mulle on se ja sama mitä toinen tienaa. Rikkaat eläköön omaa elämäänsä. Kaikista tärkein on että on varaa niihin välttämättömimpiin asioihin, ei se, mitä naapuri tienaa.

orso polaris (nimimerkki)

"Köyhänä opiskelijana mulle on se ja sama mitä toinen tienaa. Rikkaat eläköön omaa elämäänsä. Kaikista tärkein on että on varaa niihin välttämättömimpiin asioihin, ei se, mitä naapuri tienaa."

Samaa taisi tuumata jonkin opiskelijalehden päätoimittaja. Oli vaikea uskoa korviaan: mihin yhteiskuntaan nämä untuvikot oikein uskovat olevansa kasvamassa?

Takana ovat hyvät, turvalliset ajat, jolloin saattoi luottaa siihen, että jokaiselle järjestyy leipäpuu aikuisena, kunhan vain huolehtii asiansa kunnollisesti. Sitten vain isot pojat pelasivat raha-asiat sekaisin maailmantaloudessa, eikä valtionpolitiikassakaan ole löytynyt riittävästi ryhtiä huolehtimaan oman maan kansalaisten hyvinvoinnista. On ollut liian kiire huolehtia omistavan luokan eduista ja kiire käydä pokkaamassa suosionosoituksia ulkomailta. Ikävä kyllä se on tapahtunut kansalaisten varojen kustannuksella.

Ihan hyvä olisi, jos opiskelijatkin uskaltautuisivat katsomaan hieman ympärilleen. Ei tulisi sitten pahana yllätyksenä se, että osa joutuu suoraan kortistoon, kun yritysmaailma palkkaakin vierastyövoimaa.

Kenenkään poliittista paatosta ei kannata niellä sellaisenaan, kannattaa seurata uutisointia ja hyvin mielellään käyttää älyään silloinkin: uutisointi ei alleviivaa syy seuraussuhteita, ne täytyy huomata itse. Uutisoinnin välittämät poliitikkojen puheet eivät myöskään toteudu, usein poliitikot päättävät valita keinot juuri päinvastaisiksi, niin, että tavoitteesta etäännytään...

Vasuri (nimimerkki)

Kriitikkojen puuttuminen johtuu minusta siitä että kritikoimalla tulee suoraan nollatuksi kateelliseksi vasuriksi.

Minä en ole kateellinen, minä olen realisti: kunakin hetkenä maailmassa on olemassa vain tietty määrä materiaa, joka kunakin hetkenä on suurimmalta osiltaan pienen vähemmistön hallinnassa.

Kuka tällöin voi väittää että rikkaan rikkaus ei ole poissa nälkäisen suusta?

Kaija Olin-Arvola

Embusken ei ilmeisesti ole koskaan tarvinnut ajatella, mistä raha tulee. Veronmaksajien rahoilla on kiva tanssahdella tv:ssä niin että hippulat vinkuu.

Sekin vähän ihmetyttää, että tässä yhteydessä ei mainittu kertaakaan sana kasvihuoneilmiö eikä vedottu globaaliin talouteen, joka pitää maailmassa miljardeja ihmisiä tuomittuina köyhyyteen.

Embusken kelpaa: Pappa betalar.

J-son (nimimerkki)

Minä olen hirveästi miettinyt, mistä se raha tulee. Lapsena ajattelin että pankista, nyt olen oppinut että niinpä tuleekin. Miten tämä liittyy asiaan tuloeroista?

Vieras Markku Palonen (nimimerkki)

Kai tarkoitettiin Platonin ajatuksessa,että toisen rahoilla, ilman lupaa on kiellettyä tienaamasta omaisuutta itselleen.En usko että Platon tarkoitti omien varojen käyttöä.Sorry en lukenut koko viesti puuta vaan otin vain alkuun.
Vaurauden jakaminen on vähän niinkuin kaikki tasan josta toiset ottavat suuremman osan kuin toiset,kyseessä on kuitenkin toisten omaisuuden jakamisesta.
Ei täällä ketään samapalkkaisuutta ole vaatinut,eihän se ollut Venäjälläkään olemassa,oletko ulkona ihmisten lehdistä??

Tuloerojen pitäisi olla suhteessa koulutuksen ja ammatin vaatimuuden tilaan. Myös kysyntä vaikuttaa.
Maailama on täynnä ilveilijöitä,taiteilijoita ja selittelijöitä.Ne voidaan katsoa kuka pärjää ja kenelle kadulla kulkeva nmaksaa.

Tuloerot pitäisi olla verojen ulkopuolella.Kaikki maksaa siitä mitä ne tarvitsee-.Lääketiede,niin ihminen laittaa veronsa siihen ja myös senm määrän.Ooppera?? Se maksaa joka kuuntelee.Nyttenkin on jotkut kusessa internetin musiikin imuroimisestra .eli ei edes kaikki riitä.

Niinpä niin Enbuske.Laitetaan kaikkien Suomeruotsalaisten rahat omiin verohoin ja katsotaan mitä Metsäsuomalaiset tekee.?? Minä tiedän ,tiedätkö sinä?

. suvituuli

Ben Zyskowitch eilisellä eduskunnan kyselytunnilla kysyi, olisiko mahdollista tai pitäisikö rikkaamman maksaa huoltoasemalla bensalitrasta eri hinta, enemmän? Vvm. Katainen vastaisi, ettei pitäisi.

Olen varma, että viimeaikaisen tulonjako- ja tasaverokeskustelun perusteella Jutta Urpilainen olisi vastannut - kyllä pitäisi!

Kun Urpilaiselle ja kumppaneille ei enää riitä, että tuloja tasataan kohtuuttomalla tuloveroprogressiolla, niin nyt pitäisi vielä tasata ihmisten mahdollisuuksia päättää siitä miten he varansa käyttävät. Täysin unohtaen, että pienistäkin tuloista voi päättää säästää ja jollekin toiselle suuretkin tulot johtavat ylikulutukseen, konkurssiin ja velkavankeuteen.

****

Tulonjakoon liittyen yhteiskunnan tasolla a i n o a o i k e a k y s y m y s on seuraava:

Tavoittelemmeko tilannetta (a), jossa tuloerot ovat pienet?

vai,

tilannetta, jossa tulonjakoon ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota, mutta jossa pienimmätkin tulot ovat suuremmat kuin keskimääräiset tulot järjestelmässä (a)?

orso polaris (nimimerkki)

Jos on epäselvää, hyödyttääkö tuloerojen kasvu koko kansaa vai ei, se selviää vilkaisemalla tulonjakotilastoja parilta viime vuosikymmeneltä.

Kahden laman väliin osuu aika, jolloin Suomi oli vauraimmillaan. Siitä hyötyi erittäin paljon lähinnä vaurain prosentti kansasta. Keskiluokka sai rippuset. Lapsiköyhyys syveni ja lisääntyi.

Tuloerojen kasvattaminen ei merkitse sitä, että rikkaiden pöydiltä putoavat muruset tulisivat köyhien hyödyksi. Ennemminkin se tarkoittaa köyhien pöydillä olevien murusien imuroimista vauraiden taskuun.

Tuloerojen kasvattamiseen käytetyistä keinoista yksi on työntekijöiden irtisanominen ja siitä syntyvän ylijäämän tasaaminen johtajistolle ja omistajille. Syntyy työttömyyttä. Yhteiskuntavastuusta vapautettu yritys ei osallistu työttömyyskustannusten hoitoon, vaan ne tasataan keskiverto-veronmaksajille. Sitäkö haluamme?

Vieras (nimimerkki)

"Se että kaikille maksetaan samaa palkkaa, on yhtä järkevä ajatus kuin että Lada ja Mersu maksaisivat kaupassa saman verran. Jos näin olisi, veikkaan että pian kaikki ajaisivat Ladalla, koska kukaan ei enää tekisi Mersuja."

What? Oletko tosissasi? Itse veikkaan päinvastaista jos kerran sen mersun saisi ladan hinnalla.

Kaija Olin-Arvola

Sitä paitsi vielä, Karl Marx ei ihaillut markkinataloutta. Miksi pitää valhedella? Sitä ihmettelen. Ja sitäkin vielä, saanko minä vähentää Embusken ohjelmat lupamaksustani. Miksi en? Enhän minä niitä katsele, vaikka minulle maksettaisiin.

Vieras (Marxia[kin] lukenut) (nimimerkki)

Arvoisa Kaija Irmeli Olin-Arvola,

suosittelen lukemaan Marxin kirjoituksia. Voi olla helpompaa keskustella ja kommentoida asiasta, jos olisitte viitsineet kyseisiin teksteihin perehtyä.

Esimerkiksi vuoden 1848 teoksesta Manifest der kommunistischen Partei, tai tuttavallisemmin "Kommunistisesta manifestista", käy selvästi ilmi että Marx ihailee markkinavoimien (porvareiden) kykyä rakentaa massiiviset tuotantovälineet ja hallinnoida resursseja. Tämän vuoksi Marx pitää myös välttämättömänä, että kommunistinen yhteiskunta syntyy kapitalismin pohjalta - feodaaliyhteiskunnasta ei voi tulla kommunistista, koska markkinatalous ei ole luonut sille edellytyksiä, niin hyvässä kuin pahassa.

Lisäksi voi tietysti perehtyä osissa kirjoitettuun, astetta vaikeaselkoisempaan ja talousteoreettisempaan, teokseen Das Kapital: Kritik der politischen Ökonomie eli suomeksi "Pääoma".

Marx todellakin ihaili markkinataloutta ja sen kasvua tukevia erityispiirteitä. Hänen mukaansa kapitalismi järjestelmänä ei vain ole oikeudenmukainen proletaarin suhteen, ja sosialistien tulisi korjata "kapitalistisen työn hedelmät" vallankumouksen muodossa.

Vieras (nimimerkki)

Älä potki mummoa heh heh

Kaija Olin-Arvola

Juuri viimmeksi sanomastasi johtuen Marx ei ihaillut markkinavoimia.

Vieras (nimimerkki)

"Tämän vuoksi Marx pitää myös välttämättömänä, että kommunistinen yhteiskunta syntyy kapitalismin pohjalta"

Niin, muuten ei ole mistä varastaa.

Vieras (Marxia[kin] lukenut) (nimimerkki)

Arvoisa Kaija Irmeli Olin-Arvola,

ihailu ja eri mieltä oleminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Vaikken ole esim. vasemmistointellektuellien kanssa samaa mieltä oikeastaan mistään, voin silti tuntea ihailua heidän älykkyyttään ja sivistystään kohtaan. Samaten Marx ihaili markkinataloutta, vaikkei pitänytkään sitä oikeudenmukaisena.

Edelläkirjoittanutta Vierasta mukaillen: "muuten ei ole mistä varastaa."

Chimie33 (nimimerkki)

Jos katsotaan asiaa historiallisesti perspektiivistä, niin suuret tuloerot ovat usein johtaneet vallankaappauksen tai vallanvaihtoon, niin se tulee olemaan tässäkin tapauksessa, kyse on vain koska!

Viimeisen 30 vuoden aikana rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.

Suhteellisesti vain varakkain 10% on vaurastunut sinä aikana huomattavasti ja juuri tämä osa väestöstä puolustaa suurituloeroja voimakkaasti koska se suosii heitä. Loput 90% on suhteellisesti köyhempiä kuin 30 vuotta sitten, miksi? Koska nykyinen rahajärjestelmä pitää huolen että näin on ja tulee myös olemaan jatkossa, jos rahanjärjestelmän toiminta periaateita ei muuteta.

Vieras (nimimerkki)

Ei ne tuiloerot johda historiallisesti vallankumouksiin, vaan keskiluokan kurjistuminen ja liukuminen köyhällistöön, ilman mahdollisuutta nousta ylös omin avuin. Tämän aktiivisen kansanosan kurjistuminen, joka maksaa kaiken, johtaa väistämättä mullistuksiin.

Tuomas Taivasaho

Olisin kaivannut yhden lauseen kiihkoilujen jatkeeksi vähän parempaa analyysiä selkänojaksi näkemyksillesi. Ensin olisit voinut Enbuske vaikka aloittaa kertomalla tyhmille vasureille näkemyksesi talouden rahavirroista. Porvarina olisin näkemyksesi sitten voinut kumota.

Kannattaako Uuden Suomen maksaa näistä blogi-kirjoituksista yksille, kun ilmaiseksi saa parempia?

Jouni Kokkonen

Tuloerot johtaa sosiaaliseen epätasa-arvoon ja eliitti dynastioiden syntyyn. He käyvät parhaat eliitti yliopistot, saavat parhaan koulutuksen ja parhaat työpaikat. Julkiselle sektorille ei riitä rahoitusta, verotuksen siirtyessä kulutukseen, jota 5% kuluttava eliitti ei kykene tuottamaan. Mitä suuremmaksi tuloerot kasvaa, sitä useampi putoaa suhteellisesta köyhyydestä absoluuttiseen köyhyyteen. Kaikki haluavat oman osansa rikkaudesta ja kyynärpää peli alkaa, heikoimmat sortuvat, eikä heille enää löydy auttajaa.

"On ihan järjetöntä väittää, että vaikkapa 1980-luvulla olisi ollut käytössä sama vauraus kuin nyt ja että nyt se vain jaetaan toisella tavalla."

Joo mutta ihan hyvä jos kaikilla on kohtuullinen mahdollisuus viimeisimpään tekniikkaan, kuin että köyhät potkii kelkkaa kun rikkaat huristaa helikoptereilla.

"Taitava opettaja saattaa elämänsä aikana muuttaa satojen ihmisten elämän suunnan lopullisesti. Ei kai se nyt voi olla mahdollista, että jokainen suomalainen opettaja on tasan yhtä hyvä. Silti ne saavat suunnilleen samaa liksaa joka puolella maata."

Joo ei ole. Siksi haluan, että köyhänkin lapset voivat saada siltä parhaalta opetusta. Tuomaksen maailmassa parhaat opettajat ovat eliittikouluissa opettamassa Wahlroosien muksuja. Tietyt ammatit ovat pyhiä, koska haluamme kaikilla Suomen lapsilla olevan mahdollisuus siihen parhaaseen kätilöön ja parhaaseen opettajaan, eikä vain joillain Enbuskella.

Vieras (nimimerkki)

Eipä ollut kovin omaperäinen bloggaus. Yhteiskunta muuttuu paremmaksi kun yksi asuu pahvilaatikossa ja toinen palatsissa. Joopa joo. Todellisuudessa kansalaisten hyvinvointi ja onnellisuus korreloi pikemmin tasaisen kuin epätasaisen tulojaon kanssa.

Enbuskemaisia kummallisuuksiakin oli mahtunut mukaan. Ihmisenä en voi kuulemma ymmärtää talouden ei-nollasummmaista luonnetta, koska savannilla metsästettiin antilooppeja. Puhu vain omasta puolestasi, Tuomas!

Toinen Enbusken kerta toisensa jälkeen toistuva ennakkoluulo on, että teknologia kehittyy vain Jenkkilässä, mistä se sitten vähitellen valuu Eurooppaan ja jopa Suomen kaltaisiin takapajuloihin. On tullut varmaankin rakennettua maailmankuvaa liikaa jenkkilehtien ja -kirjojen varaan. Suomalaisille esimerkiksi myönnetään patentteja enemmän per pää kuin jenkeille. Euroopassa tehdään paljon myös mainittuja lääketieteellisiä keksintöjä.

Ehkä tuli sanottua vähän rankasti. Onhan Enbuske (radio)haastattelijana huippu. Ei sellaiseen pysty, jos ei ole fiksu. Ei yleissivistyskään voi olla ihan huono, vaikka aukkoja selvästi on.

No, onneksi Enbuske ei näitä kommentteja lue ...

. suvituuli

"21.1.2011 13:55 orso polaris (nimimerkki)
Jos on epäselvää, hyödyttääkö tuloerojen kasvu koko kansaa vai ei, se selviää vilkaisemalla tulonjakotilastoja parilta viime vuosikymmeneltä.
Kahden laman väliin osuu aika, jolloin Suomi oli vauraimmillaan. Siitä hyötyi erittäin paljon lähinnä vaurain prosentti kansasta. Keskiluokka sai rippuset"

Tämä on VALHETTA!

*****

Vuosien 1995-2009 välillä Suomessa suurituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot kasvoivat 67 prosenttia; keskimäärin reaalitulot kasvoivat 42 prosenttia ja pienituloisimman tulokymmenyksenkin reaalitulot kasvoivat 16 prosenttia.

http://www.stat.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12...

Jouni Kokkonen

Joo, koska tehtiin tulontasausta ja oli nousukausi. Tuloerojen kasvu ei siis ollut syy vaan seuraus nousukaudesta. Siten tuloerojen kasvulla ei voi perustella hyvinvoinnin kasvua vaan sekin johtui nouskaudesta. Päinvastoin, jos tulontasauksesta luovutaan, sitä heikommin suhteellisesti köyhillä menee ja sitä useampi putoaa absoluuttiseen köyhyyteen ja sitä rajoitetumpaa on heidän vapautensa.

kylähullu (nimimerkki)

Puhutaan prosenteista, ei euroista.

Chimie33 (nimimerkki)

Tilastosta http://www.stat.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12... puuttuu kokonaan keskiluokka? Mites heidän kävi?

Mitä tapahtuu kun kehityksen projisoi 50 vuoden päähän? Tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti lisää!

Visitor (nimimerkki)

Googlettaa vain "Tihkumisteoria" ja lukee löytämänsä...trickle down theory...

Netti-Jussi kommentaareissaan ilmiöstä tähän tapaan ;-)

"Lasarus-ilmiö = tihkumisteoria (trickle down) käsitys, että yritysjuotikkaiden ja muiden sijoittajien rikastuessa siitä tihkuu muruja myös alaspäin. Teoria on tarkoituksellisen puutteellinen. Muruja tippuu toki pöydän alle, mutta ne eivät kompensoi toiminnan kielteisiä vaikutuksia. L-ilmiöön liittyy aina myös Legree-ilmiö eli sijoittaja pistää köyhät työskentelemään puolestaan ja vie kohtuuttoman suuren osan heidän työnsä tuloksista. Samoin siihen liittyy Sikalija-Sid-ilmiö eli roskien heittäminen naapurin aidan yli, ts. hyväksikäytettyjen alueiden saastuttaminen. Pizarro-ilmiö tarkoittaa paikallisten elinkeinojen ja rakenteiden tuhoamista ja Lobbari-efekti paikallishallinnon korruptoimista, virka- ja poliittisen eliitin lahjomista toimimaan oman maansa ja kansansa etujen vastaisesti. Muita L-ilmiön rinnakkaisilmiöitä ovat Jihad-efekti, ihmisten manipuloiminen katteettomilla lupauksilla toimimaan oman etunsa vastaisesti, Hihaässä-efekti eli epärehellinen peli ja Houdini-efekti eli silmänkääntötemput..."

orso polaris (nimimerkki)

"Vuosien 1995-2009 välillä Suomessa suurituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot kasvoivat 67 prosenttia; keskimäärin reaalitulot kasvoivat 42 prosenttia ja pienituloisimman tulokymmenyksenkin reaalitulot kasvoivat 16 prosenttia.

http://www.stat.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12-17_tie_001_fi.html"

Kannattaa kuitenkin miettiä käytännön tasolla asiaa: Alimmat etuudet jäävät alle toimeentulotuen. Reaalitulo on hieman eri asia, mutta hahmottamista ja kokoluokan ymmärtämistä auttaa tämäkin: 16% korotus 14 vuoden ajalla on 500euron tuloihin vastaa 80euroa. 1000 euron tuloilla korotus on 160e.

Keskimääräisellä 42% tiedolla ei tee yhtään mitään, koska vauraimman prosentin tulot vaikuttavat siihen, eikä luku siksi anna oikeaa kuvaa esim keskituloisten tilanteesta. Tiedot keskituloisten tilanteesta on ilmeisen häveliäästi jätetty tilastosta pois. Ne olisi hyvä vaatia esille.

Miljoonan tulot korotettuna keskimääräisellä 42% saavat lähes puolen miljoonan lisäyksen. Tuloerojen kasvattamisen ideologiaa noudattaen vauraimpille puolihuolimattomasti ja ilman keskustelua annetut varohelpotukset olivat suuruudeltaan noin keskituloisen kuukausipalkan verran. Sama summma sattumoisin puuttuu terveydenhuollosta nyttemmin.

16% lisäys ei ole tullut vauraimpien vuosien alussa, vaan korotukset on tehty (naurettavien) viiden euron ja kahdenkympin lisäyksinä vuosien mittaan. Kuten tiedetään vuokrat, liikennemaksut, hinnat ovat nousseet yhtä aikaa enemmän kuin tuo summa. Reaalitulojen laskemiseen käytetään hintaindeksiä, jossa on mukana hyödykkeitä, joiden hinnanalennusta pienituloinen ei koskaan pysty hyväkseen käyttämään: pienet tulot eivät riitä. Indeksi ei siten anna oikeaa tietoa todellisesta tilanteesta. -Käytännön tasolla esimerkiksi lääkekaton tosiasiallinen purkaminen siirtämällä suuri määrä lääkkeitä korvattavuuden ulkopuolelle, vaikeuttaa pienituloisten selviytymista todellisessa reaalielämässä.

Vieras (nimimerkki)

Perusta Enbuske oma firma niin ehkä Siperia vielä joskus opettaa sinunlaisiasi märkäkorvia.

Tuula saskia (nimimerkki)

Kohteliaasti: arvelet siis, että hänellä ei sitä ole?

Tuula saskia (nimimerkki)

On kiintoisaa lukea näitäkin kommentteja, kun on palvellut valtiota opettajana ja sittemmin yksityissektoria kaupan palveluksessa.

Työ julkisella sektorilla oli hiukan ikävää, mutta liike-elämä tarkoitti äärimmäistä stressiä. Kaupanalan pienet yritykset eivät noudattaneet voimassaolevia lakeja. Tarkoitan niitä, jotka olivat ns. hienoja ja arvostettuja.

Työterveydenhuoltoa ei ollut, ylitöistä ei maksettu, sunnuntaityö oli ilmaista.

Miksikö suostua?

Siksi, että leipä on makeaa

Opetus: älä rekrytoidu pienehköön perheyritykseen, jollei sinun ole pakko.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Mites se Laika-koira saatiin ilmaan? En väitä, etteikö N-liitossa olisi ollut elittiä ja en missään nimessä puolustele kyseistä valtiota. Joka tapauksessa elitti lieni lukumäärältään niin pieni, että voidaan osoittaa yhteiskunnan pystyvän merkittäviin saavutuksiin ilman suuria tuloeroja.

Muutoin samaa mieltä kuin tuolla jo aiemmat; kirjoitat paremmin kuin kukaan täällä aiemmin.

Vieras (nimimerkki)

Pohjois-Korea pystyy sotilallisesti suuriin ja merkittäviin saavutuksiin. Kaikki mahdolliset voimavarat on suunnattu ja määrätty sinne. Kolmasosa kansasta näkee kuitenkin nälkää. Puolet elintarvikkeista tuodaan ja saadaan avustuksina Etelä-Koreasta ja Kiinasta. He itse puhuvat vain sosialismin suurista saavutuksista ja edistyksestä. Kaikilla on yhtä paljon ja hyvä olla. Valtio on niin päättänyt ja määrännyt.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Suomessa väestön liikekannallepanoaste oli 1944 16% eli maailmanennätys toiseen maailmansotaan osallistuneista maista. Tämäkään ei rittänyt Suomen ylisuuren valtioalueen puolustamiseen, vaan noin 640 000:n suomalaisen lisäksi Oulu-Nurmes -linjan pohjoispuolella oli 220 000 itävaltalaista , joten liikekannallepanoasteen olisi pitänyt olla kansallisin voimin (220000+640000)/640000 x 0,16 = 0.215

Toisin sanoen Suomen tarvittu liikekannallepanoaste oli 21,5%, kun se rauhantilassa elävässä Korean demokraattisessa kansantasavallassa on "vain" 20%. En usko, että joka viidennellä korealaisella pohjoisessa on kunnollinen jalkaväen aseistus tai joukkoyksikössään kunnon aselajitukea, vaan että kyseessä on sinnikäs ja isänmaallinen sekä valtioterrorilla peloteltu väestö, jolla on Jyri Häkämiehen Suomeen ehdottamaa "kypärä ja rynnäkkökivääri" -aseistusta tai samanlaista kuin mitä Ruotsissa on kolme kuukauden sotilailla.

Suomi oli toimiva ja elävä yhteiskunta kuoleman kielissä kesällä 1944. Samaa ei voi sanoa nykyisestä, jossa ei veroteta eikä leikata riittävästi, vaan vain ihmetellään ja säädellään julkisuuskuvaa ääriparlamentaarisessa hengessä.

frank (nimimerkki)

Mera pengar människorna som talar bättre!

Vieras (nimimerkki)

Terve demarit!

Uskooko joku OIKEASTI, että tuloerot eivät kannustaisi opiskelemaan/yrittämään/suunnittelemaan/vaurastumaan/unelmoimaan? Ja että tuloeroja pienentämällä köyhät vaurastuisivat absoluuttisesti pitkällä tähtäyksellä? Ja että tuloeroja pienentämällä meillä olisi vauraampi ja hyvinvoivampi Suomi?

Kysyn aiheesta ihan mielenkiiinosta.

Visitor (nimimerkki)

Mielenkiinnosta myös...

"Menestyskirjassaan The Spirit Level: Why Equality is Better for Everyone brittiläiset epidemiologit Richard Wilkinson ja Kate Pickett väittävät piristävän suoraan, ettei eriarvoisuudessa ole mitään mieltä.

Sen jatkuva kasvu ei myöskään ole itsestäänselvän vääjäämätöntä. Kun eriarvoisuuden haittavaikutukset tunnistetaan, on mahdollista alkaa korjata pahasti vikaan mennyttä sosiaali- ja talouspolitiikkaa, he toteavat. Jopa polarisoivaa kehitystä systemaattisesti tukenut The Economist -lehti myönsi kirja-arviossaan, että vaikka Wilkinsonin ja Pickettin argumentti ei miellytä, heidän keräämäänsä todisteaineistoa on vaikea sivuuttaa.

Kasvavia tuloeroja kriittisesti pohtivalle keskustelulle on ilmeinen tilaus Britanniassa, ja Spirit Level tarjoaa siihen roppakaupalla aineksia. Jokapäiväisen uutisoinnin ja uuvuttavan arjen pyörteessä yhä useampi kysyy, mitä järkeä on enää ohjata lahjakkaat viilaamaan kovalla palkalla innovatiivisempia finanssi-instrumentteja tai myyvempää viihde-elektroniikkaa kun yhteiskunta on, kuten täällä vaaleihin valmistautuvassa Britanniassa yhä useammin todetaan, "rikki".

Absoluuttista köyhyyttä on Britanniassa vähän, mutta kovettuneen hierarkian pohjalla elämä on lyhyempi, sairaampi, väkivaltaisempi ja onnettomampi kuin edellisellä sukupolvella.

Monin kohdin Britannia pärjää myös huonosti verrattuna moneen paljon köyhempään maahan. Vaikka talouskasvua tarjotaan vakiolääkkeeksi poliittisiin pulmiin, sillä näyttäisi olevan jopa negatiivinen vaikutus köyhimpiin väestönosiin.

Rikkaimmat hyötyvät lähinnä ohimenevästä onnistumisen tunteesta – sikäli kuin ylimääräinen tulo osuu omalle kohdalle.

Kirjan mukaan mitä eriarvoisempi yhteiskunta, sitä enemmän murhia, vankeustuomioita, teiniraskauksia ja mielisairautta läpi koko systeemin."

Myös Hesari kirjoittaa asiasta:

"Pienten tuloerojen kansat pärjäävät parhaiten"

http://johanneshirvaskoski.puheenvuoro.uusisuomi.f...

. suvituuli

"21.1.2011 14:32 Jouni Kokkonen uusi
Joo, koska tehtiin tulontasausta ja oli nousukausi. Tuloerojen kasvu ei siis ollut syy vaan seuraus nousukaudesta. Siten tuloerojen kasvulla ei voi perustella hyvinvoinnin kasvua vaan sekin johtui nouskaudesta"

****

No hyvä!

Edes joku nostaa esiin tulojen kehityksen ja t a l o u s k a s v u n välisen riippuvuuden.

Kylmä totuus on - mikäli tulot eivät kasva, vaikka tulonjako olisi millainen, ei jaettava kokonaistulokaan kasva.

. suvituuli

"21.1.2011 14:38 Chimie33 (nimimerkki)
Tilastosta http://www.stat.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12... puuttuu kokonaan keskiluokka? Mites heidän kävi?"

*****

Kävisikö keskiluokasta kuvion "keskimäärin"?

Chimie33 (nimimerkki)

Ei koska, kun rikkaat prosentuaalisesti rikastavat on EURO summa isompi, joten keskimäärin on harhaan johtava, pitäisi olla mediaani tai sitten ihan suoraan keskiluokka!

Kun yhdysvalloissa on tehty samanlaisia tutkimuksia niin keskiluokka on vaurastunut vain hitusen enemmän kuin köyhin kymmenys.

Visitor (nimimerkki)

Yhdysvaltojen keskiluokka on romahtamassa hitaasti köyhyyteen.

"America Without a Middle Class"

http://www.huffingtonpost.com/elizabeth-warren/ame...

"Elizabeth Warren: "The Middle Class Is Under Terrific Assault"

ROMANO: Do you agree with Michael Moore's basic premise that capitalism as it is now has destroyed the country's middle class?

WARREN: Well, I believe that the middle class is under terrific assault. And I don't want to play this as a capitalism issue.

When we compare middle-class families today with their parents a generation ago, we have basically flat earnings-a fully employed male today earns on average about $800 less, adjusted for inflation- than a fully employed male earned a generation ago. The only way that houses could increase or families could increase their household income was to put a second earner into the workforce, and, of course that's now flattened out because there aren't any more people to put into the workforce. So you've got, effectively, flat income in this time period with rising core expenses; housing; health insurance; child care; transportation, now that it takes two cars to get everywhere, two jobs to support; and taxes, because you've got two people in the workforce and we have a somewhat progressive taxation system. So that families are spending a lot more on what you describe as the basic nut.

The third leg to the triangle, and that is families, to deal with this, stopped saving and started going into debt.

And the debt side of where families both spend more money and are made much more vulnerable on mortgages, on credit cards, on check overdraft fees, all this side of it, the credit side of it really means that we have a middle class that a generation ago we would have described as solid, secure, dependable. If you could just get into the middle class, you could pretty much count on a fairly comfortable life and all the way through to a comfortable retirement.

That's been hollowed out. Sure, there are people who are going to make it through just fine, but the vulnerability of families in the middle class has just, it has gone up enormously."

http://www.huffingtonpost.com/2009/10/08/elizabeth...

Pekka Lampelto

Mitäs mieltä Juha Lehtinen perustulosta? Milton Friedmanikin sitä kannatti.

Minä väittäisin, että perustulo lisäisi talouskasvua, sillä se tekisi taloudesta joustavamman. Esim. Jenkeissä matalapalkkatyövoiman allokointi saattaisi parantua, jos työläisillä olisi vähän perusvaraa alla, jotta parempien töiden löytyminen onnistuisi. Työn hinnoittelu olisi tehokkaampaa.

Perustulon määrästä pitäisi tietenkin käydä oma keskustelu.

Vieras (nimimerkki)

Friedmanilla se perustulo oli parannus nykyiseen, joka olisi ollut lähinnä kompromissi. Hän oli libertaari pohjimmiltaan, mutta piti jalat tiukasti maassa.

Juha Kuronen

Olisiko Tuomas Suomen Glenn Beck?

Sellaista on kyllä kaivattu.

Tää sosiaalipopulistien hymistely kaipaa välillä vähän tuulestusta.

luuserius (nimimerkki)

Tellervo Koiviston mielestä on väärin että Teemu Selänne ei maksa veroja Suomeen kun sai lotttovoiton syntyä Suomeen. Hänen ajattelussa Selänne on velkaa hyvinvointiyhteiskunnalle. Samaaa ajatusta soveltaen Harkimo voisi periä vielä rojalteja Selänteen sopimuksesta. Ihmiskauppaa. Kun pääset maasta maksat velkaa lopunikääsi. Sinne sun tänne.

Samaten jos sijoittaa vaikkapa ulkomaisiin osakkeisiin ja vaurastuu, niin se kasvattaa köyhyyttä Suomessa.

Tässä on ihan selvä logiikka. Ja kun talous kasvaa Kiinassa, ryöstää se suomalaista köyhää. Salaliitto.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Pitäisikö Tellervo Koiviston mielestä Sanoma AG:n Sveitsissä maksaa yritystuloveroa Suomeen, koska riipii voittonsa Suomesta suomenkielisyydestä?

Koska Erkko saadaan veronmaksajaksi takaisin Suomeen?

Vieras (nimimerkki)

Esitetty malli ei köyhdyttäisi muuta kuin niitä, joita ei kiinnosta tehdä töitä, koska nyt siivoojatkin voisivat ostaa muutaman vuoden vanhan Audin tekemällä työnsä hyvin, mutta työtön ei vieläkään.

Sehän vasta olisikin väärin.

Jäppinen (nimimerkki)

60-luvulla kerroin kansantaloustiedettä opiskelevalle työkaverilleni olleeni töissä eräässä pienessä tukkuliikkeessä. Kun kerroin, kuinka pientä palkkaa siellä maksettiin, hän innostuneena alkoi selittää, kuinka se palkka oli juuri oikea - markkinatilanteen määrittämä. Kerroin, että meitä oli 5 työntekijää ja johtajaomistaja (joka ei koskaan osallistunut työntekoon.) Tällä omistajalla oli iso auto, omakotitalo Munkkiniemessä ja merenrantatontilla iso huvila Porkkalassa. Ihmettelin, että jos tämä omistaja olisi tyytynyt itse vähänkään matalampaan elintasoon, hän olisi voinut korottaa meidän kaikkien työntekijöitten palkkoja kokonaiskustannusten lisääntymättä. Tämän jälkeen kaverini käänsi selkänsä ja lakkasi puhumasta aiheesta. Siis: voihan olla oikeudenmukaisempaakin TULONJAKOA olemassa?

Vieras (nimimerkki)

Jos firma oli noin kannattava, olisi kannattanut varmaan perustaa kilpaileva yritys ja lopettaa voivottelu. Sitten olisit voinut palkata riistäjän työntekijät kovemmalla palkalla töihin omaan firmaasi. Olisit vaikka maksanut heille parempaa palkkaa kuin itsellesi ja kantanut itse vain yrittämisen riskin.

Jäppinen (nimimerkki)

Toveri ei taida ymmärtää 50-luvun lopun varallisuuseroja. Ei silloi tavallinen duunari olisi voinut perustaa firmaa, varsinkaan laiseni 17-vuotias poika. En muuten voivotellut palkkaani - olen aina ollut tyytyväinen pieniinkin tuloihini. Nykyisin yrittäjäksi ryhtyminen on monelle tavalliselle duunarillekin mahdollista ja hyvä ratkaisu.

Vieras Markku Palonen (nimimerkki)

Hei .Enbuske provosoi ja hakee eroa omaan tietoa tietämykseensä älkää vastatko ruotsinsuomen provosointiin .

Mika Kuusela

"Samat hyväntahtoiset hölmöt, jotka sanovat ettei pyhiä asioita – koulutusta tai sairaanhoitoa - saa altistaa pahalle kilpailulle, valittavat että nämä ovat matalapalkka-aloja. Ne ovat matalapalkka-aloja juuri siksi, että emme maksa niiden tekijöille, mitä he ansaitsevat. Emme siis altista niitä kilpailulle"

No, sä et ole hyväntahtoinen...

Hoitoalalla yksityiset suuret ja pienet palveluntuottajat maksavat lähes aina selvästi pienempää palkkaa kuin julkisen puolen vastaavat. Siellä on nuo G -palkkaluokat, jotka mahdollistavat lähes orjatyön. Lääkärit saavat varmaan enemmän, mutta eivät hoitajat.

En tiedä onko se ollut populismi, joka on vedonnut sun ns. aivoihin, mutta olet oikealla paikalla Erkon Ylessä. Nuole siis Isäntääsi entiseen malliin ja hyvä tulee!

Vieras (nimimerkki)

Olipa piristävä ja hyvä kirjoitus. Mukava lukea muutakin kuin samaa jo vuosikymeniä jatkunutta vihervasemmistojargonia, kuinka esim nuo tuloerot ovat pahasta. Tässä maassa on todella pienet tuloerot ja niitä oikeati rikkaista ei juuri yhden käden sormia enempää. Parasta tälle maalle olisi saada niitä rikkaita lisää, eikä rangaista tienaamisesta.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Laatu ei taaskaan pettänyt, Enbusken pojalta. Tiedä häntä pittääkö olla Oulusta ollakseen tarpeeksi pölijä, että uskaltaa sanua asioista niijen oikiat nimet, sellaset, joista toisilla ei ole hajuakaan.

Luin taas innostuksesta varpaillani totista tarinaa peläten jonkun asian juuttuvan kurkkuun poikittain. No tulihan se sieltä. Pilipalihommat ja konsultit ja mitä niitä olikaan. Ja vasta mies puhui samoissa hommissa olevan väkeä tumpeloista virtuooseihin. Ja sitten suksi tökkää hyvin ansaitseviin konsultteihin. Lyttäsi nuijalla päähän tasaseksi koko sakin, pelkästään siksi, niinkuin muutkin, ettei ao. työstä tajuta pätkääkään.

Niissä/meissä asiantuntijoissa jos missään taitava konsultti myös takoo tuohta just niin paljon kuin ahneudessaan viittii tiellä rehata, neuvoa yrittäjää viimeisen rivin mysteereissä ja opettaa hänetkin ahneeksi, auttaa torpparia tekemään rahnaa. Minä ite olen 'laiska'. Teen vasta sitten töitä kun laskunippu alkaa alta mätänemään, tai autoo pitää vaihtaa tai Kiinassa käydä. En siis ole rikas. Sellasiakin kolleegoja kyllä on, tuloerot ovat kamalia. Näitä vauraampia ei sitten kotonaan tapaa sitten ikinä. Kuka mitäkin arvostaa.

Muutoin olen justa samaa mieltä näistä tasapäistävistä kinkereistä tämän oululaisen toisen pölijän kaa. Se toinen pölijä olen minä. Tiedän minä muitakin, mutta olen oppinut ainakin sen, ettei selän takana saa kovin ilkeitä kenestäkään puhua, ainakaan nimeltä.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Pelkääkö pöljä polliisia?

En tiedä, mutta jotain totuuta on pakko olla, että oululaiset on vittumaisia ihmisiä. Sen verran on tottutta kuullut, pohjalaisilta, peräpohjalaisilta ja kainuulaisilta, että jostain syystä aina miellän Oulun tervaporvarit, nykyisen it-biljardin peljaat vittumaisiksi ihmisiksi.

Antropologi (nimimerkki)

Syy siihen, että oululaisia pidetään v-na ihmisinä johtuu kauppavarallisuuden tuottamasta ylikehittyneestä itsetunnosta. Periaatteessa Ouluun on tullut koko ajan jokia pitkin kauppavirtojen mukana aggressiivisia pudasjärveläisiä ja lappalaisia, mutta myös eteläpohjalaisia lappilaisia, jotka tavallaan ovat suurella joukollaan hävittäneet porvariston hillittyä charmia alta.

Oululaisuus on:

- Liisa Jaakonsaaren ja Tuulikki Ukkolan kaltaista sananvapautta mahtimedioissa tai ainakin mahtavissa medioissa. Jaakonsaari on tyypillinen esimerkki proletaarisesta aristokratiasta, josta jo Karl Marx varoitti kirjoituksissaan. Esikaupunkiproletaria muuttuttuaan porvarilliseksi keskivarakkuudeksi on kykenemätön samaistumaan työläisten, työttömien ja pienyrittäjien vakaviin vaikeuksiin. Tuulikki Ukkola puolestaan on taivalkoskelainen erityislahjakkuus, joka on päässyt kaupunkiin omien kykyjen ansiosta, ei suvun vuooksi niin kuin Kalle Päätalo.

- alikehittynyttä humanismia aineellisuuden korostuessa. Pahamainen Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ei kykene luomaan Nokia-rahan ja Nokia-rahvaanomaisuuden rinnalle mitään lestadiolaista hienostuneempaa korkeakulttuuria, vaan alistuu korpiyliopiston tavan mukaisesti palvomaan politikkoja, sellaisia tieteenharjoittajia kuin Jari "Rank Xerox" Vilén taii Lasse "Prosaisti" Lehtinen.

Oululisuudessa on hyvää vain ehkä lopuksi Veitsiluoto, Luminova-paperi sekä oululainen rautaruukkilaisuus Kiilakiventiellä, joka on hävinnyt 2000-luvulla.

Oululaiset ovat nousukkaampia kuin turkulaiset, jotka edustavat keskiaikaista kulttuuria loosheissaan tai helsinkiläiset, koska Helsingissä brutaalin lappilaisuuden ja pudasjärveläisyyden tasaa savolainen viekkaus ja karjalainen kavaluus. Helsingissä nousukasmaisuus ja julmuudet toteutetaan turkulaisia karkemmin, mutta oululaisia hienostuneemmin menetelmin.

Parasta Suomessa on ehkä kuitenkin pohjalaisuudella tasapainotettu jämpti satakuntalais-pohjoishämäläinen sosialidemokratia. Tampere on Suomen puolustusvoimien pääkaupunki ja Hämeenlinna komentopaikka.

Polliisia pelekäämätön pölijä (nimimerkki)

Jos Antropologin jutut pitäisivät edes osittain paikkansa, ja jos Ouluun ja muuallekin valuneet Pudasjärviset palaisivat äkkiä takaisin kotiinsa, olisi paikka välittömästi suurkaupunki. Varsin sikiävää seutukuntaa.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Antropolgi kirjoittaa ihan kuin Tapio O Neva.

Mutta tämä väite on ihan Oulusta. Vastuusta paetaan, oikeudet pidätetään.

Satunnainen lukija (nimimerkki)

Tuloerojen kasvusta ei siis ole haittaa, oli Enbusken perusväite. Ja samaan sysssyyn pitäisi varmaan sanoa, että tuloerojen kasvun hillitseminen ei siis tarkoita samapalkkaisuuden tavoitetta, vai onko jonkun mielestä esimerkiksi lukion lehtorin yli kolmen tonnin palkka sama asia kuin saman koulun siivoojan puolentoista tonnin palkka, ja tuossa esimerkissä lehtorin palkka oli vasta kaksinkertainen verrattuna siivoojan liksaan.
Pari päivää sitten Yle uutisoi, että eräiden kaupunkien köyhien asuinalueille, esimerkiksi Turun köyhimpiin kaupunginosiin kuten Varissuolle ja Lausteelle, ei enää saada lääkäreitä terveysasemille eikä opettajia kouluihin töihin. Viisaat voivat tietenkin miettiä, miksi sinne ei saada lääkäreitä eikä opettajia töihin, mutta se on tilastollinen fakta, että nuo kaupunginosat ovat Turun köyhimmästä päästä. Asuminen köyhien kaupungissa antaa elämän suuntaviivat jo pienelle koululaiselle, joka ei saa kunnon opetusta ja se lähin terveysasemakin on suljettu, koska sinne ei saada henkilökuntaa.
Enbuske myös toteaa, että nyt Suomi on vauraampi kuin 1980-luvulla. Jos katsotaan kotitalouksien velkamääriä, Suomi on myös velkaantuneempi kuin 80-luvulla, joten vaurastuminen on pitkälti rakennettu velkarahan varaan. Tuonhan ovat omalta kohdaltaan huomanneet myös Kreikka ja Irlanti.
Lisäävätkö tuloerot yhteiskunnallista hyvinvointia ja kasvattavatko innovaatioiden määrää? Jos hieman tutkii keksintöjen historiaa, niin moottorinahan on ollut nimenomaan keskiluokan halu ja mahdollisuus vaurastua. Antiikin Rooma pärjäsi tuhat vuotta liki samalla teknologialla. Sitä ei ollut syytä kehittää, koska orjia riitti, köyhiä oli paljon, keskiluokkaa vähän, ja yläluokalla oli parempia harrastuksia kuten orgiat.
Kun Enbuske haki taloudellisen ajattelumme juuret kivikaudelta, niin samalla voisi tarkastella vaikkapa 1600-luvun historiaa, jolloin tuloerot kasvoivat aatelin kahmiessa itselleen yhä enemmän omaisuutta ja verovapauksia. Ei kai liene sattumaa, että teollinen vallankumous alkaakin vasta 1700-luvulta, kun 1600-luvun toimimattomia rakenteita alettiin pakon edessä purkaa.
Eikä se ole sanottu, että oma historiamme kulkisi automaattisesti kohti parempia aikoja.

Appi (nimimerkki)

Hyvää argumentointia! - Tykkään, sanottaisiin naamakirjassa.

Uskon, että juuri keskiluokan hyvinvointi ja toimintaedellytykset on kehityksen suurin avain, varsinkin kun heitä oletusarvoisesti on myös nyky-yhteiskunnassa eniten. Heillä on tarve taata oma mahdollisuutensa nostaa sosiaalista asemaansa työtä tekemällä ja innovoimalla uusia ratkaisuja. Heillä on kuitenkin myös tarve varmistaa, että jos asiat menevät pieleen, heillä säilyy myös vanhuuden turva. Juuri keskiluokalla on käsissään kokonaisuuden voiton avaimet, sillä keskiluokkalle on normaalia toimia yhteistyössä sekä vertaistensa että muiden kanssa, mutta se ymmärtää, myös rikkauden arvon ja köyhyyden kirot.

Yläluokkaisella asenteella pyritään huomioimaan vain omat edut ja vahvistamaan rakenteita, joilla kukaan muu ei pääse niistä osallisiksi. Köyhyyden kiroihin joutuneilla on lähes mahdotonta nousta yläluokkaiseen asemaan. Jos heiltä estetään nousu myös keskiluokkaan voidaan olla varmoja, että ongelmia alkaa syntyä. Aina on marginaaliin jääviä ihmisiä, mutta jos rakennetaan tahallaan aitoja yhteiskunnallisen aseman kehitykselle tuskin yhteiskunnan keskimääräinen vauraus kasvaa.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Täydellisillä markkinoilla voitto on nollan suuruinen ja kaikki erot selittyvät kustannuksista: riskistä.

Toisin sanoen Yleisradion toimittaja saa saman palkan kuin kansainvälinen sotakirjeenvaihtaja rintamalta silloin, kun olosuhteet Pasilassa ovat samanlaiset tai vuotaja, jonka optiona on kuolla auto-onnettomuudessa tai saada kuula kalloonsa.

Riskitöntä suurituloisuutta kannattavat virkamiessuvut ja kotimaiset kartelliyritysten toimihenkilöt, koska tällä tavalla he saavat riistettyä kansantulosta pelkällä selittämisellä suuremman osan kuin mikä heille markkinatalouden mukaan kuuluisi.

Voisivatko Yleisradion toimittajat perustuttaa oman blogipalvelun tai siirtyä http://www.blogpost.com :iin tekemään itsestään elämää suurempaa numeroa toinen toisilleen tai vaikka jotain tuottavaa, esimerkiksi lapioimaan lunta.

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Enbusken näkemys keksinnäistä on melko primitiivinen. Hänen ja ilmeisesti myös kauppatieteiden ylioppilas Jari Sarasvuon (o.s. Heinonen) mielestä riittää se, että James Watt "keksii" höyrykoneen omilla tai jonkun Friedrich Engelsin rahoilla ja valmistaa sitä yhden kappaleen tekniikan museoon osoitukseksi siitä, että "tuollaistakin voi keksiä, kun on luova".

Yhtä epäonnistunuttakin keksintöä varten on 10 000 - 1 000 sitäkin kelvottomampaa ideaa, joista osasta ei tule edes piiritustuksia laadittua ja osa raukeaa puolessa välissä, kun asia huomataan mahdottomaksi markkinoida enää tai vielä.

Se, että saa yhden keksinnön tuotantoon saattaa edellyttää yhden kodin menettämistä ja yhtä avioeroa tavalliselta normikeksijältä.

Ei siis riitä, että keskituloinen sähkömies tai asentaja on yritteliäämpi tai laadukkaampi kuin nariseva kansanedustaja tai toimittaja, vaan hänellä täytyy olla sattuma ja liiketaloudellinen järki mukana. Esimerkiksi T-Fordin saaminen tuotantoon Afrikassa tai esimerkiksi Etelä-Amerikassa olisi yhtä mahdotonta kuin Valtran traktoritehdas pitkällä aikavälillä Tansaniassa tai Uudenkaupungin autotehdas Somaliassa, josta tulee Suomeen erityisosaajia.

Keksiminen ja innovatiivisuus edellyttää vähintäin keskituloisuutta sekä aluetta, jossa on vähintään maapalloisesti keskituloisia asiakkaita. Ei esimerkiksi joku Apple olisi mitenkään mahdollinen, ellei olisi paljon keskituloisia kritiikittömiä ja sivistymättömiä, mutta korkeasti koulutettuja asiakkait, joiden mielestä on järkevää leimautua applelaiseksi ja maksaa tekniikasta premium brandin kolmasosa liikaa.

Keskituloisuus voi olla myös parasiitti. Se elää yhteishyväperusteluin toisten keskituloisten veroista ja veloista. Tällaisia muurahaispesiä voivat olla Yleisradion toimitukset, puolustusvoimat, uskonnolliset yhteisöt ja kaikki ne, joissa pääsee vaikka suvun voimalla siisteihin sisätöihin melko vaivatta.

luuserius (nimimerkki)

Ranskalaisekonomistein manifestissä Saksa mainittiin Euroopan pahana poikana, riistäjänä, jossa työläisten asemaa on heikennetty ja tuloeroja kasvatettu.

Pitäisikö siis Saksa erottaa rahaliitosta, jotta tuloeroja saataisiin kavennettua ja Eurooppaa oikeudenmukaisemmaksi. Alas Saksa.

moro/kritiikki (nimimerkki)

Lopettakaa nyt hitossa tio Enbusken nuoleskeleminen.
Onhan hän näppärä sanankäyttäjä, mutta mitkä hänen tarkoitusperänsä, on merkityksellistä, koska hän on YLE:n toimittaja.

Todellakin, eilisellä kyselytunnilla Ben Zyskowicz
teki eilen hauskan kysymyksen: Pitäisikö bensa maksaa rikkaalle enemmän, kuin tavalliselle kuluttajalle. No, KäteisKataisen vastauksen toki voitte arvatakin.

Hän oli kopionut idean minun kirjoittamistani viesteistä YLE Radio1:sen keskustelupalstalta, josssa olen kritisoinut YLE:n toimitusjohtaja Lauri Kivisen huimaa palkankorotusta, jonka toteuttivat puoluetoverit Sasi- Ja Neilimo. (kok) Kiviselle korotus kelpasi- ja nyt hänen palkkansa on kymmenkertainen rivitoimittajaan verrattuna.

Ajatellaanpa asiaa siltä kannalta, että toimitusjohtajalle maksettaisiin samaa palkkaa, kuin rivitoimittajalle, mutta hän saisi kaikki ostoksensa 10- kertaa halvemmalla.

-Siis, kun bensalitra rivitoimittajalle maksaa 1,5 euroa. Maksaa se toimitusjohtajalle 15- senttiä.
- Kun taulutelevisio maksaa rivitoimittajalle 1000- euroa. Maksaa se toimitusjohtajalle 100- euroa.
-Kun HK:n Sininen maksaa tavistoimittajalle 3- euroa. Maksaa se toimitusjohtajalle 30- senttiä.
-Kun hyvä viinipullo maksaa ruputoimittajalle 25- euroa. Maksaa se toimitusjohtajalle 2,5- euroa.

Näinkin voidaan tuloeroja pohtia. Enbuske on täydellisen väärässä kolumninsa kanssa, mutta hän vaikuttaakin korostuneen mantelitumakkeen omaavalta oikeistolaiselta. Sen selittänee, myös hänen pakkoruotsin hyväksyntä. Kun Enbuske puhuu pakosta, on se helvetin suuri paradoksi. On siis, kuin kokoomukselainen yleensä. Tekee yhtä- ja puhuu toista.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Köyhän huvitus, on rikas mielikuvitus.

Taloudellinen suhteellisuusteoria. Herra A:lla on nenä Herra B:n perseessä, ja Herra B:llä on nenä Herra A:n perseessä.

- Kummalla on suhteellisesti huonompi olla?

luuserius (nimimerkki)

Ja Saksa ulos EU:sta, koska Saksa riistää, kasvattaa tuloeroja ja hakee valheellista talouskasvua.
Samalla pitäisi potkia muutama muukin maa, kuten Ruotsi ulos.

elämänmenon tarkkailija (nimimerkki)

Taitaa Tomas olla samoilla linjoilla tämän Paperiliiton lomailevan puheenjohtajan kanssa. Miksi paperitehtaan työntekijä ei saisi ansaita enemmän kuin SOL:n siivooja? Enso-Gutzeitillä on varaa maksaa. Paperitehtaan tuotannon katteet taitaa olla toista luokkaa kuin siivousfirman. Joku saattaa alkaa urputtaa, että paperityöntekijöiden palkoista johtuen tuotanto siirtyy ulkomaille. Uskooko hän tosissaan, että 6%:n palkkojen (herrat ja narrit mukaanluettuina) osuus paperiteollisuuden kokonaiskuluista aiheuttaa sen? Minä en usko.

Vieras (nimimerkki)

Mitähän Jouko Ahonen aikoo tehdä seuraavaksi? Mihin mitättömään, mutta hyvinpalkattuun eläketiedottajan virkaan SDP aikoo kelpo-Joukon suomen tulevien eläkeläisten varoilla pelastaa?

Minusta Jouko Ahonen voisi perustaa olutravintolan, jossa syötäisiin miehisiä makkaroita ja sinappia.

Vieras (nimimerkki)

Kyse on ihan puhtaasti edelleenkin siitä, maksaisitko mielihyvin saman rahan uudesta mersusta ja ladasta, sitä en usko.

Yllättynyt (nimimerkki)

Kolumnisi luettuani minusta tuntui ensin että pelleilet kustannuksellamme. Sitten heräsi epäilys: Ehkä oletkin vain tietämätön ja vähän uhmaikäinen.

"Miksi ihmeessä samanpalkkaisuuden pitäisi olla tavoite?"
Samanpalkkaisuus ei ole mikään tavoite. Ihanko oikeasti luulit että palkkaerojen kaventaminen tarkoittaa sitä.

"Tuloeroista kiesustelu on hölmöä. Mitä ihmeen väliä sillä on mitkä ne erot ovat, pääasia että köyhät eivät ainakaan köyhdy."
Vai eivät köyhdy. Sinulla näkyy olevan sellainen omaperäinen käsitys, että rahan arvo ei ole suhteessa mihinkään.

Platonin mallista sanot että meillä ei olisi vessapaperia ym jos sitä oltaisiin noudatettu. Tämä on tietysti äärettömän vitsikästä. Päässäsi keksinnöt ja suuret palkkaerot korreloivat keskenään (mihin väite perustuu jää epäselväksi) kun todellisuudessa niillä ei ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Monet merkittävät yritykset (vaikkapa vain Apple) on pantu alkuun varsin vaatimattomissa oloissa. Puhut asioista sillä varmuudella jonka vain täydellinen tietämättömyys ihmiselle antaa.

"Suurin osa maailman keksinnöistä on syntynyt yhden ihmisen halusta olla parempi kuin muut."
Tämä näkemys on mölliyden huippu. Jos omien tekemistesi pontimena on olla parempi kuin muut ei siitä voi vetää sellaista yleistä johtopäätöstä että kaikki toiminta perustuu samoihin lähtökohtiin. Ihmisiä ajavat eteenpäin monet muutkin motiivit.

Kaiken kaikkiaan: Voi kauhistus!

Vieras (nimimerkki)

Lappilaiset ja osa oululaisistakin ovat hieman sivistymättömiä.

Käyttäjän ElSonico kuva
Sonico Elephas

"Monet merkittävät yritykset (vaikkapa vain Apple) on pantu alkuun varsin vaatimattomissa oloissa."

Ja perustajat ovatkin vähintään nelituhatkertaistaneet tulotasonsa, ei vain nelinkertaistaneet. Tämä onkin syy, miksi Apple syntyi.

luuserius (nimimerkki)

Kyllä se taitaa olla niin että auto on köyhän kulkupeli.
Suomessa tietysti katsokaan auton omistaja suurituloiseksi. Kaikki on niin suhteellista.

(ranskalaisekonomistien mukaan Saksa on paha tuloerojen kasvattaja, riistäjä)

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Niin, ameriikan raitilla, olet virallisesti köyhä, jos et omista autoa. Täällä olet vain tiedostava ja kultturelli kaupunkilainen.

Tosin, eräs tampereen satraappi, lensi aina omalla helikopterilla Helsinkiin kaupoille. Häneltä kysyttiin, miksi lentäen?
- Ei tule köyhiä vastaan matkalla.

Vieras (nimimerkki)

Finn Powerin perustaja Jorma Lillbacka lienee sanonut, että helikopterilla on niin kiva mennä töihin, kun ei tule köyhiä vastaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Lillbacka

pyörä (nimimerkki)

"naurettava" väite keksinnöistä, syntyvät halusta olla muita parempi

ilosta, tarpeesta,leikistä,uteliaisuudesta olisi pikemminkin kyse

minun mielestä

luuserius (nimimerkki)

Se on hyvä että toimittajilla on vielä jonkinlainen sananvapaus.

Muita keillä olisi jotain sanottavaa, joutuvat puhumaan kieli keskellä suuta, ettei inkvisitio sulje suuta.

Se on sitä suomalaista demokratiaa ja sananvapautta. Siksi kai meillä harakirejä tehdäänkin, mielipiteenilmauksena.

Vasta kun on eläkeiän kynnyksellä, uskaltaa usein suunsa avata, kuten Raimo Sailas. Ne ovat tervetulleita avauksia nekin.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Kyllä sinä olet luuserius aikoinaan tietyistä aiheista puhunut suusi hyvin puhtaaksi, ja ettei ihan, että kieli lensi jo suusta ulos.

No, se blogi on jo blogejen hautausmaalla.

Vieras (nimimerkki)

Olisi hyvä, jos Enbuske lakkaisi elämästä televisioluvanmaksajien rahoilla ja siirtyisi vapaan toimittajatyön piiriin. Usein ei ole nimittäin vapautta sanoa sitä, mitä ajattelee, kun elää demarinleipäpuust Pasilassa.

luuserius (nimimerkki)

Nordean päääekonomisti ja Suomen Pankin pääjohtaja tulevat mieleen esimerkkeinä. Kielenkannat aukeavat, kun pelkoa maallisesta inkvisiittorista ei enää tunne. Jo edesmenneitä henkilöitä.

Heidän hengenheimolaisiaan nyt kaipaisi julkiseen keskusteluun avauksia tekemään, terveinä ja hyvinvoipaisina. Tilausta olisi.

Joe-setä Singaporesta (nimimerkki)

Vaikka Embusken avaus oli hieman naivi, se avasi kuitenkin virkistävän keskustelun. "Tuloeroja on pienennettävä" on rasittava mantra, johon monet uskovat niin kuin uskonkappaleisiin uskotaan.

Kuten tästä keskustelusta on ilmennyt, pienet tuloerot eivät ole syy vaan seuraus tietynlaisesta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Jos tavoitteena on pieniin tuloeroihin pyrkiminen, mennään metsään, sillä tehokkain tapa pienentää tuloeroja on järjestää talouteen mahdollisimman suuri taantuma.

Perusajatukset Embuskella on mielestäni oikea: tuloerojen kaventaminen on eri asia kuin vähäosaisista huolehtiminen. Jälkimmäinen on kannattatettava poliittinen tavoite, ensimmäinen ei. Toinen hyvä pointti liittyy tulonmuodostuksen oikeudenmukaisuuteen: Suomessa ei sallita sitä, että ihmisiä palkitaan taloudellisesti siitä, jos nämä tekevät työnsä paremmin kuin kollegansa. Tämä pätee erityisesti julkisella sektorilla. Tulonjakokysymyksen kanssa tällä ei tosin ole kovin paljon tekemistä, sillä tulonjakoa se ei paljon hetkauta, saako hyvä kätilö vaikkapa 300 euron kannustinlisän tai ei.

Mitattavaan tulonjakoon vaikuttaa oleellisimmin se, mitä ylin ja alin 10 % ihmisistä tienaavat. Yleiseen onnellisuuteen ja esim. elinikäodotteeseen alimman kymmenen prosentin tilanne vaikuttaa vahvimmin. Siitä pitää huolehtia, että syrjäytyneiden joukko jää mahdollisimman pieneksi.

orso polaris (nimimerkki)

"Perusajatukset Embuskella on mielestäni oikea: tuloerojen kaventaminen on eri asia kuin vähäosaisista huolehtiminen. "

Singaporeen asti eivät ole yltäneet tiedot siitä, että Suomessa on joitain vuosia tietoisesti pyritty tuloerojen lisäämiseen. Siihen tähtäsi mm. vauraimpien verohelpotukset, joissa veroale oli suunnilleen keskituloisen kuukausipalkan verran. Asiaa perusteltiin vauraimpien työmotivaation ylläpitämisellä.

Nyt sitten ei ole varaa hoitaa terveydenhoitoa kunnolla. Yrityksilta poistettiin kelamaksut, koska se oli yritysten monivuotinen toiveuni. Nyt sitten vaikeavammaiset näyttävät yhä enemmän jäävän ilman toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta - mikä tulee jatkossa merkitsemään lisääntyviä laitoskustannuksia tai henkilökohtaisen avun tarvetta. Jäljelläolevan toimintakyvyn menettäminen on henkilökohtainen tragedia - jäljelläolevan toimintakyvyn ylläpitäminen kun mahdollistaa vaikkapa monen opiskelun ja työssäkäynnin.

Nuorisotyöttömyys on suurta, koulutuksien aloituspaikkoja on vähennetty. Työttömiä, ilman koulutusta jääneitä nuoria aikuisia motivoidaan puolittamalla toimeentulotuki perustuslain vastaisesti. Voi vain kuvitella, mitä nuori aikuinen, jolla on vastoinkäymisiä koulutuksen hankkimisessa ja töihin pääsyssä vaikkapa alkavan masennuksen tms syyn takia, kokee, kun parilla sadalla eurolla pitäisi selviytyä kuukauden menoista. Todennäköisesti tunnetta voi kuvata sanalla epätoivo.

Tuloerojen kasvattaminen todellakin vaikuttaa siihen, miten heikoimmassa asemassa olevia kohdellaan. Kun Suomi oli vauraimmillaan, laman aikana tehtyjä leikkauksia ei palautettu. Lapset lukivat kouluissa edelleen resuisia kirjoja, hoitohenkilökunta jatkoi vajaalla työskentelyä. Säästöillä kiristettyjä alettiin vain kiristää tehokkuusvaatimuksilla, jotta yrityksille jäisi enemmän voittoa jaettavaksi. Sillä tiellä ollaan yhä-

Joe-setä Singaporesta (nimimerkki)

Tunnet varmasti empatiaa huono-osaisia kohtaan, kuten jokainen inhimillinen ihminen. Osoitat myös joitakin yhteiskunnallisia epäkohtia. Kirjoituksesi ei kuitenkaan ota kantaa varsinaiseen asiaan.

Mahdollisimman tasainen tulonjako ei ole yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden synonyymi. Toistan: tulonjako Suomessa on sitä tasaisempi, mitä huonommin taloudessa menee. Ei kai se voi olla tarkoitus?

Tulonjaon tasaisuus ei kerro paljonkaan siitä, miten suomalaisilla yleisesti ottaen menee. Tulonjaon tasaisuudesta ei siis pidä kantaa yletöntä huolta, syrjäytymisen ehkäisemisestä kylläkin.

Esiin ottamistasi ongelmista muutama on vakava, osasta voi olla perustellusti monta mieltä. Mutta tulonjaon tasaisuuden kanssa niillä ei ole paljonkaan tekemistä. Tällä hetkellä verovaroista ei suinkaan tueta eniten vähiten ansaitsevien (nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat, pelkällä kansaneläkkeellä elävät) elämää, vaan tavallisia keskiluokan rientoja. Tällä tarkoitan äitiyspäivärahaa, ansiosidonnaisia, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, joukkoliikennettä, terveydenhoitoa, päivähoitoa, opetusta jne. Niihin ne verorahat pääasiassa menevät, eivät suinkaan syrjäytyneille tai muille eniten apua tarvitseville.

Tiivistyksenä vielä kerran: Embuske otti esiin tärkeän asian protestoidessaan sitä vastaan, että tilastollinen tulonjaon tasaisuus olisi muka yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden synonyymi. Tulonjako on suhteellista, köyhimmät elävät reaalisilla euroilla. Ne eivät todellakaan ole sama asia. Tulonjaon "tasaamista" voi tehdä joko a) pienentämällä ylimpien tuloluokkien mahdollisuuksia ansaita tai b) parantamalla alimpien tuloluokkien elinolosuhteita. Näistä vaihtoehto a ei ole viisas, vaihtoehto b on. Hyvin ansaitsevien verotuksen kiristäminen ei auta heikoimpia pätkääkään, jos ja kun jatkossakin verorahat käytetään keskiluokan tarpeisiin, kuten nykyään käytetään.

Kihlakunnan Kreivi (nimimerkki)

Ala-arvoinen kirjoitus edelliseen verrattuna.

Myisi kirjoittaja vaikka mainostilaa sen kätilönsä peffasta, siitähän sen "palkka" (kun teillä markkinasössöttäjillä rahanarvonmuodostus ja ihmisen "ansiot" sulautuvat aina yhteen huomaamattanne) nousee.

Kunhan isi ja äiti tekevät kätilöinnistä tosi-tv:tä, tai sketsin.

Vieras (nimimerkki)

Voisko tuloeroja kansanedustajien ja virkamiesten sekä Yleisradion toimittajien keskuudessa lisätä? Nythän kansanedustajat aikovat kuitata heille kuuluvan työmarkkinatuen sijasta 1 750 euroa / kk eikä tuloero istuvaan kansanedustajaan ole riittävä.

Olisiko esimerkiksi kaleerilaivan tulojakoero kannustava, esimerkiksi kapinaan kannustava?

Missä ovat tuloeroisimmat ja innostavimmat työyhteisöt? Minusta esimerkikiksi päällystön eläkepommi oli tuhoamiskeskitysleireillä ratkaisu mainiolla tavalla suorittavassa portaassa. Auschwitzissa ei ollut ongelma työntekijöiden eläkkeistä eikä tarvinnut Ilmarista eikä Varmaa.

Vieras (nimimerkki)

Minusta Yleisradion toimittajien tuloeroja voidaan kehittää. Kokoomuslaisille, joiden pitäisi olla porvareina oikeissa töissä eikä loisimassa sosialistisella sektorilla sosialidemokraattien kanssa, pitäisi maksaa palkkaa 1600 euro kuukaudessa, jotta hakeutuisivat oikeisiin töihin tuottavalle sektorille.

moro/kritiikki (nimimerkki)

Lyönpä hatullisen Helsinkiläistä, suomen-ruotsalaista mustaa lunta vetoa, että Tumppi Enbuske on tuleva kokoomuksen julkkisehdokas joissakin eduskuntavaaleissa. Ei vielä näissä, mutta kyllä hän vielä löysät pois ottaa, siitä olen varma.
Eikö niin Tuomas........Sinä tunnut haistavan helpon rahan.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Edellisessä kirjoituksessa antoi uskontunnustuksen Lasse Lehtiselle. Se, että tervaporvari mielistelee savolaista?

Kansantaloustieteilijä (nimimerkki)

Yleisradion toimittajilta pitäisi kieltää valtakunnanpolitiikka niin kuin puolustusvoimien palveluksessa olevilta. On epäeettistä hankkia kymmenientuhansien eurojen julkisuus televisiolupamaksuilla ja sitten saada ilmaiseksi sijoittaa tämä julkisuus omaan henkilökohtaiseen vaalikampanjaan maksutta.

Julkkispoliitikoille, jotka ovat "televisiosta tuttuja", pitäisi säätää jonkinlainen asuntotuloveroa vastaava veromuoto.

. suvituuli

Voisiko joku "pieniä" tuloeroja ja - sen muka - ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta nostavaa ajatuskulkua kannattava vastata seuraavaan:

Miten minun/kenen tahansa hyvinvointia k o n k r e e t t i s e s t i nostaa se, että tiedän ettei kenelläkään muullakaan mene sen paremmin?

(Varsinkin kun tiedämme, että nimenomaan alhaisilla tulotasoilla erityisesti materiaalisen elintason nousulla todetaan olevan hyvinvointia kohottava vaikutus.)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kirjoitit itsesi pussiin. Matalien tuloerojen kannattajat tähtäävät juuri ennenkaikkea alimpien palkkojen yms nostoon ja vain hyvin harvojen todellisten ökypalkkojen leikkaamiseen. Eli että pikkuisen suurempi pala kokonaispotista ohjautuisi sinne missä sen aiheuttama hyvinvoinninlisä olisi mahdollisimman suuri.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Suvituulelle: Tuskinpa sinun hyvinvointiasi voi rahalla enää nostaa mitenkään. Näin ollen ei silläkään ole elintasosi kannalta mitään merkitystä, vaikka pienituloisten tulotaso nousisi prosenteissa enenmmän kuin sinun. Molemmissa tapauksissa sinulle jää omaan käyttöön rahaa enemmän kuin varsinaiseen elämiseen tarvitset. No, sijoituksiinhan sitä sopii, eikä raja tule koskaan vastaan. Kysymys on ideologiasta ja siitä, ettei ahneudella rajaa ole.

Visitor (nimimerkki)

Tähän vielä kokonaisuudesta havaintoja...

"Vuoden 2000 toukokuussa kansaivälinen valuuttarahasto julkaisi raportin nimeltä "Maailmantalous 1900-luvulla" johon kuuluva käyrä-se oli painettu hyvin pienellä tekstillä, ehkä siinä toivossa, ettei kukaan huomaisi sitä-että vuosien 1950 ja 1973 välinen ajanjakso oli ylivoimaisesti 1900-luvun menestyksekkäin. Tälle aikakaudelle olivat luonteenomaisia pääoman kontrolloiminen, kiinteät vaihtokurssit, voimakkaat ammattiliitot, laaja julkinen sektori ja se, että hallituksen rooli kysynnän säätelyssä hyväksyttiin yleisesti. Todellisen bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu asukasta kohti oli kautta maailman 2,9 prosenttia-täsmälleen kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeinen keskiarvo.

Myttiä, että kahden vuosikymmenen liberalisointia on seurannut nopea taloudellinen edistys, varsinkin kehitysmaissa on vaikea saada kumotuksi. "Harvat taloustieteilijät ja vielä harvemmat journalistit ovat katsoneet asiakseen nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä tullaan epäilemättä rekisteröimään historiassa 1900-luvun huomattavimpana taloudellisena epäonnistumisena suuren laman ohella" kirjoitti Mark Weisbrot.

Siitä huolimatta, että Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmapankin aineisto on täysin yksiselitteistä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1960 vuoteen 1980 70 prosentilla asukasta kohti; seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana se kasvoi vain 7 prosenttia. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kasvu oli noin 34 prosenttia 1960- 1970-luvuilla; vuosien 1980 ja 2000 välillä ansiot asukasta kohti itse asiassa laskivat 15 prosenttia. Vaikka mukaan otettaisiin Etelä-ja Itä-Aasian nopeasti kasvavat taloudet, niidenkin kasvu asukasta kohti oli vuosina 1980-2000 alle puolet edellisten kahden vuosikymmenen keskiarvosta. Ja kuten arvata saatta, sellaiset "sosiaaliset indikaattorit" kuin elinikä, lukutaito, lapsikuolleisuus ja koulutus ovat huonontuneet entisestään."

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010...

Vieras (nimimerkki)

> On ihan järjetöntä väittää, että vaikkapa 1980-luvulla olisi ollut
> käytössä sama vauraus kuin nyt ja että nyt se vain jaetaan
> toisella tavalla. Näin monet silti tuntuvat luulevan. Nyt kärsitään
> puutetta sellaisista asioista, joita silloin ei ollut edes keksitty.

Puolitotuus. Nyt pitää esim. terveydenhoidossa nipistää sellaisistakin asioista joihin 80-luvulla oli varaa juuri siksi että kolmenkymmenen viime vuoden aikana on keksitty näitä "tuottavia innovaatioita" (=kalliita hankintoja). Koska anatomia kehittyyy tekniikkaa hitaammin on selvää että nämä uudet "tuottavat hoitomuodot" ja "tehokkaat tietohallintajärjestelmät" ovat perusterveyden(hoidon) kannalta pääosin turhia. Silti maamme tuottavuushankkeiden ja "innovaatiojärjestelmien" vuoksi juuri ne saavat osakseen rahoitusta. Ja perinteiset toimiviksi havaitut, työvoimavaltaiset (ja suhteessa edulliset) hoitomuodot ovat niitä jotka esitetään poikkeuksetta säästökohteina.

luuserius (nimimerkki)

Tyrmistyneiden talousmiesten manifestistä

Euro on siirtänyt taloussopeutumisen kokonaan työväestön hartioille. Kaiken kaikkiaan euron myötä työvoiman joustavuutta ja palkkamalttia on edistetty niin, että palkkojen osuus kokonaistuloista on vähentynyt ja epätasa-arvo lisääntynyt.

Kilpajuoksun pohjalle on voittanut Saksa, joka on onnistunut nostamaan vaihtotasettaan, naapurivaltioiden mutta myös oman työväestönsä kustannuksella. Saksalla on matalat työvoima-/palkkakustannukset ja sosiaalietuudet, mikä antaa sille kilpailuedun naapurimaihin verraten, jotka eivät ole onnistuneet kohtelemaan työväestöään yhtä kaltoin. Saksan vaihtotaseen nousu näkyy tappiona muiden maiden vaihtotaseissa, joka joissain tapauksissa on ainoa saavutus euroalueeseen liittymisestä.

------------------------------------------------------------------------

Jos Saksa irtaantuisi euroalueesta, niin tuloerot tasaantuisivat (kuin romaniassa) ja onnen aika saapuisi meille, kun paha talous- ja verokilpailu häviäisi maailmasta.

frank (nimimerkki)

Pitääkö Tuomas teekutsuja?

No että just just (nimimerkki)

Että hymyilevälle ja ruotsiakin puhuvalle kätilölle
enemmän palkkaa kuin totiselle, vain suomenkieliselle.
Vai miten se menisi?
Mitkäköhän olisivat kriteerit/vaatimukset korkeimmassa
palkkaluokassa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kovin monet tuntuvat kannattavan tuloerojen kasvattamista ja vastustavan niiden pienentämistä. Konkretisoidaan vähän.

Eli meillä on pätkätyöläinen joka ansaitsee osapäiväduunista 1000e/kk ja keskisuuren yrityksen johtaja joka tienaa 100.000 e/kk. Jos pätkätyöläinen siis saa 100euron korotuksen palkkaansa, niin johtajan täytyy näiden tuloerojen kannattajian mielestä saada enemmän kuin 10.000 euron korotuksen jotta tuloerojen kannattajien mielestä kehitys olisi tervettä. Heidän mielestään siis johtajan saama 9.000 euron palkanlisä olisi epäoikeudenmukaisen pieni, suorastaan kommunismiin viittaavaa.

Toinen tapa tarkastella näitä tuloeroja on katsoa minkälaisissa maissa on suuret tuloerot ja minkälainen yhteiskunta sosiaalisine ongelmineen on kyseessä. Vähän vanhempaa tietoa tästä löytyy vaikkapa osoitteesta: http://www.stat.fi/til/tjt/2004/tjt_2004_2006-06-1...

Eli tuolloin tuloerojen kannattajien ihanneyhteiskunnat euroopassa olivat siis Kreikka, Viro ja Portugali ja ne huonot maat taas Ruotsi, Tanska ja Norja. Jostain syystä minun on kuitenkin vaikeaa nähdä suurten tuloerojen siunauksellisuuteen. Maailmanlaajuisesti merkittäviä suurten tuloerojen maita olivat tuolloin Meksiko ja Venäjä.

Voisiko sittenkin olla niin, etteivät suuret tuloerot ole mikään oikotie onneen?

Haamu (nimimerkki)

Ainakin jossain vaiheessa Suomi oli innovaatioiden kärkimaita eikä silloin ainakaan ollut suuria palkkaeroja, kuten nyt. Palkkaerot ovat viime vuosina kasvaneet Suomessakin, mutta missä ovat ne innovaatiot?
Tuomas, luovuutta ei osteta rahalla eikä kaikki ajattele omaa etuaan pelkästään.

Nyt kun vedin maton tän blogin alta, niin seuraavaksi varmaan sanot, että verotuksella ulosmitataan aivovuotona luovuus ulkomaille. Sen allekirjoittaisinkin ennemmin, kuin Suomen sisäisen palkkeron syynä osaamiselle/luovuudelle/innovaatioille.

orso polaris (nimimerkki)

Verotuksen suhteen kannattaa muistaa, että kun muut maat tekevät tulonsiirrot vain niille, joille ne ovat välttämättömiä toimeentuloon, Suomi tekee tulonsiirtoja hyvintoimeentuleville, usein ansiosidonnaisesti, jolloin hyvintoimeentulevat hyötyvät tulonsiirroista pienituloista enemmän.

Haamu (nimimerkki)

orso, jos katsot vastaustasi kokonaisuutena, saatat huomata, ettei siinä ole mitään järkeä

Haamu (nimimerkki)

orso, jos katsot vastaustasi kokonaisuutena, saatat huomata, ettei siinä ole mitään järkeä

orso polaris (nimimerkki)

Haamulle: vastaus on oikein. Ei siinä olekaan mitään järkeä, että verotus on kovaa hyvintoimeentulevien saamien tulonsiirtojen takia, ja ne, jotka tarvitsisivat tulonsiirtoja välttämättä, jätetään ilman.
Vaan Suomessa tasavertaisuus on käsitetty jännittävällä tavalla: jopa miljonäärit kokevat olevansa tulonsiirtojen tarpeessa (esim maataloustuki 300 000e/yksi miljonääri).

Visitor (nimimerkki)

"Vaan Suomessa tasavertaisuus on käsitetty jännittävällä tavalla: jopa miljonäärit kokevat olevansa tulonsiirtojen tarpeessa (esim maataloustuki 300 000e/yksi miljonääri)."

Eikös nuo ole EU-tukia, Englannin kunigatar saa noita kaikkein eniten.

"Kuningatar on varmastikin tunnetuin EU:n maataloustuen nauttija, ja hän saa tukea nykyisin yli 500 000 euroa vuodessa."

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/10/1...

luuserius (nimimerkki)

Onkohan ihan järkevää verrata monikansallisen pörssiyhtiön johtajan ja pätkätyöläisen palkkoja.

Tuloero taitaa olla enemmänkin ideologiaa, jolla ehkä onkin vähemmän merkitystä taloudelliselle menestykselle. Ääripäässä on maat, joissa kansalaiset lahjovat lääkäreitä saadakseen hoitoa. Virallisestihan tuloerot ovat pieniä näissä maissa.

Suomessa kansalaiset saavat palkkaa kotisohvalle ja työntekijät saapuvat muualta. Tässäkö se ihannemalli. Taitaa olla ennemminkin todellinen ongelma kuin tuloerojen kasvu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ehkä olennaisinta on muistaa, että aina kun alle keskimääräisen tulotason omaava saa lisää liksaa pienentää se tuloeroja, ja vasta kun suurituloinen saa suhteessa enemmän lisää kuin pienituloinen suurentaa se tuloeroja. Eli käytännössä tuloerojen kasvun kannattajat eivät halua lisää liksaa kätilöille vaan suurituloisille johtajille, lääkäreille, lentäjille, yms. Siitä on kyse, ei pienituloisen ammatin erikoisosaajan paremmasta palkitsemisesta.

luuserius (nimimerkki)

Käytännössä pieniä tuloeroja kannattavat ajavat tulonsiirtoja suurien ahneiden sukupolvien etujen ylläpitoon. Menossa on iso ryöstö.
Ja keilles se musta pekka jää käteen.

orso polaris (nimimerkki)

"Onkohan ihan järkevää verrata monikansallisen pörssiyhtiön johtajan ja pätkätyöläisen palkkoja."

Mistä arvelet monikansallisen pörssiyhtiön johtaja saaman summan muodostuvan? Ettei vain tuloksesta, jonka tekee joukko kiinalaisia alaikäisiä nuoria, nälkäpalkalla, tehden kolmea vuoroa peräkkäin? Hereilläpysymisessä auttaa työnjohtaja, joka käy kepillä herättämässä työnsä ääreen nukkuvat nuoret. (kts esim. China Blues)

Kovin usein menestyksen taustalla on valtava joukko ihmisiä, jotka tekevät työtä huonoissa työoloissa, kelvottomalla palkalla. Niin oli aikana, jolloin orjuus oli laillista; ja niin on nyt, kun monikansallisten yritysten ei tarvitse noudattaa työaikalainsäädäntöä eikä maksaa kunnollista palkkaa. Kuluttajat nukkuvat , ja media myös. Ilmeisesti blogin toimittaja hyvinkin syvää unta.

Niin, että monikansallisen pörssiyhtiön johtajan ja pätkätyöläisen palkkojen vertaaminen on hyvinkin tärkeää ja oleellista.

Paljonko tuloeroja tasattava? (nimimerkki)

Kyllähän tuloeroja nyt ainakin vielä jossain määrin tasataan eli kyllä ainakin kyllä palkkaa nostavat lääkärit ja juristit maksavat kyllä jälkikäteen hyväpalkkaisina koulutuksestaan, sillä n 18%a palkansaajista maksavat 50%a tuloveroista.

Tuloverot tuloluokittain Luonnollisten henkilöiden tulo- ja verotietoja verotettavan ansiotulon mukaan luokiteltuna vuonna 2009
10 - 13.099 13.100 - 21.699 21.700 - 35.299 35.300 - 64.499 64.500 -
Veronalaiset tulot yhteensä (milj.€)
16 282 15 394 34 213 28 493 12 789
Verot yhteensä*  (milj.€)
2 332 2 462 6 930 7 662 4 436
Verojen osuus tuloluokittain
9,80 % 10,30 % 29,10 % 32,20 % 18,60 %
Maksajien osuus tuloluokittain
35,70 % 18,40 % 28,20 % 14,60 % 3,00 %

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil...

Vieraskynä (nimimerkki)

Tämä ikuisuusväite, että ei rikastuminen ole muilta pois on läpimätä.

Lähdetään siitä, että on olemassa yhteinen kakku. Jos joku ottaa osuuttaan isomman palan niin onhan se jumankekka muilta pois.
Nämä verakkaat tai varallisuutensa perineet olettavan heille kuuluneen aina pari ekstra siivua ja luulevat, että jokainen köyhäkin voi leipoa oman Sacherinsa. Painetaan sitten niin paljon seteleitä, että kaikilla on yllinkyllin. Ryöstely ainakin loppuisi.

Pena (nimimerkki)

Kun joku rikastuu se ei ole keltään pois, perustuu kasvuun.
Kun jollekin annetaan tulosiirtoja SE on pois siltä joka sen on tuottanut.
Ettekö saa ihan perusmatikkaa!

Chimie33 (nimimerkki)

Kun joku rikastuu se ei ole keltään pois, JOS SE perustuu kasvuun.

Kuinkakohan paljon kasvua Suomessa on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana jos ei sokeasti tujoteta BKT:tä vaan otetaan huomioon Kauppatase (laskenut roimasti), velat (lisääntyneet roimasti) ja ulkomaille maksetut osingot!

Jos nää kaikki ynnätään yhteen niin eipä juuri kasvua ole ollut, taitaa jopa olla päin vastoin ja silloin jos joku rikastuu se on muilta pois, koska potti on kutistumaan päin.

Me olemme USA:n viitoittamalla tiellä kauhea kauppavaje ja kauhea velan otto, olemme vain noin 5-15 vuotta jäljessä, mutta pitääkö meidän todella joutua samaan jamaan kuin he ennenkuin avaamme silmämme?

orso polaris (nimimerkki)

"Kun joku rikastuu se ei ole keltään pois, perustuu kasvuun.
Kun jollekin annetaan tulosiirtoja SE on pois siltä joka sen on tuottanut.
Ettekö saa ihan perusmatikkaa!"

Niin. Kun aasialaisessa hikipajassa alaikäinen tyttö tai poika tekee kolmea vuoroa nälkäpalkalla, ja kun vanhemmat tekevät nälkäpalkalla aamusta iltaan töitä jättäen pikkulapset keskenään kotiin, he tekevät tuottavaa työtä, mutta eivät hyödy siitä itse. SE on tulonsiirto tuottavaa työtä tehneeltä monikansallisen yhtiön johdolle ja omistajille, ihan perusmatematiikkaa. Mutta ei oikeudenmukaista.

Samaan pyritään Suomessa. Palkataan vierastyövoimaa, jotta voidaan kiertää veroja. Irtisanotaan koulutettua henkilökuntaa, ja palkataan samat ihmiset "työharjoittelijoina" veronmaksajien kustannuksella takaisin. Omistaja hyötyy, veronmaksajat maksavat työttömyyskustannuksia ja jopa yritystä hyödyttävän tuoton aikaansaamisen! -Ja ihmiset jäävät vaille kunnollista toimeentuloa. Tuloerot kun pitää tehokkaasti saada kasvamaan...

Antti Pantti

Sinänsä hienoa, että et niele tätä ajatusta ja taustaa purematta.

Olisi ehkä kuitenkin hyvä pohtia mihin yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja perimään Platonin ajatukset perustuivat. IPadilla tai ilman.

luuserius (nimimerkki)

Miten voidaan puhua tuloeroista, kun sadat tuhannet suomalaiset saavar palkkaa kotisohvalle ja samaan aikaan tarvitaan työvoimaa ulkomailta ?

Ongelma on sosiaalinenpoliittinen, eikä sitä voida korjata millään tulontasauksella. Onko työtätekevää ihmistä rangaistava siitä että poliittinen järjestelmä on luonut painajaisen kansantalouteen ?

Tuula saskia (nimimerkki)

" Luuserius " ei ole ihan väärässä.

Tarjonta ja puute eivät kohtaa.

Hän, joka ratkaisee tämän pulman, ansaitsee suomalaisen Nobelin.

orso polaris (nimimerkki)

"Miten voidaan puhua tuloeroista, kun sadat tuhannet suomalaiset saavar palkkaa kotisohvalle ja samaan aikaan tarvitaan työvoimaa ulkomailta ?

Ongelma on sosiaalinenpoliittinen, eikä sitä voida korjata millään tulontasauksella. Onko työtätekevää ihmistä rangaistava siitä että poliittinen järjestelmä on luonut painajaisen kansantalouteen ?"

Vierastyövoimaa käytetään siksi, että silloin pystytään maksamaan alempaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää. Aina entistä suurempaan voitto-osuuteen tähtäävä ja vain omistajan etuun keskittyvä ideologia on menettelyn taustalla.

Yritysmaailma pyrkii antamaan kuvan, että yrityksillä olisi oikeus asettua yhteiskunnan ulkopuolelle vain hyväksikäyttämään työvoimaa. Ajatusmalli on ehdottomasti väärä: yritys on osa yhteiskuntaa. Se käyttää hyväkseen infrastruktuuria, ja se saa koulutettua työvoimaa. Se on vastapalveluksen velkaa. Vastapalvelus on toimia koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla: olla tuhoamatta ympäristöä ja tuoda kunnollinen toimeentulo kansalaisille.

Kun äänestetään suurempien tuloerojen puolesta, äänestetään korkeampia hintoja, heikompaa tulotasoa, heikkolaatuisia palveluja ja lisääntyvää työttömyyttä. Tuloerot aikaansaadaan teettamällä työ kohtuuttoman halvalla ja luistelemalla yhteiskuntavastuusta. Veronmaksajan kannattaa miettiä asiaa ennen äänestyskoppiin siirtymistään. (Tosin huonostipa siellä valinnanvaraa on.)

. suvituuli

"21.1.2011 18:21 Marko Kivelä
Kirjoitit itsesi pussiin. Matalien tuloerojen kannattajat tähtäävät juuri ennenkaikkea alimpien palkkojen yms nostoon ja vain hyvin harvojen todellisten ökypalkkojen leikkaamiseen. Eli että pikkuisen suurempi pala kokonaispotista ohjautuisi sinne missä sen aiheuttama hyvinvoinninlisä olisi mahdollisimman suuri."

*****

En muuten kirjoittanut.

Kuten ylempänä tässä ketjussa kirjoitin:

"Tulonjakoon liittyen yhteiskunnan tasolla a i n o a o i k e a k y s y m y s on seuraava:
Tavoittelemmeko tilannetta (a), jossa tuloerot ovat pienet?
vai,
tilannetta, jossa tulonjakoon ei kiinnitetä sen kummempaa huomiota, mutta jossa pienimmätkin tulot ovat suuremmat kuin keskimääräiset tulot järjestelmässä (a)?"

*****
Ei liene epselvyyttä siitä, kumpaa kannatan - eli "p i e n i m m ä t k i n tulot ovat suuremmat..."

Sitä paitsi - sillä, että alhaisimman tulokymmenyksen tulot (="ennenkaikkea alimpien palkkojen yms nostoon") nousevat, EI juurikaan vaikuteta TULONJAKOON vaan nimenomaan pienimpien tulojen kasvattamiseen.

MrrKAT (nimimerkki)

Onnella saatu menestys miljonääriksi hyväksytään, mutta työllä (keksinnöllä) ei. Miten ihmeessä ?
No kysyin tätä hiukan kierosti eräällä foorumilla. Onni oli tässä tapauksessa lottovoiton saanti ja työvoittona taas osakkeita.

Tuhat miljonääriä Suomessa hyväksytään, jos kyse on lotosta koska tumpelollakin on siihen mahdollisuus.

Visitor (nimimerkki)

"Tuhat miljonääriä Suomessa hyväksytään, jos kyse on lotosta koska tumpelollakin on siihen mahdollisuus."

"Tutkimus: Suomessa 22 400 miljonääriä"

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article46471...

Nikke (nimimerkki)

Tuomas Enbuske yrittää naamioida yritysjohtajien optioita ja silkkkaa ahneutta, jotka ovat oikeasti tuloerojen kasvun syy. Verotus ja palkkataso on tuloerojen syynä yhtä vähäinen nykyään kuin Platonin tai Afrikan metsästäjä-keräilijöiden aikana.

Hesarissa pankinjohtajia ja finanssialan johtajia rinnastettiin Ranskan vallankumouksessa päänsä menettäneisiin Bourboneihin. Osuvampaa vertausta saa hakea. Jos tarpeeksi pitkälle mennään, alkaa giljotiinit taas kolahdella.

Visitor (nimimerkki)

"Tuomas Enbuske yrittää naamioida yritysjohtajien optioita ja silkkkaa ahneutta"

Eikös se paperin Ahonenkin kehunut kovasti ja puolustellut isoja palkkoja ;-)

"Ahonen hyllytettiin marraskuussa 2010 Paperiliiton johdosta, kun hän puolusti julkisuudessa Varman Matti Vuorian saamaa 700 000 euron palkkaa"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Ahonen

Jokaisen suuren omaisuuden takana on rikos ihmiskuntaa vasta (nimimerkki)

Ei kai rahanahneet mitään hyödyllistä kehitä, ainoastaan varastavat.

Vieras (nimimerkki)

Sinä kuulemma kävelet viidenteenkymmenenteen kerrokseen?

Vieras (nimimerkki)

Demokraattisessa yhteiskunnassa teoreettinen (ja käytännön?) maksimituloero rikkaiden ja köyhien välillä sijaitsee vallankumouksen rajapinnalla, ja mieluiten hieman sen yläpuolella.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden suuren eriarvoistumisen aika - todellisen köyhyyden kasvun aika - on johtanut kehitykseen lähelle tuota rajapintaa.

Mutta koska olemme herranpel... virkapelonalainen lumedemokratia, vallankumouksen kuplintaa ei näy vielä... vaikka ehkä jo pitäisi.

Pehmeää oikaisuliikettä toivoen.

luuserius (nimimerkki)

Jatketaan tuloeroista kotisohvalta. Yli miljoona suomalaista saa ''palkkaa'' kotiin. Moni heistä ansaitsee enemmän kuin pätkä- ja määräaikaissukupolvi. Työnnetään eläkeputkiin ja yritykset pääsevät eroon kalliiista työvoimasta. Kuka maksaaa. No tietysti me nuoremmat.

On luotu järjestelmä, joka on kuin pahin hirviö. Osa ihmisistä elää tuloloukuissa, osa on working poor- luokkaa. Kun puhutaan tulonsiirroista ja siitä miten hyvinvointiyhteiskunta pidetään pystyssä, niin keiden etua täällä lopulta ajetaan?

Politiikan tulos on melko huono, kun isot edut ja eläkkeet saanut sukupolvi on leikkaamassa meidän nuorempien eläke-etua, velkaannuttamassa meidät ja heikentämässä meidän ostovoimaa.
Siinä sitä tuloeroa kerrakseen. Ja moni nuori veisaa virressä mukana. Mahtavatko ymmärtää mitä laulua lauletaan ?

orso polaris (nimimerkki)

"On luotu järjestelmä, joka on kuin pahin hirviö. Osa ihmisistä elää tuloloukuissa, osa on working poor- luokkaa. Kun puhutaan tulonsiirroista ja siitä miten hyvinvointiyhteiskunta pidetään pystyssä, niin keiden etua täällä lopulta ajetaan?

Politiikan tulos on melko huono, kun isot edut ja eläkkeet saanut sukupolvi on leikkaamassa meidän nuorempien eläke-etua, velkaannuttamassa meidät ja heikentämässä meidän ostovoimaa.
Siinä sitä tuloeroa kerrakseen."

Tulonsiirroista suuri osa menee ansiosidonnaisina hyvintoimeentuleville. Eläke-etuuksista ei kannata tehdä sukupolvikysymystä, sillä myös nyt eläkkeelle jäävien sukupolven sisällä on eroja. On niitä, jotka joutuvat tulemaan toimeen minimillä, ja niitä, joiden eläkkeistä olisi varaa leikata.

Huomiota voi kiinnittää siihenkin, että yhtä aikaa kun vaaditaan työurien pidentämista ja eläke-etuuksien pienentämistä, kieltäydytään eläkekatosta, yritykset ostavat johtajistolleen muhkeita lisäeläkkeitä ja tuloerojen kasvatusriehakkuudessa korkeimmiksi nostetut palkat tulevat nekin joskus eläkelaskennan perusteeksi.

Yritysmaailma toimii tässäkin ristiriitaisesti: vaatii kiristystä pienissä tuloluokissa ja syytää huolettomasti moninkertaisen määrän pienelle ryhmälle. Silti poliittiset päättäjät nielevät koko sopan täysin kritiikittöminä marionetteina. Kuka äänesti?

luuserius (nimimerkki)

Nuorempana kiinnitän huomiota kokonaisuuteen. Suuri sukupolvi maksoi vanhemmilleen kehnoja eläkeetuja ja sitten jättävät myös jälkipolville paitsi velkapommin, niin myös tyhjän eläkekassan. Ja se ei riitä, vielä pitää korottaa meidän eläkemaksuja, piiloveroa, yms. veroja, ja päälle lisävelkaa.
Kyllä tässä olisi vähän isomman luokkasodan paikka. Meitä vedätetään aika rajusti ''tuloeroilla''. Meidän ostovoima ja eliiden leikkaamisesta ei puhettakaan.ntaso tulee laskemaan kuin lehmän häntä ja kuten mainittua, eläkke.
Ja hyvinvointeiskunta pyrkii jaolle perintöjä jakamaan. Rahapulasssa sekin.

Vieras Markku Palonen (nimimerkki)

Pieru,on pakko, se haisee,joko pahalle tai hyvälle,riippuen kuka haistelee.Enbusken pieru haisee hänelle hyvälle ja muille pahalle -.Siinä on kaikille toimintaa omalle sanalle.Rakennetaan suomenruotsalaisille oma valtakunta omalle rahalle.

J. Gagarin

Luin tänään Newsweekin artikkelin Suomesta, joka tällä kertaa rankeerattiin maailman kuudenneksi onnellisimmaksi maaksi:

It's dark and cold in the winter and has some of the highest taxes in Europe. But that doesn't get in the way of Finns' overall happiness. High quality medical care — at little to no cost — contributes to the country's high average life expectancy. The country's free educational system is one of the best, resulting in a 100% literacy rate. Poverty is rare; so too, is extreme wealth. “Our beloved government makes sure that taxes are high enough to prevent easy ways to riches,” says Jaakko Lehtonen, director-general of the Finnish Tourism Board. “Finns think a good salary is two cents higher than your neighbor's; it's enough to make you feel wealthy and subsequently, happy,” he says.

Siinä teille niistä Suomen suurista tuloeroista!

Vieras (nimimerkki)

Enbuskesta kannattaa muistaa, että hän on maanpetoksellisen Svenska.nu-verkoston varapuheenjohtaja. Kyseistä lafkaa rahoittaa Ruotsin valtio, tavoitteena on säilyttää Suomessa pakkoruotsi ikuisesti.

Quislingeilla voi toki olla hyvät tulot, ja silloin kannattaa tietysti puolustella tuloeroja.

Mika Aavakoski

Kyllä parempi palkka saa aikaan kilpailua kyseisestä työpaikasta. Tälläkin hetkellä moni yrittää eduskuntaan kansanedustajaksi. Vaikka ehdokkaat eivät sitä myönnä, niin kyllä edustajan palkkaus ja muut edut sinne ovat yksi tärkeä osa miksi he eduskuntaan haluavat. Onhan monelle kansanedustajan tulotaso merkittävästi parempi, kuin heidän nykyisensä.

Kuten Tuomas sanoi, ei se palkka ole se tärkein motivaation lähde. On kuitenkin saavutettua elintasoa hyvin vaikea lähteä laskemaan.

Esimerkiksi uuden ydinvoimapäätöksen aikana olisiko vihreä ministeri pysynyt hallituksessa, jos hänellä ei olisi ollut sijoitusasuntoa rahoitettavana? Ei. Miksi sitten piti tehdä päätös omaa ideologiaa vastaan? Siis ideologiaa, jossa ydinvoima on se suurin "ei". Koska hänellä on sijoitusasunto jota hän vain ministerin tuloilla pystyy rahoittamaan. Näin se vaan menee.

Onko kaikki joilla on suuri palkka älykkäitä, omilla ansioilla palkkansa ansainnut. Ei, mutta keskimääräistä enemmän on.

Siksi olen ehdottanut, että kansanedustajien palkat on monin kertaistettava (http://mika.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23725-kansane...) jotta eduskunnassakin nähtäisiin keskimääräistä enemmän älykkäitä, omilla ansioilla paikkansa ansaitsevia ihmisiä.

Vieras (nimimerkki)

Jos kerta se jatkuva kasvu on suhteellisen ikuista, miks pitää puolukoiden ja sähkön hinnan nousta 30o/o ja eläkkeiden alle 1o/o ?
Eiks se ikuinen kasvu riitä nostamaan tuloeroja riittävästi, että siitä köyhäkin hyötyis eikä aina vain köyhtyis ja köyhtyis lisää ???
Ei oikein mahdu mun maalaislanttuun tää tämmönen Ykspuskan(?) nerokas matemaattinen teoria, vaikka miten päin päätä kääntäis. "Kun ei rahat riitä jukolauta !." (Irwin)
"Eduskunnan neuvo on: Rukoile ja kiitä.
Eihän kai se nyt elatukseen riitä."

Kuka täällä oikein yrittää kusettaa ja ketä?

kysy yks suhteellisen köyhä Einstein

TDM (nimimerkki)

Lainaus "21.1.2011 20:31 Vieras (nimimerkki)
Demokraattisessa yhteiskunnassa teoreettinen (ja käytännön?) maksimituloero rikkaiden ja köyhien välillä sijaitsee vallankumouksen rajapinnalla, ja mieluiten hieman sen yläpuolella.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden suuren eriarvoistumisen aika - todellisen köyhyyden kasvun aika - on johtanut kehitykseen lähelle tuota rajapintaa."

Esitätkö virallisen tilaston jossa todistetaan että todellinen köyhyys on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana - se olisi mielenkiintoista nähdä.

Tosiasia on että köyhäkin on tänä päivänä paljon rikkaampi kuin 20 vuotta sitten. Totta on myös että rikas on vielä enemmän rikkaampi. Referenssi rikkaudelle on kasvanut valtavasti. Vallankumouksen rajapinta, hohhoijjaa. Jos oikeasti köyhyys olisi arkipäivää ja kasvaisi, täällä ei äänestettäisi perussuomalaisa vaan oltaisiin barrikadeilla vaatimassa verta. Jotenkin tuntuu että 24-Karhu perjantai-iltana kiinnostaa enemmän. Jos se on vara ostaa niin köyhyydestä on turha puhua.

Hassua että tuloerot niin kovasti kiinnostavat. Tuloerot kapenivat viimeisen 20 vuoden aikana tasan kaksi kertaa; 90-luvun lamassa ja 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena. Tämä johtui lähinnä siitä että rikkaat köyhtyivät pirusti. Jos seuraamme analogiaa "tuloerot ovat pahasta" niin pakosta tulemme päätelmään "lama-aika on hyvästä". Näinkö, mitä?

Vieras ABC kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen (nimimerkki)

Kommentti nimimerkki DTM:n puheenvuoroon.

No tämäpä se vasta näppärää; köyhät on entistä rikkaampia ja rikkaat vielä enemmän.
Mutta samanaikaisesti "rikkaat ovat köyhtyneet pirusti".
Akrakadabraa.
Tai totta.
Tosiasiassa kaikki ovat köyhtyneet pahan kerran viime aikoina, kun on eletty kuin viimeistä päivää jo pitkään.
Alkaa tulla pikkuhiljaa pää vetävän käteen?
mutta köyhä on tässä hullunmyllyssä köyhtynyt enempi
ja siks se kohtalo iskee ensiksi köyhää kuluttajaa. Joka on äkkiä loppuunkulunut ja köyhtynyt absoluuttisesti alle kaikkien toimeentulorajojen alle aikayksikön. Rikas siinä vielä aikansa porskuttaa, kun ostaa työtä ja mammonaa niin kauan kuin rahat riittää..

Ja niinhän sitä sanotaan, että
"raha on roskaa
roska on paskaa
ja paska ei lopu koskaan"

Mutta saattaa olla, että äkkiä ei olekaan, mitä ostaa.
Vanha totuushan se on sekin, että se on vielä halpaa, kun rahalla saa...

Vieras (nimimerkki)

"Esitätkö virallisen tilaston jossa todistetaan että todellinen köyhyys on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana - se olisi mielenkiintoista nähdä."

Mene katsomaan leipäjonoja eripuolilla Helsinkiä, äläkä täällä pölise hölmöjä.

Ja luuletko, että osa eläkeläisistä kerää ilokseen tyhjiä pulloja lähiöostareiden liepeillä, risaisissa vaatteissa.

Visitor (nimimerkki)

Tuloerot...

"Näin ökyrikkaille lapioitiin lisää rahaa"

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/04/varallisuus...

"Tuloerojen kasvu onkin pitkälti sitä, että rikkain kymmenes kiskoo selvästi eroa muihin.

Pienituloisimpien suhteellinen asema taas heikkenee ja esimerkiksi työttömien käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin laskeneet jo neljä vuotta peräkkäin..." (näin siis jo v. 2000)

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/04/tuloerojen-...

"Tuloerojen kasvusta kiinnostuttiin Suomessa vasta helmikuussa 2005, kun professori Matti Tuomalan ryhmä julkisti tutkimuksensa, jonka mukaan rikkaimman prosentin tulot kasvoivat 1990-luvulla yli 120 prosenttia, mutta pienituloisimman kymmeneksen käytettävissä olevat tulot laskivat."

Vieras (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus. Kaikkien palvelujen yksityistäminen ajaisi tuottavuutta ylös, sanoivat vanhat katkerat kommunistit ihan mitä tahansa.

Vieraskynä (nimimerkki)

Kun suurimmalla osalla kansaa on jo tällä hetkellä tili tyhjä ennen palkkapäivää, millähän konstilla he lisäisivät yksityisten palveluiden käyttöä?

J. Gagarin

Konsti on tuloverojen alentaminen.

Visitor (nimimerkki)

"Konsti on tuloverojen alentaminen."

Jenkkimallisia harhakuvittelmia ;-) Niin pienissä tuloissa veronalennukset vaikuttaisivat samalla tavalla, kuin ruoan arvonlisäveron ale, jota isona vitsinä jo pidetänkin. Huomattavasti tehokkaammin vaikuttivat ne punaiset laput joissa ruoan hintaa oikeasti alennettiin tosiaan 30-50 prosenttia, kun alkoi viimeinen myyntipäivä lähestyä. Niin isot veronalaennukset lopettaisivat kuitenkin valtion ja julkiset palvelut jokseenkin kokonaan, ellei valtiolla ole muita tuloja...

Tuomas Taivasaho

Jotta talous saataisiin kasvuun, on yritystoiminnan edellytyksiä parannettava, verotusta kevennettävä ja ostovoimaa lisättävä. Synnytetyllä mannalla rahoitetaan hyvinvointivaltio. Levy ei tunnu kuluvan vaikka sitä soitetaankin kehysneuvotteluista toiseen.

Sekoomukselta odottaisin selvitystä miksi talouden pitää kasvaa hyvinvointivaltion rahoittamiseksi. Sama kansantulokakku riitää nykyisten palveluiden rahoittamiseksi. Onhan Suomi rikkaampi kuin koskaan.

Niinkuin tiedetään, kansantulo voi kasvaa eikä ole vakio. Jaetaanko kasvu tulotason ylä- vai alapäähän, on poliittinen valinta. Nousee tulot millä tulotasolla hyvänsä, päätyy varallisuus kuitenkin lopulta tulohierarkian yläpäähän. On siis mielekästä verotuksella kierrättää varallisuutta tulohierarkian alapäähän.

Perustulolla elävä ei hanki autoja eikä asuntoja, mutta maitoa ja leipää kyllä. Hyvätuloisten ja varakkaiden vaurastumisen kohtuuttomasti aiheuttaa varallisuustuotteiden kallistumista aina. Lopulta hinnoitteluepätasapaino korjaantuu ja aiheuttaa taantuman tai laman.

Nousukaudella keskiluokka kokee rikastuvansa asuntojen ja osakkeiden hintojen nousevan. Vaihtoehto olisi työllisyyden pysyvämpi paraneminen, mutta kukapa työssä oleva sellaista haluaisi.

Joku tuumasi ihmisten opiskelevan tavoitellen parempia tuloja. Yleisesti näin varmaankin on. Opiskelun uskotaan kannattavan enemmän kuin puolitetulle vähimmäisturvalle jäänti. Yksilötasolla opiskelusuuntaus taidetaan valita mielenkiinnon ja opiskelupaikan saannin perusteella. En kyllä ymmärrä miten opiskeluhalukkuudella yritetään perustella kohtuuttomia palkkaeroja.

Markkinamiesten lamasta selviytymisstrategiaksi on valittu nostaa muutama prosentti pääomatulojen verotusta ja laskea yhteisöveroja vielä reilummin. Osoittaa kohtuutonta härskiyttä esittää laman varjolla omistavan luokan tulonjaon osuuden kasvattammista.

TDM (nimimerkki)

Lainaus "Marko Kivelä
Kovin monet tuntuvat kannattavan tuloerojen kasvattamista ja vastustavan niiden pienentämistä. Konkretisoidaan vähän.
Eli meillä on pätkätyöläinen joka ansaitsee osapäiväduunista 1000e/kk ja keskisuuren yrityksen johtaja joka tienaa 100.000 e/kk. Jos pätkätyöläinen siis saa 100euron korotuksen palkkaansa, niin johtajan täytyy näiden tuloerojen kannattajian mielestä saada enemmän kuin 10.000 euron korotuksen jotta tuloerojen kannattajien mielestä kehitys olisi tervettä. Heidän mielestään siis johtajan saama 9.000 euron palkanlisä olisi epäoikeudenmukaisen pieni, suorastaan kommunismiin viittaavaa. "

Hei Marko.

Jos konkretisoit niin konkretisoi sentään jollain oikeilla asioilla, etkä tuollaisella hutulla. Puhe oli tuloeroista eikä palkankorotuksista. Lisäksi - ei sitten tullut mieleen että "johtaja" maksaa veroja tuosta palkastaan pikkuisen enemmän kuin tämä 1000 EUR kuussa ansaitseva köyhä. 1000 EUR / kk, eli 12 000 EUR vuodessa ansaitseva maksaa veroja vuodessa yhteensä 736 EUR. 10 000 EUR / kk, eli 120 000 EUR vuodessa ansaitseva maksaa vuodessa veroja 46 905 EUR, eli 64-kertaisesti verrattuna 1000 eur / kk ansaitsevaan. Tämä ilman vähennyksiä Helsingissä kuuluen kirkkoon. Toki mahdollista on kikkailla tuloja pääomaverotuksen piiriin mutta oikeasti palkansaajalla aika rajallisesti. Niin että onko mielestäsi nämä rikkaat siat, "johtajat", riistämässä kansaa vaiko mitenkö?

YachtBar (nimimerkki)

Missä todellisuudessa tuomasenbuske oikein elää ? Ja tätä hehkutetaan upeana kolumnina - ohoh.

Sanankäytön jätti tumaa - " voidaan sitten jossain komiteoissa ja laitoksissa päättää, mitä ihmiset saavat elämällään tehdä ja kuinka paljon rikastua." - Laitoksissa ja komiteoissa ?

"Tuloeroista huolestuminen on muotia" - tilastollinen tosiasia onkin muotiasia !

Ja kun tuomasenbuske pääsee vauhtiin hän näkee ja kuulee (laitoksen vai komitean ?) vaativan jo samapalkkaisuutta, kysellen - "Miksi ihmeessä samanpalkkaisuuden pitäisi olla tavoite?"

Matalapalkka-ongelma terveydenhoidossa ratkeaa kilpailulla. Ohoh ! Ja tuomasenbuske toteaa - joka ei näin ajattele on hyväntahoinen hölmö.

Kiitos kolumnistasi tuomasenbuske - avasit silmäni arvomaailmasi suhteen.

Tuomas Taivasaho

Miten Enbusken ohjelmat Ylessä liittyvät julkisen palvelun tehtävän hoitamisen rooliin. Vittuilua en katso sellaiseksi.

TDM (nimimerkki)

Lainaus "21.1.2011 23:29 Tuomas Taivasaho
Joku tuumasi ihmisten opiskelevan tavoitellen parempia tuloja. Yleisesti näin varmaankin on, koska opiskelu uskotaan kannattavan enemmän kuin puolitetulle vähimmäisturvalle jäänti. Yksilötasolla opiskelusuuntaus taidetaan valita mielenkiinnon ja opiskelupaikan saannin perusteella. En kyllä ymmärrä miten opiskeluhalukkuudella yritetään perustella kohtuuttomia palkkaeroja."

Jotain rajaa. Kyse ei ole siitä mihin varallisuus keskittyy vaan mitkä ovat ihmisten mahdollisuudet liikkua, HALUTESSAAN, parempaa varallisuutta kohden. Tässä maassa on ilmainen koulutus. Jokainen voi tehdä ihan mitä haluaa. Oikeasti. Jos tuntuu että haluaa taiteilla ja elää huonommalla palkalla niin se on oma valinta. Jos haluaa tehdä rahaa niin alkaa pankkiiriksi. Se on ihan jokaiselle mahdollista. Jos oma mielenkiinto ryhtyä sairaanhoitajaksi on suurempi kuin potentiaaliset kovat ansiot, niin onko sitten varaa valittaa? Mikäli opiskelupaikka on kiven alla, niin olisiko syytä miettiä että voisiko tehdä kovemmin töitä että paikka aukeaisi? Niin monet ovat tehneet. Ei täällä kukaan perseellään istu tienaamassa, vaan varallisuutta on oikeasti tehty ihan perkeleenomaisella työllä.

Tuomas Taivasaho

Kyse on rahavirroista taloudessa. Ei siitä haluaako joku pankkiiriksi.

Vaikka jokainen tekisi töitä enemmän, jää joku ulkopuolelle. Koulutusmestoja on rajallinen määrä.

"Ei täällä kukaan perseellään istu tienaamassa, vaan varallisuutta on oikeasti tehty ihan perkeleenomaisella työllä."

Miten niin ei istu kukaan perseellään ansaitsematta. Enimmäkseen tulee päivät kuorsattua ja annan muiden tehdä perseellään työtä puolestani.

TDM (nimimerkki)

Täällähän voi viettää vaikka koko illan:

Lainaus 21.1.2011 23:32 YachtBar (nimimerkki)
""Tuloeroista huolestuminen on muotia" - tilastollinen tosiasia onkin muotiasia !"

Siinä sulle tilastollista tosiasiaa: "Tuloerot jatkoivat supistumistaan vuonna 2009" - Linkki vie tilastokeskuksen sivuille.

http://www.tilastokeskus.fi/til/tjkt/2009/tjkt_2009_2010-12-17_tie_001_fi.html"

Vieras (nimimerkki)

En nyt oikein ymmärrä tätä tuloerokeskustelua. Itse tienaan selvästi alle 2000€/kk. Asun kuitenkin hyvällä alueella (Ullanlinna), jossa on paljon varakkaita ja rikkaita, sillä löysin sattumalta markkinoiden ulkopuolelta järkivuokraisen asunnon.

Hienoja autoja on kadun varret täynnä ja rahaa tuntuu olevan. Ei se minun elämääni vaikuta, jos muilla on ja minulla ei. Ei minulla ole rahaa autoon, saati edes hyvään polkupyörään. Ei se aiheuta minuassa kuitenkaan kateutta tai katkeruutta. Mitä sillä on väliä, jos joku tienaa minua selvästi enemmän. Ei se ole minulta pois. Ovat kai sen ansainneet tekemällä kovasti duunia... tai sitten eivät, mutta kuitenkin: mitä sitten?

Tuloeroni muihin nähden täällä on varmaan todella huimat. Mitä tämä tuloero sitten aiheuttaa? Ei mitään. Siis, en oikeasti vain ymmärrä mitä ihmeen merkitystä sillä on ja miksi se on niin kauhean hirveä asia. Valistakaa nyt joku ihmeessä!

Se on eri asia onko tässä jatkuvassa romun lisääntymisessä mitään järkeä ympäristön kannalta. Ei varmaankan ole. Mutta sitä voi kyllä rikastua "romuttomastikin" uusilla innovaatioilla.

En ole kateellinen toisten omaisuuksista. Tärkeintä vain on, että se jolla on kohtelee minua ihmisenä yhdenvertaisena, eikä alentavasti siksi, että olen häntä köyhempi. Millään muulla ei ole merkitystä.

orso polaris (nimimerkki)

vierass: "En nyt oikein ymmärrä tätä tuloerokeskustelua. Itse tienaan selvästi alle 2000€/kk. Asun kuitenkin hyvällä alueella (Ullanlinna), jossa on paljon varakkaita ja rikkaita, sillä löysin sattumalta markkinoiden ulkopuolelta järkivuokraisen asunnon.

Tuloeroni muihin nähden täällä on varmaan todella huimat. Mitä tämä tuloero sitten aiheuttaa? Ei mitään. Siis, en oikeasti vain ymmärrä mitä ihmeen merkitystä sillä on ja miksi se on niin kauhean hirveä asia. Valistakaa nyt joku ihmeessä!"

Katsos, tuloerokeskustelussa ei olekaan kyse tunteista,(kateus on tunne), vaan siitä, että pelisäännöt pitää sopia oikeudenmukaisesti ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta oikein.

Oleellista on se, mistä tulot muodostuvat. Jos esim. ahkeruutta palkitaan, se on ok. Aikana, jolloin tuloerojen kasvattaminen on ollut tietoinen tavoite Suomessa, siihen on pyritty mm. verotuksellisin keinoin. Vauraimpien veroale on ollut keskituloisen kuukausipalkan verran, kun taas pienituloiselle eläkeläiselle tarjottu muutaman euron korotus eläkkeeseen otettiin korotetuin veroluonteisin maksuin yhtä aikaa pois. Oikeudenmukaista? Ei. Tarkoituksenmukaista? Ei, koska pienituloisimmissa ryhmissä joudutaan valitsemaan, ostaako lääkkeet vai ruokaa.

Tuloerojen tietoinen kasvattaminen on merkinnyt myös työntekijöiden irtisanomisia ja siirtyneen rahan käyttämistä johtajiston palkankorotuksiin. Yhteiskunnalle se on merkinnyt lisääntyviä työttömyyskustannuksia. Veronmaksajat eri reittejä maksavat työttömän työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen, perheen erilaisia kustannuksia. Jos työttömän perheen lapset eivät voi harrastaa, se merkitsee paitsi nuorten taitojen ja tietojen kehittymättä jäämistä ja hukkaan heittämistä, myös alakuloa.

Samaan kategoriaan kuuluu se, että yritysten omistajien ja johtajiston osuutta pyritään nostamaan pienentämällä muiden palkkaosuutta palkkaamalla vierastyövoimaa (ei työehtosopimuksen mukaista palkkaa), sanomalla irti kokenutta henkilökuntaa ja ottamalla samat henkilöt takaisin ilmaisina, yhteiskunnan kustantaminen työharjoittelijoina jne.
Molemmat merkitsevät lisääntyviä työttömyyskustannuksia veronmaksajille.

Tuloerojen kasvattamisen seuraukset ulottuvat pitkälle: lapsiköyhyys maassa on kolminkertaistunut aikana, jolloin Suomi on kansainvälisellä sopimuksella vähentämään sitä.

Tämä on siis malli, joka on toteutunut käytännön todellisuudessa.

Keskustelu tuloerojen kasvun haitallisuudesta ei perustu tunteeseen, vaan pohjalla on huoli yhteiskunnan toimivuudesta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuloerojen kasvattaminen syrjäyttää ihmisiä ja kokonaisia perheitä toimettomaksi, vain siksi, että jonkun toisen pankkitili näyttäisi loistavalta.

Henry Bjorklid

Näin idioottimaista "uusliberalismin airue"-kirjoitusta saa etsimällä etsiä.

Ensin tämä:
"Mitä ihmeen väliä sillä on mitkä ne erot ovat, pääasia että köyhät eivät ainakaan köyhdy."
---------------------

Ottaisit vähän selvää asioista, vaikkapa siitä minkälainen ostovoima perusturvalla on ollut viimeiset 20 vuotta.

Kätilöt:
- Ei muuta kuin persettä penkiin, niin kyllä ne palkat nousee. Vai kuvitteleeko joku ettei se enää toimi?
Siinä kilpaillaan, herr Enbuske, Sinun rahoistasi - häviät varmasti, jos niikseen tulee.

Radio ja telkkari:
- Radio on jo kusessa kilpailun vuoksi.
- Telkkari on hädissään - kilpailun vuoksi.
Puhutaan, että halutaan kilpailua - kaikille aloille, paitsi sitten omalle alalle.

Niin, että lycka till!

Henry

Antropologi (nimimerkki)

Yleisradio, jossa kiintiökokoomuslaiset siniset sosialidemokraatit lietsovat epätoivoa, onnettomuutta ja markkinataloutta, jatka gaalailtoja ja lihomistaan. Televisiolupia korotettiin 6%:lla euroissa.

Käyttäjän AirZero kuva
Eetu Rantakangas

Porvari on ahne, koska haluaa pitää rahansa. Vasemmistolainen taas on ahne, koska haluaa porvarinkin rahat.

Tuomas Taivasaho

Useimmat porvarit eivät olekaan sekoomuslaisia jotka haluavat sosialisoida köyhiltä palvelut, jakaa veronalennuksia vaalikentillä valtiota velkaannuttamalla, sekä tukea etelän finanssisektoria.

o.p. (nimimerkki)

Jos porvari saa rahansa yrityksestä, työntekijät ovat ne aikaansaaneet. Jos porvari saa rahansa julkiselta sektorilta, veronmaksajat ovat ne kustantaneet. Jos porvari sai rahansa perintönä, osakekaupoissa, lotossa tai pokerissa, aivan varmasti eniten niitä haluavat markkinavoimat.

Käyttäjän annaleena kuva
Anna-Leena Nieminen

"Poliitikot eivät koskaan syytä sinua ahneudesta kun haluat muiden rahoja, ainoastaan silloin kun haluat pitää omasi." - Joseph Sobran

luuserius (nimimerkki)

Todelliset sankarit ovat herrat kolmikannassa ja edunvalvonta. Jäsenet eläköityy ja tärkeintä on turvata jäsenten edut.
Sehän on pikkujuttu meille keiden eläkemaksut nousevat, verotaakka kasvaa, ostovoima heikkenee ja perimme vielä isot velat.

Isot eläkkeet pitäisi leikata, kuten vanhoina aikoina ansaitut kohtuuttomat työehdotkin ja luopua mm. ansiosidonnaisesta, joka syö veronmaksajien leipää. Se kaventaisi sukupolvien välisiä tuloeroja.

Visitor (nimimerkki)

"ansiosidonnaisesta, joka syö veronmaksajien leipää."

Miten ansiosidonnainen syö veronmaksajien leipää?

http://www.tvr.fi/?4;2;5300;5300.html

Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työttömyysvakuutusrahaston kautta sekä työttömyyskassat.

Joe-setä Singaporesta (nimimerkki)

Ansiosidonnaisen sitominen peruspäivärahaan on todella heikentänyt köyhimpien oloja ja syönyt veronmaksajien leipää. Peruspäivärahaa ei voida korottaa, koska se tarkoittaisi automaattisesti myös (erittäin korkean) ansiosidonnaisen korottamista.

Ansiosidonnaisen kustannukset eivät myöskään jakaudu niin kuin useimmat näyttävät luulevan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerätään pääosin työnantajien (49,5 %) ja valtion (40 %) maksuosuuksista. Ainoastaan 5,5 % maksusta rahoitetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Ja koska asia ei välttämättä ole kaikille selvä, korostan: "valtion" maksuosuus tarkoittaa veronmaksajien kustantamaa tukea.

Visitor (nimimerkki)

"Ja koska asia ei välttämättä ole kaikille selvä, korostan: "valtion" maksuosuus tarkoittaa veronmaksajien kustantamaa tukea."

Valtion osuus, se on se, minkä kaikki työttömät saavat, ansiosidonnainen tulee Työttömyysvakuutusrahaston säästöistä ja sijoituksista, se tulee tuon kaikkien saaman KELA:n peruspäivärahan päälle.

"Valtio ei maksa senttiäkään ansio-osasta."

http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24287-kytko...

Antti Panula (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus.

Minusta maailma on ihan ennallaan. Ei kukaan välitä köyhistä, eikä tuloerojen kasvusta.

Meillähän on nämä siirtomaapolitiikan keinot jo käytössä ihan samalla tavalla kuin oli 100-200 vuotta sitten.

Muoto on vain muuttunut. Nyt lennätetään niitä orjia tänne lentokoneella. Pyydetään 200 euroa parakkiasumisesta kuussa, ja jokainen parakkilainen maksaa sen 200 euroa.

Ei kukaan välitä, eikä ketään kiinnosta. Ihan turhia on nämä edustajat tuolla Arkadian mäjellä, kun meno on vaan yhä villimpää. Joku ministeri sanoo että kyllä nyt näihin on laitettu valvontaa, mutta eipä toi valvonta herätä huomiota, lähinnä naurunpyrskähdyksiä...

Olen ehkä vähän kyyninen, mutta kuitenkin nämä asiat on ihan retuperällä.

peemil (nimimerkki)

lol täällä jotku mukaviisaat hörhöt tulee pätemään.. vittu oikeest.. tunkekaa tilastonne sinne minne ei aurinko paista, tilasto ei lämmitä köyhänä syntynyttä joka haluaa rikkaaksi !

kunnon korvaus sille joka duunia tekee ja tuottaa lisäarvoa ihmisille.

tuomas on asiamiehiä eikä taivu tilastosaivarteluun tai sokeaan punavihreä /pikkuporvarikokoomusaatteeseen.

koirat haukkuu ja karavaani kulkee ;-) hyvä tuomas !

A. Salminen

Kirjoituksessa puhutaan oireesta (tuloerot) ja väitetään, että oireen kasvattamisella vaikutetaan asiantilaan. Tuloerot tulevat markkinataloudesta. Mitä vapaampi markkinatalous, sitä suuremmat tuloerot. Liian vapaa markkinatalous luo pahoinvointia. Tästä hyvä esimerkki on USA, jossa tutkitusti ihmisten eriarvoisuus on yhtä suurta kuin Afrikassa. Suomi on taloudellisen vapauden indeksissä sijalla 16, kun Ruotsi on sijalla 27.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellisen_vapaude...

Ruotsi voi paremmin kuin Suomi. USA voi huonommin kuin Suomi. Suomessa voidaan markkinataloutta rajoittaa enemmän ainakin Ruotsin tasolle.

Toinen virhe, lähinnä kommentoijilla, on se, että tulotaso yhdistetään suoraan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. On totta, että rikkaan rikkaus ei itsessään ole köyhältä pois, mutta kyse ei ole tästä, vaan kyse on tuloerojen suuruuden vaikutuksista yhteisön sisällä.

Tietokirjailija Osmo Tammisalon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.12.2007:

"- -. [Richard G.] Wilkinsonin mukaan ihmiset elävät pidempään yhteisöissä, joissa rikkaiden ja köyhien väliset tuloerot ovat pienet. Syyksi hän näkee sen yksinkertaisen seikan, että tasa-arvoisemmat yhteisöt ovat vähemmän stressaavia ja ahdistavia. Niissä ihmiset luottavat toisiinsa enemmän ja ovat vähemmän vihamielisiä toisiaan kohtaan. Populaation terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta saattaa siis olla ratkaisevaa, missä määrin yksilöiden väliset suhteet rakentuvat solidaarisuutta ja yhteistyötä edistävistä strategioista. - - .
Wilkinsonin loppupäätelmien mukaan kehittyneessä maailmassa jopa puolet populaation terveyden, murhatilastojen ja yhteisöllisyyden variaatiosta näyttää johtuvan yksinomaan tulojen epätasa-arvoisuudesta."

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Suhteellinen+k%...

Yhteiskunnan tuloerot ovat lisäksi eri asia kuin samapalkkaisuus. Kukaan ei varmasti vastusta sitä, että mitä enemmän myy imureita, sitä parempi on palkka. Liian suuret tuloerot ovat sitä, että työnantaja saattaa ottaa suhteettoman suuren osan myytyjen imureiden voitosta ja myyjälle jää suhteettoman pieni osa. Ongelma on myös se, että ihmiset ostavat niitä imureita silloinkin, kuin eivät niitä todellisuudessa tarvitse. Voidaan puhua jopa jonkinlaisesta huijaamisesta, jolloin tulotaso ei ole ahkeruuden seurausta vaan mainonnan seurausta, mikä on olennainen osa markkinataloutta.

Rikkaan rikkaus ei tule ahkeruudesta - kukaan ei pysty ahkeruudella luomaan itselleen rahaa - vaan raha tulee muilta ihmisiltä markkinatalouden ja mainonnan kautta. Suurin epätasa-arvo, mitä yhteiskunnassa voisi olla, olisi tasavero, joka lisäksi lisäisi myös tuloeroja. Ihminen joka kannattaa tuloerojen kasvamista, kannattaa todennäköisesti myös tasaveroa.

peemil (nimimerkki)

kommenttisi on totaalinen sekoaminen vailla todellista faktaa.

luuletko oikeasti että suuta pieksämällä ja wikipedia-listoja näyttämällä perustellaan joku suurempikin totuus.

voi herranen aika.

A. Salminen

Kommenttisi ei kumoa esittämiäni väittämiä.

tarkkanäköisempi (nimimerkki)

A SAlmisen kirjoitus on täyttä asiaa. Jos ei sitä ensilukemalla ymmärrä, kannattaa pyytää vaikka apua joltakin järkevältä, kunnes oivallus syttyy. Missään tapauksessa kirjoituksen esittämiä asioita ei kannata ohittaa - toimimalla niitä vastaan tuhoaa tulevaisuuden.

A. Salminen

"Samat hyväntahtoiset hölmöt, jotka sanovat ettei pyhiä asioita – koulutusta tai sairaanhoitoa - saa altistaa pahalle kilpailulle, valittavat että nämä ovat matalapalkka-aloja. Ne ovat matalapalkka-aloja juuri siksi, että emme maksa niiden tekijöille, mitä he ansaitsevat. Emme siis altista niitä kilpailulle."

Terveydenhuolto ei ole matalapalkka-ala lääkärien palkkojen vuoksi. Julkisen terveydenhuollon ammattilaisille voidaan maksaa hyvää palkkaa ilman kilpailustakin. Tämä vaatii vain riittävän suuren progression verotuksessa. Kilpailutus päinvastoin alentaisi palkkoja alalla, koska muutamat menestyvät yritykset söisivät muut - kuten tällä hetkellä on Suomessa tapahtumassa - jolloin muissa yrityksissä palkkoja pitäisi alentaa.

TV-kauppiaan tulot eivät ole yhtä kuin TV:n hinta. Kätilölle olisi voinut lahjoittaa rahaa, jos hän ei saa kirjoittajan mielestä riittävästi rahaa. Kätilöiden paremmuutta ei voida objektiivisesti mitata, joten tuntipalkan on oltava sama.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Suosittelen TE:lle poikkeamista Yle-Areenaan.

Sieltä löytyy "Petsamon muskettisoturi Erno Paasilinna"

Ohjelmassa Erno Paasilinna, r.i.p., käyttää tämänkaltaisesta (pseudo)logiikasta useita nimityksiä - eikä niistä monikaan ole kovin mairitteleva.

Mutta satiiri on vaikea laji, jossa vasta ikä ja lähestyvä kuolema suorittavat teroituksen ja miekanhionnan kunkin henkilökohtaiseen ääritilaan.

Vieras Samppa Haapavaara (nimimerkki)

Avaahan Liikkanen blogisi muiden kuin kirjautuneiden kommenteille. Vai pelkäätkö, että kaikki mielisairaat käy kimppuusi?

Sinulla on välillä hauskoja avauksia, ja niistä olisi ihan kiva keskustella.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Kyllä se on auki kaikkien kommenteille, mutta lähettäjänimi (itselleni) toki tulee olla mukana...
Tarkistan asiaa vielä ja jos joku turha lukko on päällä, toki avataan.
Kiitos huomautuksesta.

-aLii-

luuserius (nimimerkki)

Tuloeroista ei taida tulla vaaliohjelmaa vaan veronkeruusta ennemminkin.
Kuinka kerätään hynää, tiedätte kyllä.

Puolet kansansta vastustaa tuloeroja, toinen kannattaa ja molemmista maista löytyy ääripään esimerkki.

Kyllä se taitaa olla niin että rikas maksaa 10 euron viinapullosta satasen ja sen isompaa merkitystä sille ei mediaanissa ole. Tietysti jos omaisuus kasaantuu yhdelle kahdelle( valtiolle ja kunnalle), niin perikunnan jaettava mahtyy yleensä kottikärryyn.

Onhan sellainen yhteiskunta sairas, jonka osaajat muuttavat Sveitsiin, Monacoon, Ahvenanmaalle ja Viipuriin, ainakin verokirjat, joskus tilikirjatkin.

Onko tuloerolla lopulta väliä tässä maailmankaukkeudessa. Kunhan vain saisivat luotua tasaisin välimatkoin työpaikkoja, jotta vero-orjia piisaa.

kuilu (nimimerkki)

Perttu Rytsölä, vaadit ihmisiä jakamaan kanssasi saman maailmankuvan, vaikka emme jaa henkilöhistoriaasi. Toisten maailmankuvan niin varmuudet, tiedot kuin uskomukset ovat erilaisia. Sanoa niitä "vääriksi" tai moittia, että niilä ei ole kausaalisuhdetta, ja samalla alleviivata omia näkemyksiä maailman tosi lauseiksi, vaikka ne eivät sellaisia ole, ainoastaan erilaisia. Kukaan meistä ei osaa ennustaa tulevaisuutta varmasti, ei vaikka olisi kuinka paljon rahaa ollut tai on tai tulee olemaan. Nollasummapeliksi tämä muuttuu, jos joku haluaa KAIKEN. Sehän todellakin tarkoittaa, että muilla ei ole mitään, jos siis jollakulla on KAIKKI. Tämä tietenkin on hypoteesi, mutta siitä voi ymmärtää, että jos jollakulla on PALJON, muille ei välttämättä jää kuin muruja pöydältä. Ja historia on osoittanut, että jossain vaiheessa ne niiden muruilla eläjien pinna ja lukumäärä on kasvanut niin suureksi, että tulevat ja ottavat sen leivän väkisin. Ja samalla lahtauksella menee sisäpälvelijat, jotka enbuskeina huutelevat oikkunasta peltotyöntekijöille, että olisivat onnellisia ja turpa kiinni.

Itse henkilökohtaisesti olen kokenut yhteiskunnat, joissa on pienet tuloerot vakaammiksi ja turvallisemmiksi kuin sellaiset, joissa ne ovat suuret, tätä kokemusta tukevat myös tilastot. Näihin ei Perttu paljoa sun penthousin terassilta huutelut vaikuta, päinvastoin, ne vahvistavat näkemystäni suurten tuloerojen haitallisuudesta; niinkin mukava heppu kuin sinä, voit esittää julkisesti näinkin vastenmielistä argumentointia. Toki ylimmän omaisuusdesiilin edustajan olet johdonmukaisesti omalla asiallasi, mutta verhota se oma ahneus sosiaalisella omatunnolla on aika nihkeetä. =) Tuloerot johtavat luokkayhteiskunnan paluuseen. Ilmeisesti Mommilan surmista tai punavankiloista on liian pitkä aika, että Perttu tai Tomas ymmärtäisivät historiallisia kausaliteetteja.

Kolumnistille nyt todettakoon, että orjamentaliteetti valuu jo puntista ulos. Tule Enbuske pois sieltä mediasta, sulla on vezcari auki.

luuserius (nimimerkki)

Ranskalaisekonomistein manifestissä mainittiin Saksan olevan Euroopan riistäjä. Tästä kaipaisi valistuneita kommentteja, voiko kansantaloutta tasapainoittaa keinolla millä hyvänsä ja kasvattaa tuloeroja. Pitäisikö vaatia Saksan eroa EU:sta, kun moraalittomasti tavoitellaan talouskasvua ja tuloerojen repeämistä. Eikö Saksan tarvitse kerätä rahaa isoille ikäluokille ja heidän eduilleen ?
Voidaanko esim. palkkoja ( tai eläkkeitä) leikata, jotta syntyy kilpailukykyä?
Sehän jos mikä tasaa tuloeroja.

Chimie33 (nimimerkki)

Tuodaanpa uusi näkökulma asiaan, YK-ihmis oikeusjulkistus:

1 artikla. Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Ja katsotaan asiaa näin, työnteko on korvaus menetetystä vapaa ajasta, mutta me kaikki ymmärrämme että työtä on pakko tehdä selvitäkseen ja luodaksemme lisäarvoa itsellemme ja yhteiskunnalle.

Mutta miksi korvaus menetetystä vapaa ajasta on toiselle 100 kertainen?
Emmekö olekkaan tasavertaisia?

En aja tässä tasapalkkaa, koska eroja on olava jotta se kannustaa meitä tekemään työmme paremmin, mutta olen Platonin kanssa samoilla linjoilla!

Vieras (nimimerkki)

Mitä, jos keskityttäisiin siihen faktaan, että Suomessa on PIENET TULOEROT kansainvälisesti. Ei täällä kukaa tienaa edes kahtakymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki kommarit olisivat varmaan todella tyytyväisiä, jos Kone olisi myyty aikoinaan Thyssenille. Ei olisi enään kadehdittavaa, kun ainoa mitä tänne olisi jäänyt olisi ollut muutama hissinhuoltaja. Herlinit olisivat olleet riistäjiä luopumalla firmastaan suuremman edun vastaisesti jne. Sama laulu.

Suomi on myös siitä hieno maa, että täällä jokainen kommari olisi voinut olla se Ollilan Jorma, Vidgrenin Einari tai Lillbackan Jorma, jos olisivat lopettaneet sen kadehtimisen ja aloittaneet TYÖT! Jotenkin sairasta kadehtia huonommasta asemasta lähteneitä ihmisiä, jotka nyt ovat sellaisessa asemassa, että heidän ei ole pakko tehdä sekuntiakaan töitä.

Elämä on täynnä valintoja. Toiset menevät opettajiksi ja toiset myyvät tietokoneen osia autotallista 17-vuotiaana.

Visitor (nimimerkki)

Ehkä kommarit olisivat tyytyväisiä, jos Konetta ei olisi myyty ollenkaan ja Valmetkin olisi valtion tuottava firma ? Jos Kemira olisi edelleen suomalaisilla...

"Jostakin syystä talouselämän lehdet ovat lähes vaienneet paljon huono-onnisemmasta GrowHow-kaupasta, jossa jopa 30 miljardin omaisuus myytiin 207 miljoonalla. Ehkä virhe on täysin uskomaton.

Valtio oli myös Kemiran ja siitä myöhemmin irrotetun lannoitetehdas GrowHow:n suurin omistaja. Valtio päätti luopua GrowHowsta ja myi loput osakkeensa norjalaiselle lannoitejätti Yaralle. Valtio, joka suurimpana omistajana hallitsi yli kolmannesta yhtiöstä, sai GrowHow-osakkeistaan 207 miljoonaa."

http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/09/growhow-li...

Sivu 1 | 2 | »